Kiista neljästä saaresta

Etelä-Kuriilien neljän saaren omistuskysymys on viime viikkoina ollut esillä sekä Japanissa että Venäjällä.

Japanin parlamentin ylähuone hyväksyi 03.07.2009 lain, jonka mukaan neljä Etelä-Kuriilien saarta, jotka Neuvostoliitto miehitti toisen maailmansodan loppuvaiheessa – Iturup (jap. Etorofu), Šikotan (Shikotan), Kunašir (Kunasiri) ja Habomai-saariryhmä – ovat Japanin "ikivanhoja alueita". Japanin laissa saarista puhuttaessa ei käytetä nimitystä Etelä-Kuriilit, vaan niistä puhutaan nimellä pohjoiset alueet.

Neuvostoliitto otti haltuunsa saaret toisen maailmansodan lopussa, ja ratkaisemattoman kiistan vuoksi Japani on kieltäytynyt allekirjoittamasta rauhansopimusta Neuvostoliiton/Venäjän kanssa. Se pitää saaria laittomasti miehitettyinä.

Venäjän niin sanotun liberaalidemokraattisen puolueen – joka ei ole sen paremmin liberaali kuin demokraattinenkaan – kansanedustajat Vladimir Žirinovski, Igor Lebedev ja Sergei Ivanov ovat tuoneet valtionduuman käsiteltäväksi lakialoitteen Venäjän aluevaatimuksista Japaniin nähden. Aloitteen mukaan Kuriilien saaret julistetaan erottamattomaksi osaksi Venäjää, ja tämä julistaminen vaatisi erillislain.

Valtionduuman kansainvälisten asiain valiokunnan puheenjohtaja Konstantin Kosatšev (Yhtenäinen Venäjä) on eri mieltä: tällainen lakialoite antaisi toteutuessaan Kuriileille erityisaseman verrattuna muihin Venäjän alueisiin. Silloin voitaisiin mistä tahansa Venäjän alueesta säätää oma laki. Moni muukaan Venäjän liittokokouksen edustaja ei innostu lakialoitteesta, koska se antaisi liian suuren merkityksen Japanin aluevaatimuksille. Uutistoimisto regions.ru haastatteli viittä kansanedustajaa asiasta.

Liittoneuvoston kansainvälisten asiain valiokunnan varapuheenjohtaja Vasili Lihatšov: Lakia ei tarvita. Se herättäisi epäilyksiä Venäjän oikeudesta Kuriilien saarijonon hallinnasta. Tämä puolestaan voisi tuoda jollekulle mieleen, että Venäjän kanta kysymyksessä ei ole moitteeton.

Liittoneuvoston IVY-valiokunnan jäsen Oleg Pantelejev: Japanin laki on populistinen eikä ulotu sen rajojen ulkopuolelle. Japanin lainkäyttöalue kattaa neljä pääsaarta – Hokkaidon, Shikokun, Honshun ja Kyushun. Kiistakysymykset voidaan ratkaista vain rauhansopimuksilla, joten Japanin vaatimuksiin ei pidä kiinnittää huomiota.

Liittoneuvoston puolustus- ja turvallisuusvaliokunnan jäsen Nikolai Tulajev: Laki kyseenalaistaisi perustuslakimme, joka määrittelee Venäjä federaation rajat ja suvereeniuden. Ei Venäjän parlamentaarikoilla eikä venäjäläisillä ole minkäänlaisia epäilyksiä Kuriilien saarten kuulumisesta Venäjään.

Valtionduuman kansainvälisten asioiden valiokunnan varapuheenjohtaja Andrei Klimov (Yhtenäinen Venäjä): Perustuslain mukaan koko Venäjän federaation alue kuuluu Venäjälle, ja siksi ei ehdottomasti pidä "kehystää" erillislailla jokaista saarta, niemeä, jokea tai pusikkoa. "Annetaan heidän aluksi kumota typerä lakinsa, ja sitten neuvotteluja voidaan jatkaa."

Valtionduuman perustuslaki- ja valtionrakennevaliokunnan varapuheenjohtaja Viktor Iljuhin (KPRF): Strateginen virhelaskelma. Kuriileille annettaisiin erityisstatus ja samalla kysymys saarten kuulumisesta Venäjälle julistettaisiin kiistakysymykseksi. "Vaikka Venäjän ja Japanin välillä ei ole eikä voi olla aluekiistaa." Neuvostoliiton aikana tällaista ei voinut sattua. Valtiomme johdon on sanottava kategorinen ei Japanille.

*

Johnsonin Venäjä-lista kertoo seikkaperäisesti Venäjän ulkoasiainministeriön lausunnosta, joka on hyvin samansuuntainen edellä haastateltujen poliitikkojen lausuntojen kanssa.

Kuriilien viranomaiset ovat myös toimineet. Iturupin saarella Kurilskin rajonin viranomaiset päättivät keskeyttää vuodesta 1992 voimassa olleen viisuvapaussopimuksen täytäntöönpanon. Japanilaiset ja Keski- ja Etelä-Kuriileilla asuvat venäläiset ovat voineet matkustaa rajan yli pelkän passin turvin.

Japanin puolella ei liene toistaiseksi reagoitu Venäjällä esitettyihin lausuntoihin. Parin vuoden takainen mielipidetiedustelu Kuriilien kysymysten ratkaisemisesta tuotti tällaisen tuloksen.

• Kaikki neljä saarta pitäisi palauttaa välittömästi: 40%
• Kaikki neljä saarta pitäisi tunnustaa Japanin alueeksi, mutta niitä ei tarvitse palauttaa heti: 27%
• Ensin pitäisi ratkaista Habomain ja Shikotanin palautus ja keskustella kahdesta muusta: 19%
• Habomain ja Shikotanin palauttaminen ratkaisisi asian: 3%

Pro-Karelian point of view to the dispute is to be found here.

Kenen saaria?

Kuinka japanilaisia tai venäläisiä Etelä-Kuriilit / Japanin pohjoisalueet sitten ovat? Faktaa suurimmasta saaresta pienimpään:

Iturup on pinta-alaltaan (3139 km²) suurin Kuriilien saarista. Asukasluku on 2200 henkeä. Saari on vuoristoinen ja bambumetsän peitossa. Asutuskeskus on nimeltään Kurilsk, japaniksi Sjana, ja vuonna 1945 siellä asui 6000 ihmistä.

Kunashir (jap. Kunasiri), "musta saari" on väkiluvultaan suurin, sen kaupunkityyppisessä yhdyskunnassa Južno-Kurilskissa (jap. Furukamappu) asuu 7800 ihmistä. Saaren pinta-ala on 1490 km², se on muodostunut neljästä tulivuoresta.

Kunashirilla on historiallisesti tärkeä rooli: 1400-luvulla japanilaiset laajensivat valtaansa Etelä-Hokkaidolle ja painostivat ainuja, Niihonin saarten aboriginaaleja. Ainut kävivät kolme taistelua ja hävisivät jokaikisen: 1457, 1669 ja 1789 eli samaan aikaan, kun Pariisissa vallattiin Bastiljia. Tämän jälkeen ainut olivat japanilaisten alaisia. Anton Pavlovitš Tšehovin kirja Sahalin (Suom. ja toim. Valdemar Melanko, WSOY 1972) kertoo, että Sahalinillakin asui ainuja reilut sata vuotta sitten.

Venäjän (lue tässä: Neuvostoliiton) historiankirjoituksen mukaan Kunashir "vapautettiin" 01.09.1945 Kuriilien desanttioperaatiossa. Toisen Kaukoidän rintaman 87. kiväärijalkaväen armeijakunnan 113. tarkka-ampujaprikaatin konekiväärikomppania [meniköhän oikein?] nousi maihin Furukamappussa, jolloin japanilaisjoukot antautuivat taistelutta. Vuoden 1946 alussa Furu-jne. nimettiin Južno-Kurilskiksi. Oliko tämä maihinnousu ja miehitys oikeutettu, kas siinäpä kysymys. [Kartta]

Shikotan on pienempi saari: 225 km² ja siellä on kaksi taajamaa, hallinnollinen keskus Malokurilskoje ja sitten Krabozavodskoje, ravunjalostamo. Asukkaita saarella noin 2100.

Habomai koostuu kuudesta pienestä, matalasta puuttomasta saaresta. Siellä ei asu ketään, mutta valtion rajojen ja aluevesien määrittelyn kannalta nämä ovat Venäjälle tärkeitä.

*

Syttyykö sota? Radio Jerevan vastaa: Ei syytä huoleen. Sotaa ei tule. Päinvastoin, pian syttyy niin kova taistelu rauhasta, ettei jää kiveä kiven päälle.