Venäläiset aktiivisimpia internetin sosiaalisten verkostojen kuluttajia

Kansainvälisen ComScore –tutkimuslaitoksen tuoreen selvityksen mukaan aktiivisimmat sosiaalisten verkkoyhteisöjen käyttäjät löytyvät Venäjältä. Tutkimuksen mukaan venäläiset viettivät toukokuun aikana verkkoyhteisöissä keskimäärin 6,6 tuntia vieraillen kyseisenä aikana keskimäärin 1307 sivulla.

Kaikista tutkimukseen osallistuneista maista internetin käyttäjät viettävät verkkoyhteisöjen parissa toukokuun aikana keskimäärin noin 3,7 tuntia vieraillen yhteensä 525 sivulla, ComScoren tiedotteessa todetaan.

ComScoren mukaan suosituimmat venäläiset verkkoyhteisöt ovat Facebook.comin analogi Vkontakte.ru sekä koulukavereita yhdistävä Odnoklassniki.ru. Muualla maailmassa äärimmäisen suosittu Facebook.com tavoittaa Venäjällä kymmenen kertaa vähemmän käyttäjiä kuin sen venäläisversio, Vkontakte.ru.

Tutkimukseen osallistuneista maista Venäjän jälkeen toiseksi aktiivisimmat verkkoyhteisöjen käyttäjät löytyvät Brasiliasta ja kolmanneksi aktiivisimmat Kanadasta. Suomalaiset internetin käyttäjät sijoittuivat vertailussa kuudennelle sijalle. Selvityksen mukaan suomalaiset viettivät toukokuussa keskimäärin 4,7 tuntia sosiaalisissa verkkoyhteisöissä.

Lähde: Comscore.com

Kutsu: Pietarin sosiaalinen sirkus Upsala-Tsirk

Circus Helsinki on noin neljän vuoden ajan ylläpitänyt vaihtoa
Pietarissa toimivan Upsala-Zirkin kanssa. Upsala-Zirk on ns.
sosiaalinen sirkus eli vaikeataustaisten lasten ja nuorten
sirkusyhteisö.

Upsala-Zirk esiintyy Vallilassa Circus Helsingin tiloissa (Aleksis
Kiven katu 17 A) torstaina 20.08.2009 klo 18:00. Liput 4 euroa lapset
ja 7 euroa aikuiset. Perhelippu (kaksi aikuista ja kaksi lasta) maksaa
15 euroa.

Tarkempaa tietoa tässä.

Sirkuksen venäjänkielinen esittely löytyy tästä.

Hiekat varastettiin uimarannalta – ja mitä siitä seuraa

Juuri kun ensi lokakuussa Syktyvkarissa pidettävän kymmenennen suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin valmistelut ovat päässeet vauhtiin, kaupungista kantautuu kummallisia uimarantoihin liittyviä uutisia.

Episodi 1. Ratsumiliisi
Komin tasavallan sisäministeriön yhteiskunnallinen neuvosto on toukokuussa harkinnut ratsumiliisin perustamista vartioimaan hiekkarantaa ja kahta puistoa. Yhteiskunnallisen neuvoston Komin tasavallan liikunta-, urheilu- ja matkailutoimistolle jättämässä ehdotuksessa esitetään, että miliisi perustaisi ratsuosaston tasavallan hevosurheilukoulun yhteyteen. Ongelmana on kuitenkin ratsastustaitoisten miliisien puute. Puheenjohtaja Pavel Potaševin mukaan miliisejä voitaisiin harjaannuttaa niin, että liikkeellä olisi kahden kasakan ja yhden miliisin muodostama hevospartio. Toimintaa sinänsä pidetään tarpeellisena, koska kaupungissa tapahtuu vandaalitekoja päivittäin.

Episodi 2. Hiekan varastaminen rannalta
Yksi osoitus vartioinnin puutteesta on se, että Kiruljin alueen uimarannalta varastettiin hiekkaa. Siitä kertoi Syktyvkarin hallinnon päällikkö Roman Zeništšev 9. kesäkuuta. Kaupungintalon asiantuntijat arvelivat, että koska hiekkaa vietiin valtava määrä, varkailla on täytynyt olla proomu käytettävissään. Miliisi ei ole toistaiseksi päässyt syyllisten jäljille. Kaupunginhallinto on aloittanut hiekan ajon uimarannalle, jotta siitä saataisiin käyttökelpoinen lyhyen sesongin ajaksi. Uimaranta oli määrä avata viime lauantaina.

Episodi 3. Uimarannan yksityistäminen
Syktyvkarin kaupunginhallinto on päättänyt yksityistää ainakin yhden uimarannan. Kyseessä olisi juuri Kiruljin uimaranta, jonka hiekat varastettiin. Asiasta ilmoitti Syktyvkarin apulaiskaupunginjohtaja Sergei Gerajmovitš 19. kesäkuuta.

”Olemme valmiit luovuttamaan kaupungin uimarannan yksityisiin käsiin, jos halukkaita ilmaantuu”, Gerajmovitš sanoi. – ”Kuuma kausi meillä kestää pari–kolme viikkoa, korkeintaan kuukauden, joten hankkeen kannattavuus ei ole kovin suuri. Ja toisaalta rannan käyttöönotto vaatisi nyt huomattavia investointeja.”

Komin tasavallan hätätilaministeriön valtiollisen pienten alusten tarkastushallinnon päällikkö Juri Turšatov tukee ajatusta. – ”Suurin osa Luoteis-Venäjän uimarannoista on yksityisiä, minkä lisäksi niitä käytetään ympäri vuoden. Talvella järjestetään pilkkimistä, vuokrataan mönkijöitä ja järjestetään muita lomailumuotoja.”

Apulaiskaupunginjohtajan mukaan yksityistämisestä huolimatta kaupunkilaisilla tulee olemaan rajoittamaton pääsy kaikille uimarannoille, yksityisillekin. Komin ainoa Lemjussa toimiva ”kaupallinen” uimaranta on todisteena tästä. Kiruljin ranta on siivottu roskista ja sieltä on raivattu pajukkoa. Sinne pystytetään pukukoppeja, kioskeja ja vessoja, ja sinne tulee vielä parkkipaikka, joten rannan pitäisi nyt olla oiva kohde uimareille.

Mutta sittenkin! Eikö uimaranta ilman hevosmiliisiä ole kuin pilvinen päivä uimarille?

Kansainvälinen trubaduuritapahtuma Vaajakoskella 27.6.

Kesäkuun lopulla on tarjolla ainut-laatuinen tapahtuma Vaaja-koskella Keski-Suomessa. Voitteko kuvitella! Ei, ette varmaan voi, mutta silti:

В конце июня вам соблюдается исклучительное событие в Вааякосках в Центральной Финляндии. Представляйте! Не, это наверно невозможно, но всё же:

Kolme Venäjä-seuran osastoa järjestää yhdessä Monikko-yhdistyksen kanssa Trubaduuritapahtuman Vaajakoskella lauantaina 27.6.2009 klo 12-19. Paikka on n. 6 km Jyväskylästä itään, Kuopioon päin.

Три ассоциации Общества Финляндия-России организуют вместе с ассоциации Моникко (= множество) международное меропртятие трубадуров в Вааякосках сб 27.6.2009 в 12-19 часов. Место находится са. 6 км в восток от Ювяскюля. Значит, по направлению Куопио.

Pietarin alueelta on näillä näkymin tulossa n. 30 trubaduuria esiintymään ja tutustumaan suomalaisiin musiikin ystäviin. Tarkoituksena on viettää koko viikonloppu musisoiden ja ystävystyen.

Из Питера и Ленинградской области приезжают около 30 трубадуров не только чтобы выступать, а также чтобы познакомиться с финскими друзями музыки. Цель события - проводить уйкенд музицировая (есть-ли такое слово?) и подруживаясь.

Tapahtuma on avoin ja ilmainen kaikille.

Событие всем открыто и бесплатно.

Tapahtumapaikkana toimii Paloaseman viereinen nurmikenttä. Kentälle pystytetään teltat esiintymistä varten. Tarjolla on myös keittolounas, blinejä, pikkupitsoja, makkaraa sekä alkoholittomia juomia.

Местьо меропрятия - травное поле у пожарной станции. В поле строят палаты для выступающих. Продают суп-ланч, блины, пиццы, сосиски и безалкогольные напитки.

Mikäli haluat mukaan esiintymään tai auttamaan järjestelyissä, ota yhteyttä!

Если тебе хочется выступать или помогать в усьройстве, сообщи организаторам!

Lisätietoja, подробная информация: kaija.hanninen@svsvaajakoski.com

P.S. Tapahtumaan kannattaa tulla myös Vaajakosken kauniiden maisemien vuoksi. Ihan vieressä on mm. Keiteleen-Päijänteen kanavan Vaajakosken alimmainen sulku.

P.S. Стоит приехать и ради прикрасних пейзажов Вааякоски. Совсем рядом между прочим - самий нижний шлюз канала Кейтеле-Пяйянне.

Pikalevosta oppia

Talouskriisin mainingeissa tapahtuu - syy- ja seuraussuhteissa on selvittämistä.

Hesarissa Antti Blåfield vertasi Putinia satujen hyvään hallitsijaan, joka tulee ja panee asiat järjestykseen: paha omistaja pakotetaan nöyrtymään ja toimimaan. Oikein. Miten media puhuukaan!

Kannattaa vilkaista, kuinka Yandexin hakusana Pikalevo Пикалево päivittyy.

Pikalevon opetuksista riittää kirjoitettavaa.

Venäjällä myös presidentti kurittaa tarvittaessa vaikka kuvernöörejä.

Pikalevon selkkaus osoitti, kuinka pääministeri Vladimir Putin näytti kaapin paikan monimiljardöörille.

"Palauta myös kynä!" tokaisu toi mieleen Boris Jeltsinin voimiensa tunnossa.

Vuoden 1991 vallankaappausyrityksen jälkeen Jeltsin nöyryytti Neuvostoliiton johtajaa Mihail Gorbatshovia käskemällä tätä lukemaan ääneen kaappaukseen osallistuneiden nimet. Muistaakseni. Siitä olen varma, että Jeltsin näytti kokoaan suuremmalta ja osoitti television katsojille päättäväisyytensä - Jeltsinin ja Gorbatshovin toisiaan kohtaan tuntema vastenmielisyys vaikutti tuolloin elokuvatyöntekijöiden talolla aidolta.

Tässä Pikalevon tapauksessa on, kuten Novaja Gazetan blogisti kirjoittaa, muistettava, että televisionkatsojat eivät tienneet oligarkin saaneen jo paria päivää aiemmin lainaa pikalevolaisten rauhoittamiseen.

Mutta mitä muutakaan Putin olisi voinut tehdä? Uutiset Pikalevosta levisivät pitkin maailmaa. Entä kuinka kuittaaminen Deripaskalle koettiin kotikatsomoissa?

Vaikka Pikalevosta on kehnoa vetää mitään johtopäätöksiä, varsinkaan kun en ole paikalla ollut, kannattaa kysyä, kuka oli mielenosoituksen takana, alunperin. Siis kysytään tämä toimittajien mantra kuka, mitä, missä, milloin täydennettynä vähintään kysymyksillä kuka tästä hyötyy, ja mitä tämä maksaa? (Kuten Valeri Panjushkinin opastaa venäläisiä journalismin opiskelijoita Hiljaisuuden vanki -kirjassa )

Viime syksynä synkkiä ennustuksia ladellut Jevgeni Gontmaher ei usko protestiaaltoon. Oppositio on tiukassa otteessa.

"Generally speaking, I do not think that local disturbances
will evolve into nationwide protests. We have no opposition within
the political system capable of channeling this mass vexation and
speaking to the authorities on behalf of the discontent."

[Johnson's Russia List, 2009-#107, 9 June 2009, davidjohnson@starpower.net]

Vastaavien yhden tai muutaman yrityksen varaan kasvaneiden kaupunkien toimeentuloa on luvattu vastedes seurata ja tarvittaessa tukea aiempaa selkeämmin. Työtä valvoo Putinin luottomies varapääministeri Igor Setshin.

Suuri kysymys on se, mitä tapahtuu oligarkeille? Jeltsinin tyttären miehen tyttären mies oligarkki Oleg Deripaska on velkaantunut. Kuka oligarkeista jää, ketkä nousevat entisten suosikkien tilalle? Eikä pidä unohtaa, että presidentin vaalitkin ovat pian.

Venäjänkielinen Forbes-lehti kertoo varmaan pian oligarkeista enemmän.

Bläfield mietti, että henkilökohtaisten unelmien toteutuminen on riippuvaista siitä, mikä on oma suhde vallanpitäjiin. Niinpä, millaista hallitsijaa Venäjä oikein halajaakaan?

Huono minun on neuvoa. Toivonpa vaan, että varaventtiileitä löytyy.

Kesää kaikille.

Jerofejev teki sen taas!

Hei!
Viktor Jerofejevin "Venäläisen sielun ensyklopedia" on huima ja ironisen hauska syväluotaus venäläiseen sieluun. Mikään ei ole tämän jälkeen selvittämättä!

Kiitos Jukka Malliselle upeasta suomennoksesta!

Ps. Kukahan kurkistaisi suomalaiseen sieluun?

FiINROSFORUM 2009 - Minority Rights in Russia

Tämän vuoden FINROSFORUM-tapahtuma järjestetään Helsingissä 25-26.5.2009, Eduskunnan Pikkuparlamentin auditoriossa (osoite Arkadiankatu 3). Seminaari järjestetään yhdessä Eduskunnan ihmisoikeusryhmän kanssa. Tilaisuuteen tarvitaan etukäteisilmoitus eduskunnan turvajärjestelyistä johtuen.

Tervetuloa oppimaan uutta ja laajentamaan näköaloja!

Theme: “Minority Rights in Russia”

Sunday, 24 May 2009
19:00 … Informal Programme for Invited Guests

Monday, 25 May 2009
08:30 … Registration

09:30 … Opening Words by Organisers
* Ilkka Kantola (Human Rights Group of the Finnish Parliament, Helsinki)
* Heidi Hautala (Finnish-Russian Civic Forum, Helsinki)

09:45 … Presentation: Minority Rights as Human Rights
* Johanna Suurpää (Ombudsman for Minorities, Helsinki)
* Galina Kozhevnikova (SOVA Centre, Moscow) Discussion

11:00 … Coffee Break

11:30 … Panel: Rights of Ethnic and Religious Minorities
* Yelena Ryabinina (Civic Assistance, Moscow)
* Islam Tumsoev (Kafkasya’nin Sesi, Istanbul)
* Fatima Tlisova (Nieman Foundation for Journalism, Harvard)
* Leokadiya Frenkel (Jewish Community Centre, St Petersburg) Discussion
Moderator: Tarja Kantola (Finnish-Russian Civic Forum, Helsinki)

13:00 … Lunch

14:00 … Panel: Rights of Ethnic and Religious Minorities
* Yevgeni Chetvergov (Erzyan Mastor, Saransk)
* Yuri Ignatiev (Mari Ushem, Yoshkar-Ola)
* Eilina Gusatinsky (Spektr, Helsinki)
* Jevgeni Krishtafovitsh (Open Republic, Tallinn) (* Discussion
Moderator: Tarja Kantola (Finnish-Russian Civic Forum, Helsinki)

15:00 … Coffee Break
http://www.youtube.com/watch?v=IVqieZAuDSQ

15:30 … Panel: Rights of LGBT Community
* Maxim Anmeghichean (ILGA-Europe, Brussels)
* Nina Tagankina (Moscow Helsinki Group, Moscow)
* Nikolay Alexeyev (GayRussia, Moscow)
* Nikolay Bayev (GayRussia, Moscow)
* Igor Kochetkov (Russian LGBT Network, Moscow)
* Gulya Sultanova (Coming Out, St Petersburg) Discussion
Moderator: Outi Hannula (SETA, Helsinki)

17:00 … End of Day One

19:00 … Cultural Programme (Restaurant Yläkerho, Suomenlinna)
* Mikhail Borzykin (Televizor, St Petersburg)
* Alexey Nikonov (PTVP, Vyborg)
Samples: http://www.youtube.com/watch?v=slrtf1kcOs8
http://www.youtube.com/watch?v=IVqieZAuDSQ


Tuesday, 26 May 2009
10:00 … Presentation: Political Repression in Russia
* Yelena Sannikova (Right to Life, Moscow)

10:30 … Panel: Political Prisoners in Today’s Russia
* Mikhail Trepashkin (Commission on Fight Against Corruption, Moscow)
* Yelena Maglevannaya (Svobodnoe Slovo, Volgograd) (*
* Sergey Aksenov (Russian Union of Prisoners, Moscow)
* Vyacheslav Feraposhkin (Union of Solidarity with Political Prisoners,
Moscow)
* Vladimir Linderman (Za Rodinu, Riga)
* Oksana Chelysheva (Russian-Chechen Friendship Society, Helsinki)
Discussion
Moderator: Kerkko Paananen (Finnish-Russian Civic Forum, Helsinki)

12:00 … Coffee Break

12:30 … Panel: Final Conclusions
* Olga Kurnosova (United Civic Front, St Petersburg)
* Yulia Malysheva (Solidarity, St Petersburg)
* Oleg Kozlovsky (Oborona, Moscow)
* Heidi Hautala (Finnish-Russian Civic Forum, Helsinki)

13:00 … End of Day Two

15:00 … Extra: Buried at Sea
Presentation of Russian journalist Grigory Pasko’s documentary film,
“Buried at Sea,” with a discussion about the Russian-German gas pipeline
project, Nord Stream. The event is organised by the Greens.

Prior registration: http://www.finrosforum.fi/?page_id=2612

Uhkana massakulttuuri

Venäjän parlamentaarikot pitävät välttämättömänä taistelun aloittamista televisiokanavilla jylläävän massakulttuurin tuotteita vastaan. Parlamentaarikkojen mukaan ihminen, joka on huolestunut Venäjän kulttuurin kohtalosta ja kansallisen turvallisuuden (!) kysymyksistä, ei voi mitenkään puolustaa reality-ohjelma Dom-2:n lähettämistä. Kyseessä on jonkinlainen big brother -tyylinen ihmissuhdehömppäohjelma, jota TNT-kanava on lähettänyt vuodesta 2004. Se on kuulemma kanavan parhaiten menestynyt yleisömagneetti: ohjelmaa katsoo 35 miljoonaa ihmistä, ja siihen liittyvää kuukausittaista satasivuista kiiltokuvajulkaisua myydään 650.000 kappaletta. Minä 90-prosenttisesti televisiottomana ihmisenä en tiedä itse ohjelmasta mitään, mutta tapa, millä siihen ja vastaaviin hengentuotteisiin puututaan, on mielenkiintoinen.

Venäjän ortodoksinen kirkko vaati 12.5.2009 sulkemaan kanavan, joka lähettää tällaista ohjelmaa. Volokolamskin piispa Ilarion (Alfejev), joka on myös Moskovan patriarkaatin ulkoisten kirkollisten suhteiden osaston (ОВЦС МП) puheenjohtaja, sanoi, että "tämä hanke pitää sulkea, koska ei saa lisätä sitä, että ihmisten yksityiselämä, heidän tunteensa, konfliktinsa ja erimielisyytensä tulisivat television katsojien omaisuudeksi". Hänen mukaansa "tämä on säädytön ohjelma, se on ristiriidassa kristinuskon perusnormien ja yleisinhimillisen siveellisyyden kanssa." Edelleen: "Jos tällainen hanke lopettaisiin, tukisin henkilökohtaisesti sitä päätöstä."

Presidentti Dmitri Medvedev vahvisti 12.5.2009 uuden, vuoteen 2020 asti ulottuvan kansallisen turvallisuuden strategian. Se sisältää 112 kohtaa, joista yksi liittyy massakulttuurin turmiollisten vaikutusten kitkemiseen:

"80. Kulttuurin alalla kansallisen turvallisuuden pääasiallinen uhka on massakulttuurituotteiden ylivalta, jotka on suunnattu marginaalisten kerrosten henkisiin tarpeisiin, ja lisäksi oikeutta loukkaavat hyökkäykset kulttuurikohteita vastaan."

Olisiko nyt tositeeveeohjelma Dom-2 sellainen uhka, johon strategiaa pitäisi soveltaa? Jo huhtikuussa hallituksen oikeudenloukkausten ennalta ehkäisemistä koordinoiva komissio käsitteli asiaa. 2.4.2009 sisäministeri Rašid Nurgalijev ilmoitti, että on välttämätöntä arvioida joidenkin tv-ohjelmien vaikutusta nuorisoon, ja mainitsi esimerkkinä skandaaliohjelma Dom-2:n. Mm. psykologien ja yhteiskunnallisten vaikuttajien mielipiteisiin nojaten sisäministeri sanoi, että Dom-2 vaikuttaa negatiivisesti hankkeeseen osallistuviin ja lukuisiin nuoriin television katsojiin.

Niinpä monien poliitikkojen ja rivikansalaisten mielestä on ilmeisen välttämätöntä, että viranomaiset ryhtyisivät "pelastamaan kulttuuria tällaisen ala-arvoisen massakulttuurin ylivallalta".

Kuitenkin Venäjän televisioakatemian puheenjohtaja Mihail Švydkoi on asettunut puolustamaan Dom-kakkosta. Švydkoi viittaa historioitsija Vasili Kljutševskiin (1841–1911), jonka mukaan massakulttuuri on hyvä jo siksi, että se kääntää ihmisten huomion pois jostakin vielä huonommasta. Niinpä Švydkoin mielestä Venäjällä on merkittävä joukko katsojia, joiden huomion tämä ohjelma kääntää pois "antisosiaalisiin tekoihin ryhtymisestä". Hän sanoi ymmärtävänsä, miksi tämä ohjelma on olemassa: se vetää puoleensa sellaista katsojakuntaa, joka voisi yksinkertaisesti mennä kadulle ja käydä joukolla ohikulkijoiden kimppuun.

Eilen ylähuoneen eli Liittoneuvoston varapuheenjohtaja, Sahan (Jakutian) tasavallan valtiovaltaa edustava Mihail Nikolajev vaati Dom-kakkosen sulkemista. Hän on myös kansallisen yhteiskunnallisen komitean nimeltä Venäläinen perhe (Российская семья) puheenjohtaja.

Tuskin duuma tästä asiasta aivan heti ryhtyy lakia säätämään, mutta keskustelua tullaan varmasti käymään. Ja asiantuntijoista ei varmasti ole pulaa!

Keskiaika pimenee Venäjän tv-ruudussa

Svenska



Nyt on sitten myös Vladimir Solovjovin sinänsä useimmiten varsin mitäänsanomaton keskusteluohjelma K barjeru pyyhitty Gazprom-tv:n eli NTV:n listoilta. Syitä ei ilmoiteta, mutta Solovjovin arvellaan astuneen jonkun liian isokenkäisen varpaille.

Tässä vertailun vuoksi muutaman vuoden takainen Kukly-ohjelma suomeksi tekstitettynä. Tarkkasilmäinen ja -korvainen katsoja löytää pätkästä monta muutakin tuttua kuin Venäjän tuolloisen presidentin joka juuri nyt istuu pääministerin tuolissa. Kukly oli tietysti ensimmäisiä ohjelmia, jotka poistettiin ruudusta kun NTV pantiin lyttyyn.

Juuri tämä tunnettu jakso lähetettiin käsittääkseni 15 heinäkuuta 2000, kun NTV:n omistaja Vladimir Gusinski juuri oli pidätetty, ja yllättäen vapautettu.

Solovjovin ohjelma puolestaan oli kaikessa mitäänsanomattomuudessaankin joskus parasta mitä Venäjän valtiojohtoinen televisio saattoi tarjota. Tunnetuimpia jaksoja oli kirjailija Viktor Jerofejevin ja Kremliä nuoleskelevan elokuvaohjaaja Nikita Mihalkovin yhteenotto syksyllä 2007.

Pietarin metro paisui uuden linjan verran

Tarkkasilmäisimmät Pietarin-kävijät ovatkin jo varmasti huomanneet, että kaupungin metro on kasvanut tänä vuonna yhdellä linjalla. Uusi linja, joka on tunnusväriltään violetti, otettiin käyttöön maaliskuussa, samanaikaisesti kolmen uuden aseman avaamisen yhteydessä.

Kyseessä on Pietarin metrossa melko merkittävä tapaus, sillä viimeksi kaupungissa avattiin uusi metrolinja vuonna 1985, eli lähes 23 vuotta sitten.

Monituiset 1990-luvulla Venäjällä velloneet kriisit keskeyttivät Pietarin metron kehityksen lähes kokonaan. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen ensimmäinen uusi asema, Krestovskij Ostrov, avattiin vasta 1999, vaikka aiemmin otettiin käyttöön keskimäärin lähes kaksi uutta asemaa vuodessa.

Talouskriisien lisäksi Pietarin metron rakentamista hidasti myös vuonna 1995 sattunut Lesnaja ja Ploshad´Muzhestva –asemien välisen tunneliosuuden tulviminen. Tunnelin korjaaminen osoittautui useiden yritysten jälkeen hyödyttömäksi, joten jäljelle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa, kun kokonaan uuden tunnelin rakentaminen tulvatunnelin ohi. Tämäkin vaihtoehto osoittautui työlääksi, koska kyseisellä alueella sijaitsee muun muassa lukuisia maanalaisia jokia ja -järviä.

Lopulta uusi tunneli kuitenkin saatiin valmiiksi vuonna 2004 ja noin yhdeksän vuotta poikki ollut linja saatiin jälleen toimintakuntoon.

Uusi violetti linja muodostettiin yhdistämällä oranssin linjan pohjoispää kahteen uuteen, kaupungin eteläosiin rakennettuun asemaan. Näin yhdestä pitkästä linjasta muodostettiin kaksi lyhyempää linjaa ja kauan kaivattu yhteys kaupungin keskeisiin eteläosiin saatiin vihdoin avattua.


Violetin linjan uudet asemat ovat Zvenigorodskaja sekä Volkovskaja. Oranssi linja sai puolestaan uuden pääteaseman nimeltään Spasskaja. Aseman nimi kunnioittaa Heinätorin laidalta vuonna 1962 Ploshad´ Mira –metroaseman tieltä purettua Spas Na Sennoij –kirkkoa. Kirkon purkaminen metroaseman tieltä aiheutti muun muassa sen, että uskovaiset pietarilaiset välttivät viimeiseen saakka Ploshad´ Mira –aseman käyttöä.

Oranssi linja tulee aikoinaan jatkumaan uutta reittiä kaupungin luoteisosiin. Oranssin linjan uusi asemakin olisi jo valmiina lähellä Palatsinaukiota, mutta metrohallinto ei ole vielä saanut kaupungin museovirastolta lupaa aseman maanpäällisen tuloaukon rakentamiselle.

Pietarin metro lukuina:

Asemien lukumäärä: 63
Linjojen lukumäärä: 5
Linjojen yhteispituus: 112,5 km
Vaihtoasemien määrä: 7
Liukuportaiden lukumäärä: 223
Vaunuja: noin 1500
Matkustajamäärät vuorokaudessa: 4,2 milj.
Junien intervalliminimi: 1 minuutti
Syvin asema: 101 metriä merenpinnan alapuolella

Mielenkiintoisia faktoja:

• Pietarin metroverkon asemien keskisyvyys on noin 60 metriä merenpinnan alapuolella, mikä tekee siitä maailman syvimmän metroverkon. Syvin asema on 101 metrin syvyydessä ja tunnelit käyvät syvimmillään noin 150 metrin syvyydessä merenpinnan alapuolella.
• Pietarin metro on kokoon suhteutettuna yksi tehokkaimmista metroverkoista maailmassa. Pietarin metro kuljettaa vuorokaudessa yli 40 000 matkustajaa kilometriä kohden, kun taas esimerkiksi Moskovan metrossa vastaava luku on 34 000 matkustajaa. Helsingin metro kuljettaa vastaavasti noin 7300 matkustajaa kilometriä kohden vuorokaudessa.
• Pietarin metron kaikki maanpäälliset rakennelmat on tulvien vuoksi jouduttu varustamaan vesisuluilla.
• Pietarin metron rakentaminen aloitettiin jo 1940-luvun alussa, mutta toinen maailmansota keskeytti metron rakennustyöt useiksi vuosiksi. Piiritetyssä Leningradissa metrorakentajat määrättiin rakentamaan pommisuojia ja korjaamaan rautateitä.
• Vuodesta 1961 vuoteen 1991 metromatkan hinta oli viisi kopeekkaa. Vuonna 1991 alkanut inflaatio nosti matkan hinnan lopulta 1500 ruplaan. Tällä hetkellä matkan hinta on 20 ruplaa.
• Valokuvaus on Pietarin metrossa kiellettyä. Tätä kylmän sodan aikaista kieltoa pidetään kuitenkin vanhentuneena ja valokuvaukseen puututaan nykyään melko harvoin.
• Pietarin metro oli vuoteen 1982, eli Helsingin metron valmistumiseen saakka, maailman pohjoisen metroverkko.
• Pietarin metrossa toimii neljän kännykkäoperaattorin verkot (Megafon, MTS, Beeline ja Tele2).
• Pietarissa on myös yksi käytöstä poistettu asema, Datshnoe. Asema avattiin vuonna 1966 ja se oli pitkään punaisen linjan eteläinen pääteasema. Kun punaisen linjan jatkoyhteys avattiin vuonna 1977, Datshnoe suljettiin tarpeettomana. Kyseessä oli Pietarin metron ainoa ulkoilma-asema. Asemasta on olemassa kuvaa, esimerkiksi elokuvassa Shag Navstretshu (Lenfilm, 1975). Nykyään vanhassa asemarakennuksessa toimii katsastuskonttori.

Tupla-Putin pääsiäisen kunniaksi

Eivät nuo ole venäläisetkään televisiotoimittajat näköjään vielä oppineet, mikä maan uuden presidentin nimi on. Tässä viikon vanha video Venäjän ykköskanavan suorasta lähetyksestä pääsiäisyön jumalanpalveluksesta.
Samma på svenska täällä.

Ovi on puoliksi auki - Anna Ahmatovan runoja ja venäläisiä romansseja 28.05.2009

Ahmatova-museo Pietarissa, kuvalähde Facebook/Sirpa Pääkkönen

Maija Jurva, Tuija Kanerva, Marja Hakola ja Timo Lampinen, kuvalähde Facebook/Sirpa Pääkkönen

Pianisti Kaisa Kulmala ja laulaja Leo Khirug, kuvalähde Facebook/Sirpa Pääkkönen

28. toukokuuta 2009, klo 19.00-21.00

Aino Acktén huvilassa
Tullisaari
Helsinki

Anna Ahmatovan runoja Marja-Leena Mikkolan käännöksinä
esittävät Marja Hakola, Maija Jurva, Tuija Kanerva ja Timo Lampinen
Musiikki: Sergei Sokolov, Vasilij Solovjev-Sedoi
Piano: Kaisa Kulmala

Venäläisiä romansseja
Laulu: Leonard Khirug
Piano: Kaisa Kulmala

Anna Ahmatova (1889–1966) on tunnetuin venäläinen naisrunoilija. Hän asui suurimman osan elämästään Pietarissa ja monet hänen runonsa kuvaavat Pietarin kaupunkia. Hänen runoissaan kuvastuvat myös suuret yhteiskunnalliset muutokset ja henkilökohtaiset menetykset.

Venäläiset romanssit pohjautuvat kolmeen traditioon. Klassiset säveltäjät kuten Glinka, Rahmaninov ja Tšaikovski sävelsivät romansseja aikalaisrunoilijoiden, esimerkiksi Puškinin teksteihin. Kiertävät mustalaiset sävelsivät omia viihteellisiä romanssejaan, joita esitettiin juhlissa. Romanssien kolmas tradition pohjautuu urbaaniin musiikkiin.
Leonard Khirug ja Kaisa Kulmala esittävät kaikkiin traditioihin pohjautuvia romansseja sekä Sergei Sokolovin sävellyksiä.

Liput 10 euroa
Lippuja voi varata ennakkoon Kulttuurikahvila Aino Acktén kautta, puh. 09 698 0349 (huom. vain ti–to klo 12–17) tai sähköpostitse: kulttuurikahvila.ainoackte@kolumbus.fi Lippuja voi varata ennakkoon 5.5. lähtien
http://kulttuuri.hel.fi/ainoackte/
Järjestäjä:
Sirpa Pääkkönen, Sergei Sokolov

Televizor ei näy Venäjän telkkarissa

Svenska: Televizor syns inte i rysk tv
Esperanto: Televizor ne videblas en rusia televido



Pietarilainen rockbändi Televizor täyttää näinä päivinä neljännesvuosisadan.

Kun Neukkulan supertähti Alla Pugatšova täytti vuosia toissa viikolla, telkkari oli haljeta juhlakonserteista. Televizorin porukkaa ruutuun ei sen sijaan päästetä. Bändi ja sen johtaja Mihail Borzykin eivät nimittäin tee mitään kompromisseja vallanpitäjien kanssa. He laulavat mitä tahtovat. Nykypäivän Venäjällä se tarkoittaa sitä, että virallisissa tiedotusvälineissä Televizorista ei tiedetä mitään.

80-luvulla Televizor oli yksi Neuvostoliiton absoluuttisista huippubändeistä, mutta Borzykin oli jääräpäinen jo silloin. Vuonna 1986 bändi kiellettiin puoleksi vuodeksi sen jälkeen kun se oli julkisesti esittänyt kaksi kappaletta joiden tekstiä ei ollut virallisesti hyväksytty. 25-vuotispäivänsä kunniaksi Televizor on vihdoinkin onnistunut julkaisemaan uuden levyn nimeltä Deja-vu. Levyä aletaan myydä 25 huhtikuuta, Pietarissa järjestettävän juhlakonsertin yhteydessä. Levyn nimi viittaa tietysti siihen 80-luvun poliittiseen ilmapiiriin, johon Televizorin mielestä nyt ollaan palaamassa.

Päivän kunniaksi olen tekstittänyt yhden Televizorin parhaista uusista kappaleista: Zakolotite podval. Ääntä kannattaa vääntää vähän kovemmalle, varsinkin bassoa, kappale vaatii sitä. Musiikki on aika raakaa, mutta niin ovat sanatkin, ja se todellisuus josta ne kertovat. Video ei muuten ole Televizorin oma, sen on nimimerkki Moscover177 tehnyt ja julkaissut juhlapäivän kunniaksi. Mp3-muodossa kappale löytyy täältä.

Lisää aiheesta:

• Borzykinin tuore haastattelu Eho Moskvyn Pietarin paikallislähetyksessä
• Hyvä sivusto Televizorista, paljon äänitiedostoja ja videoita
• «Телевизор» издает «Дежавю» и надеется на Валерию
• mr7.ru - «Телевизор» встретил 25-летие новым альбомом «Дежавю»
• Официальный сайт группы «Телевизор»

Medevev vai Medjeedev?

Joissakin sanomalehdissä oli alkuviikosta kuva ulkoministeriön tiedotteesta, jossa kerrottiin, että valtiovierailulle on saapumassa Venäjän presidentti Dimitri Medevev. Ihmettelin ensin ja luulin sitä lukutaidottoman tiedottajan virheeksi, mutta katso: eilen ulkoministeri Stubb puhui radiohaastattelussa myös presidentti Medevevistä. Eli ulkoministeriö on päättänyt puhua ja kirjoittaa ministerin suulla myös ulkomaiset henkilönnimet.

Onhan meilläkin vaikeita nimiä ulkomaalaisille. Mitä niitä onkaan ollut presidentteinä: Passikivi, Keskonen, Koivitsa, Sahtivari jne.? Tuskin kuitenkaan Venäjällä kerrotaan, että Suomen presidentti Haloonen tai Lahonen menee/tulee vierailulle - vaikka kaikenlaista Venäjällä kyllä kirjoitetaan ja puhutaan.

Yleisradio näyttää pysyttäytyvän 50-prosenttisesti siinä kannassa, että Venäjän presidenttinä on Dimitri Medjeedev. Puolet toimittajista taas pitää Dmitri Medvedeviä presidenttinä.

Ja silti: oikea vastaushan on Putvedev. :-)

Jos toimittajat ja ulkoministeri olisivat selvillä karhun etymologiasta, se ehkä helpottaisi presidentin sukunimen ääntämisessä.

Мёд eli mjod = hunaja. (Virossahan mesi tarkoittaa hunajaa. Ruotsissa mjöd tarkoittaa simaa. Jotain makeaa siis.) Suomen mesi on ymmärtääkseni venäjäksi нектар eli nektari. Sanansekaannus on ilmeinen.

MUTTA kuka tietää, missä hunaja? No hunajantietäjä tietenkin! Мед-вед(ь).
Kuka vie, johdattaa hunajan luo? No tietenkin мед-вед(ь).
Olisikohan tuo suoraan suomeksi käännettynä mesiniekka?

Se vain sukunimimuotoon, joka muistuttaa monikon genetiiviä, vaikka ei ihan sitä ole:
Мед-ве-дев.

Mutta voi! E:n liudennus tekee lausumisen hankalaksi. Mjedvjedjev. Ei auta muu kuin harjoitus. Yle ja UM, pitäkää medvedev-ääntämisharjoituksia! Ja kiittäkää jumalaa, hospoti, ettei presidenttinä ole Hruštšov tai Jastržembski tai vaikkapa Kaakkuriniemi.

Väitös venäläisistä historian oppikirjoista

Menneisyydenhallinta Venäjällä: Kansallinen ajattelu kommunismin tilalle

Neuvostoliiton ja kommunismin kaaduttua 1991 syntyi noin vuosikymmenen kestänyt tilanne, jossa taisteltiin siitä, millaista historiaa Venäjän koululaisille pitää opettaa. Aiempi marxilais-leniniläinen näkemys hylättiin tosiasioita vastaamattomana. Valtiojohto nosti sen tilalle kansallisen ajattelun ja symbolien korostamisen. Venäjä pitää erityisen tärkeänä omaa omaleimaisuuttaan, joka eroaa läntisestä Euroopasta, mutta myös ja erityisesti aasialaisuudesta.

Stalinin ajan loppupuolelta 2000-luvulle ulottuvan jakson venäläisiä historian oppikirjoja on tutkinut valtiotieteen maisteri, Moskovan suomalaisen peruskoulun rehtorina toiminut Kari Kaunismaa. Hän on Paimion Vistan koulun rehtorin työnsä ohella kirjoittanut väitöskirjansa ”Punatähdestä kaksoiskotkaan. Neuvostoliiton romahtamisen vaikutus venäläisen keskikoulun historian oppikirjoihin”. Väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa lauantaina 9.5.2009 klo 12, Eurooppa-päivänä ja Venäjällä vietettävänä Voiton päivänä. Vastaväittäjänä on dosentti Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista ja kustoksena professori Kimmo Rentola. Väitös kuuluu poliittisen historian alaan.

Useita suomalaisia kiinnostaa kysymys, tunnustaako Venäjä Neuvostoliiton hyökänneen Suomeen talvisodan aluksi 30.11.1939. Tämä on uuden Venäjän oppikirjoissa yleisesti kerrottu asia. Valtion palkitsema Zagladinin kirja toteaa, että Mainilan laukaukset lavastettiin Berijan suoralla käskyllä tekosyyn hankkimiseksi hyökkäykseen. Talvisota oli puna-armeijan ensimmäinen ”häpeällinen sota”, jossa se kärsi valtavia menetyksiä. Tosin vain kaksi oppikirjaa 81:stä myöntää, että Neuvostoliiton häikäilemätön hyökkäys aiheutti Suomen osallistumisen Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoon 1941.

Molotovin-Ribbentropin-sopimuksen lisäpöytäkirja, jolla Neuvostoliitto ja Saksa jakoivat Euroopan etupiireihin, pidettiin neuvostoaikana piilossa. Siitä oppikirjaseminaarissa 1974 muistuttanut professori Keijo Korhonen joutui Neuvostoliiton epäsuosioon. Sen sijaan sellaista keskustelua, jota Saksassa on läpikotaisin käyty maan natsimenneisyydestä, Venäjällä ei ole maan kommunistisesta kaudesta harjoitettu riittävästi. Neuvostoliiton totalitaarista ja diktatorista luonnetta ei ole kokonaisuudessaan käsitelty. Tämä on yksi syy siihen, että Venäjä ei edelleenkään ole oikeusvaltio eikä kansalaisyhteiskunta.

Niin neuvostoajan kuin uuden Venäjän oppikirjoille on leimallista valtakunnan turvallisuuden takaaminen. Kuitenkin, kun kommunistinen oppi näki vihollisia kaikkialla muualla, uuden ajan kirjat kertovat varsin asialliseen sävyyn muiden maiden oloista. Sivutuotteena tutkimuksessa paljastui, että Neuvostoliitto pyrki monin tavoin estämään koululaisia oppimasta vieraita kieliä. Muita kieliä osaava olisi saattanut lukea myös Neuvostoliittoa suoraan arvostelevaa tekstiä. Kielten opetus oli varattu vain hyvin lahjakkaille tai vakoojiksi koulutettaville. Vaikka ”kansallisuuden” korostaminen oli neuvostoaikana pannassa, kansallinen (isovenäläinen) ajattelu paistoi kaikkien tekstien läpi. Stalinin kunniaa eivät uudet kirjat yleisesti pyri palauttamaan, vaan kertovat terrorista laajasti. Historianopettajat myös vastustavat valtiojohdon yrittämää tiukkaa opetuksen ohjausta.

Puutteita esiintyy myös uusissa kirjoissa: Yksi Venäjän suurimmista ongelmista on korruptio, lahjonta, mutta mikään kirja ei mainitse sen olemassaoloa. Sen sijaan Neuvostoliiton suoraan rakentama kaksoistietoisuus, painetun sanan ja ihmisten muistin ristiriita, on pitkälle hävinnyt. Sen perusteella Neuvostoliitto ei palaa takaisin.