14.2.2008

Kaksi oppositiovaikuttajaa

Viikko on vasta puolivälissä, mutta jo tähän mennessä sekä Venäjän, että Georgian oppositiovoimat ovat kokeneet pahan kolauksen.

Ensimmäinen taka-isku liittyy Venäjän näkyvimpään oppositiovaikuttajaan Boris Nemtsoviin, joka ilmoitti melko yllättäen eroavansa oppositiopuolue Oikeistovoimien liitosta. Tarkemmin sanottuna Nemtsov kertoi ”jäädyttäneensä” jäsenyytensä – mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan. Nemtsov ei itse ole päätöstään julkisuudessa kommentoinut, mutta puolueaktiivi Nikita Belyhin mukaan tapaukseen ei liity mitään dramatiikkaa.

Useimmat politiikan asiantuntijat arvelevat, että Nemtsov olisi lähdössä rakentamaan uutta poliittista liikettä. Toisaalta epäillään myös sitä, että Nemtsov olisi kadottanut kiinnostuksena politiikkaan ja siirtymässä liike-elämän palvelukseen.

Oli niin tai näin, tilanne on Venäjän opposition kannalta huono. Oikeistovoimien liitto menetti mielestäni yhden kirkkaimmista ja talenteimmista älymystö-opposition edustajista. Kun jäljelle jäävät pian vain lähinnä natsikommunistilippujaan heiluttelevat Kansallisbolshevikit, ei tilanne näytä todellakaan hyvältä.

Vielä surullisemmin kävi Georgian oppositiolle, joka menetti näkyvimmän tukijansa ja rahoittajansa Badri Patarkatsishvilin. Maanpaossa Lontoossa menehtyneen Patarkatsishvilin tapaus herättää runsaasti kysymyksiä. Vaikka virallisesti menehtymisen syyksi ilmoitetaan sydänkohtaus, niin Georgian oppositio on jo ehtinyt syyttää Patarkatsishvilin kuolemasta Tbilisiä. Scotland Yard tutkii tapausta ja tänään siihen on luvassa lisätietoja.

Tapaus Badri Patarkatsishvili on uutisoitu Suomessa jostain syystä melko huomaamattomasti. Jutun uutisoivat kotimaisista tiedotusvälineistä nettiversioissaan lähinnä HS, YLE, Iltalehti sekä Iltasanomat. Esimerkiksi Aamulehden printtiversiossa oli aiheesta tänään vain lyhyt parin lauseen pikkujuttu.

Seurasin eilen tiiviisti sekä venäläisten, brittiläisten, että suomalaisten medioiden uutisointia tästä tapauksesta. Uutisointia seuratessa silmille hyppäsi hämmästyttävä ristiriita molempien kotimaisten iltapäivälehtien ja lähes kaikkien muiden medioiden uutisoinnin välillä. Kun suurin osa vakavista tiedotusvälineistä uutisoi tapauksen lähes yhdenmukaisesti tyyliin: ”Georgialainen oppositiovaikuttaja kuollut Lontoossa”, lähtivät molemmat keltalehdet rohkeasti vetämään omia johtopäätöksiä vihjailemalla, että tapaukseen liittyisi ”Kremlin jälki”. Tämä keltalehtien asenne paljastuu hyvin vertaillessa esimerkiksi YLE:n ja Iltalehden otsikointia samaisesta uutisesta:
Melkoinen sisältöero otsikoinnissa, eikö vain?

Valtakunnan toinen keltalehti Iltasanomat loikki vieläkin rohkeammin toden ja epätoden rajamaille otsikoimalla samaisen uutisen näin:
Iltasanomien jutun kirjoittaneelta toimittajalta olisi ollut mielenkiintoista kuulla, miten Tbilisissä syntyneestä georgianjuutalaisesta, Tbilisissä opiskelleesta ja Georgiassa lähes koko elämänsä asuneesta, umpigeorgialaisen nimen omaavasta ja maan presidentinvaaleissa ehdokkaana olleesta Georgian nykyhallinnon kärkkäästä vastustajasta tulikin Iltasanomien toimittajan käsittelyssä mystisellä tavalla ”Putinia vastustanut VENÄLÄISliikemies”.

Minulle jäi myös epäselväksi, mihin lähteisiin keltalehtien toimittajat perustelevat otsikko- ja sisältötason oletuksensa siitä, että Patarkatsishvili olisi ollut tunnetumpi Putinin kuin Saakashvilin vastustajana ja kriitikkona? Kun tapauksesta lukee uutisia esimerkiksi brittimediasta, ylivoimaisesti suurin osa tapauksen uutisoineista tiedotusvälineistä toi lukuisten esimerkkien voimin esille ennen kaikkea Patarkatsishvilin oppositioroolin ja hänen lukuisat kahnauksensa Georgian nykyhallinnon edustajien kanssa.

Keltalehdet sen sijaan eivät kirjoita Patarkatsishvilin oppositioroolista mitään ja Iltalehti ei edes mainitse Patarkatsishvilin päävastustajaa Mihail Saakashviliä. Lehdet eivät myöskään tuo otsikoidensa tueksi esille ainoatakaan esimerkkiä siitä, miten Patarkatsishvili olisi Putinia julkisuudessa kritisoinut ja miten Putin olisi kritiikkiin suhtautunut. Tämä on ihmeellistä, koska molempien lehtien juttujen ydin näyttäisi nojaavan kyseisille väitteille. Kenelle väitteiden todistustaakka siis lopulta kuuluu? Lukijalleko?

Itse en lähde edes arvuuttelemaan sitä, onko Patarkatsishvilin kuoleman taustalla jotain epäselvää Tbilisin tai Kremlin jälkeä. En halua vetää asiassa mitään pitkälle vietyjä spekulaatioita tai johtopäätöksiä, koska minulla ei kuitenkaan olisi esittää niiden tueksi kuitenkaan mitään kylmiin faktoihin perustuvia todisteita. Kylmiä faktoja ja todisteita odottaisi myös spekulaatioita ja olettamuksia esittäviltä tiedotusvälineiltä. Niitä ei lukijalle kuitenkaan aina anneta ja se on suoraan sanottuna joskus melko surullista.

Ei kommentteja: