26.1.2009

Mielenosoitus Venäjällä surmattujen ihmisoikeuspuolustajien muistoksi 28.1.





Olin viime viikolla Moskovassa työmatkalla. Maanantai-iltana 19.1. minut tavoitti Amnestyn Lontoon toimistosta tullut sähköposti, jossa kerrottiin ihmisoikeusasianajaja Stanislav Markelovin ja toimittaja Anastasija Baburovan surmista. Uhrit tapettiin Moskovan keskustassa. Keskellä kirkasta päivää. Molempia ammuttiin päähän. Kävin ennen lähtöäni murhapaikalla viemässä kynttilän ja kukkia. Paikalla oli paljon valokuvia, kukkia ja kynttilöitä. Lumessa oli vielä verta. Epäusko ja -toivo täyttivät mielen - miten tämä on mahdollista? Kuinka monta kuollutta ihmisoikeuspuolustajaa tarvitaan, ennen kuin Venäjän viranomaiset ryhtyvät toimenpiteisiin heidän suojelemisekseen?

Ihmisoikeuksien ja ihmisoikeuspuolustajien turvaamisen lisäksi toinen tärkeä teema on rankaisemattomuus. Moskovan murhapaikalla oli Venäjän Federaation pääsyyttäjälle Juri Tshaikalle osoittettu viesti: "Tshaika, kuinka monta juttua sinulla onkaan vastuullasi - hoitaisit edes yhden avoimen jutun päätökseen." Niin, vapaalla jalalla ovat edelleen myös Anna Politkovskajan, Magomed Jevlojevin ja monien muiden ihmisoikeuspuolustajien murhaajat ja/tai murhien tilaajat.

Alla tiedote Amnestyn ja muiden järjestöjen järjestämästä kynttilämielenosoituksesta. Tule mukaan!

Moskovassa on kahden viime viikon aikana tapettu kolme Venäjän kansalaisyhteiskunnan toimijaa: ihmisoikeusasianajaja Stanislav Markelov ja toimittaja Anastasija Baburova sekä oppositioaktivisti Anton Stradymov. Helsingissä järjestetään mielenosoitus veritekojen aaltoa vastaan ja syyllisten saattamiseksi edesvastuuseen keskiviikkona 28. tammikuuta 2009 klo 17.00 Venäjän suurlähetystön edustalla, osoite Tehtaankatu 1. Mielenosoituksen järjestävät Amnesty Internationalin Suomen osasto, Suomalais–venäläinen kansalaisfoorumi, Suomen PEN, Suomen Rauhanpuolustajat sekä Kiila ry.

Vuosi 2009 on alkanut Venäjällä poliittisten ja ihmisoikeuksien kannalta synkkääkin synkemmin. Moskovan keskustassa ammuttiin 19. tammikuuta keskellä kirkasta päivää kadulle tunnettu ihmisoikeustapauksiin erikoistunut asianajaja Stanislav Markelov ja häntä Novaja gazeta -lehteen haastatellut toimittaja Anastasija Baburova. Markelov oli tulossa pitämästään tiedotustilaisuudesta Baburovan seurassa, kun heitä seurannut mies ampui molempia päähän. Veriteon häikäilemättömyys viittaa murhaajan olleen hyvin valmistautunut ammattilainen.

Toimittajien, asianajajien ja ihmisoikeuspuolustajien murhista on tullut yhä tavallisempia Venäjällä, eikä syyllisiä ole saatu oikeuteen. Tämä on omiaan synnyttämään rankaisemattomuuden ilmapiirin, jonka lopettamiseksi Helsingin mielenosoituksessa vaaditaan Venäjän viranomaisia tutkimaan murhat nopeasti ja perusteellisesti ja saattamaan syylliset oikeuden eteen. Enteet eivät lupaa hyvää: Kreml ei ole esittänyt edes surunvalitteluja murhien johdosta.

Stanislav Markelov oli Venäjän tunnetuimpia ihmisoikeuksiin erikoistuneita juristeja ja Kremlin politiikan näkyvä arvostelija. Hän ajoi lukuisia vallanpitäjien kannalta hankalia juttuja. Hän oli vuosien varrella edustanut mm. ihmisoikeusloukkauksista kärsineitä tšetšeenejä (tai heidän eloonjääneitä sukulaisiaan), äärinationalistisen väkivallan uhreja sekä riippumattomia tiedotusvälineitä. Stanislav Markelov johti myös Laillisuusinstituuttia (Institut verhovenstva prava), jonka puitteissa joukko venäläisiä juristeja ajaa yhteiskunnallisesti merkittäviä oikeusjuttuja.

Juuri ennen kuolemaansa Markelov oli pitänyt tiedotustilaisuuden, jossa hän kritisoi murhasta tuomitun entisen everstin Juri Budanovin päästämistä ennenaikaisesti ehdonalaiseen vapauteen 15.1.2009 ja ilmoitti suunnittelevansa uuden oikeusjutun aloittamista tätä vastaan. Budanov tuomittiin vuonna 2003 kymmeneksi vuodeksi vankeuteen 18-vuotiaan tšetšeenitytön Elza Kungajevan sieppaamisesta ja murhaamisesta maaliskuussa 2000. Raiskauksesta tuomiota ei sen sijaan tullut, vaikka ruumiinavauksessa löydettiin selviä merkkejä siitä. Markelov toimi kohutussa oikeusjutussa yhtenä Kungajevan omaisten asianajajista.

Yhdessä Markelovin kanssa ammuttu Anastasija Baburova oli 25-vuotias journalistiikan opiskelija ja vapaa toimittaja, joka oli kirjoittanut lokakuusta lähtien Novaja gazeta -lehteen. Baburova toimi aktiivisesti myös opposition Toinen Venäjä -liikkeessä. Hän oli viime aikoina kirjoittanut artikkeleita erityisesti fasististen liikkeiden uhkaavasta noususta Venäjällä. Baburovasta tuli neljäs tällä vuosikymmenellä tapettu Novaja gazetan toimittaja – tunnetuin heistä oli syksyllä 2006 ammuttu Anna Politkovskaja, jonka murhaoikeudenkäynti on käynnissä.

Samaan aikaan kuin suru-uutinen Markelovin ja Baburovan ampumisesta levisi Moskovassa tieto oppositioaktivisti Anton Stradymovin kuolemasta. 20-vuotias Stradymov kuului ääriliikkeenä kiellettyyn, Putinin-Medvedevin hallintoa kritisoivaan Kansallisbolševistiseen puolueeseen. Hänet pahoinpideltiin raa'asti hengiltä Moskovassa aamuyöllä 14.1.2009, erityisesti pää oli hakattu lähes tunnistamattomaksi. Viranomaisilta kesti yli neljä päivää ilmoittaa kuolemasta uhrin omaisille ja tovereille, vaikka surmatulla oli henkilöpaperit tallella. Omaisuutta Stradymovilta ei tiettävästi anastettu, tappajasta tai tappajista ei ole tietoa.

Lisätietoja:

Meri Mäkihannu
Maakohtaisen työn asiantuntija
Amnesty International
Suomen osasto / Finnish Section
Puh. +358 9 58604420
meri.makihannu(@)amnesty.fi

13 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Miekkariin valmistautuessa venäjää ymmärtävien kannattaa lukea/kuunnella/katsoa
http://echo.msk.ru/programs/personalno/566968-echo/

Hanna Koppelomäki kirjoitti...

Korostin Helsingin miekkarin ajankohdan tekstissä, niin erottuu paremmin (itse en valitettavasti pääse paikalle, mutta toivotaan, että mahdollisimman moni pääsee!)

Reijo Nikkilä kirjoitti...

17.40 ei ollut tungosta, kymmenisen ihmistä. Mun kynttiläni oli 21. Paikalla vielä ollut Johansson kertoi alussa olleen satakunta ihmistä, mikä sekin on kummallisen vähän.

Anonyymi kirjoitti...

Eilen vasta työmatkalla huomasin ko. mielenosoituksen. Varmasti paikalle olisi tullut enemmänkin ihmisiä, jos tiedotus olisi pelannut paremmin. Esimerkiksi facebook kannattanee valjastaa tiedotuskanavaksi.

Anonyymi kirjoitti...

Pikemminkin ehkä tekstarit. Facebook on teninörttien touhua, ei siellä juuri aikuisia ole.

Anonyymi kirjoitti...

Teininörttien touhua?

Uskoisin että facebook, tai joku muu ryhmäviestityskanava olisi tehokkaampi, kuin yksittäiset viestit. Varsinkin kun puhutaan uusista tai vähemmän aktiivisista. Tiedottaminen olisi myös ilmaista.

Salla kirjoitti...

Facebookissa oli kyllä luotu tapahtuma mielenosoituksesta ja sitä pyrimme välittämään parhaamme mukaan. Venäjän ihmisoikeustilanteesta kiinnostuneiden kannattaa liittyä FB:ssa Protect Human Rights in Russia -ryhmän jäseniksi, jonka "isännöimä" eilisen mielenosoitus-tapahtuma oli.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä minustakin tuo facebook kuulostaa vähän nuorten leikkisivulta. Eikös YLE:n pääjohtajakin jäänyt kiinni että pelasi siellä työaikana? Miten ennen vanhaan tiedotettiin tapahtumista?

Anonyymi kirjoitti...

Itse lähdin paikalta puolen aikoihin eikä siellä ollut kuin kolmisenkymmentä ihmistä. Luin tuon ilmoituksen Aleksanteri-listalta, täältä ja sain tekstiviestin ystävältä. Facebook taitaa olla suosituin vanhojen tuttujen löytämiskeino keski-iän kynnyksellä. Nuoret ovat jo kyllästyneet siihen.

Reijo Nikkilä kirjoitti...

Kallistun puolentoista vuoden FB-kokemuksella olemaan sitä mieltä, että esim. omaan alueeseeni (dokumenttielokuvat yms.) tehokkain tiedottamisväylä on nimenomaan Facebook. Teknisesti siellä on ehkä parhaat ja yksinkertaisimmat pohjat. Videoita voi lähettää reilun gigan kokoisina.
Tuo anonyymin arvio siitä, että nuoriso alkaisi jo kyllästyä FB:heen, saattaa pitää paikkansa, vaikka omat huomioni alle kakskymppisten sukulaisten FB-aktiivisuudesta eivät sitä vahvistakaan. Keski-iän jo ylittänyttä väkeä ainakin on alkanut virrata FB:hen viime viikkoina. Ystäväpiirini vanhin on piakkoin 80 vuotta täyttävä veteraanitoimittaja.
Toissa vuonna perustamani sukuni suljettu ryhmä toimii periaatteessa aivan mainioisti, syntymäpäivä- jne videoita liikkuu siellä operatiivisesti.

Mutta tämän keskustelun toinen kysymys on, miksi kaksoismurhamiekkariin tuli niin vähän ihmisiä, vaikka tiedotusta oli hoidettu eri nettifoorumeilla ja Hesarissakin oli puffi.
Olisikohan selitys se, että järjestäjäpohjan olisi pitänyt olla laajempi? Suomen journalistiliitto, Suomi-Venäjä-seura, SYL (toinen murhatuista oli Moskovan yliopiston opiskelija)...

Anonyymi kirjoitti...

Miksi täällä pitää aina järjestää mielenosoitus, jos Venäjällä joku tapetaan? Ketä se hyödyttää? Onko Venäjän suurlähetystö jotenkin osallinen asiaan?

Anonyymi kirjoitti...

Ei järjestetä. Pari päivää Markelovin murhan jälkeen tapettiin korkea-arvoinen virkamies Ingushetiassa. Hänen kohtalonsa ei kiinnostanut yhtäkään ihmisoikeusaktivistia.

Anonyymi kirjoitti...

Aikovatko imisoikeusjärjestöt järjestää Tehtaankadulla mielenosoituksen myös näiden kahden Moskovassa murhatun henkilön puolesta?

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Kaksi+miest%C3%A4+ammuttiin+Moskovan+kaduilla/1135243291697

Jos eivät, niin miksi eivät?