6.1.2009

Pronssisoturi, Maailmanrauha-patsas; mellakat ja tuomio

Kuten uutisista on kuultu, luettu ja nähty, Harjumaan tuomioistuin vapautti neljä venäläisperäistä miestä pronssisoturimellakasta nostetusta syytteestä. Valtionsyyttäjän mukaan Dmitri Linter, Dmitri Klenski, Maksim Reva ja Mark Sirõk/Siryk/Сирык olivat käyttäneet auktoriteetti- ja johtaja-asemaansa hyväkseen järjestäessään yhteistuumin Virossa paljon ihmisiä mukaan saaneet mellakat, joissa ryösteltiin, särjettiin ja tuhopoltettiin kiinteistöjä ja vastustettiin virkavaltaa.

Koko tuomio lienee julistettu tänään tiistaina, ja silloin on kaiketi julkistettu myös tuomion perustelut sekä vahingontekojen merkityksen arviointiperusteet. Mutta sillä vajaalla tiedolla, jota nyt on käytettävissä, Viron oikeuslaitos näyttää toimineen hyvin varovaisesti. Pois se minusta, että ajattelisin oikeuslaitoksen olevan mitenkään poliittisten päättäjien vaikutusvallan alainen, mutta silti tekee mieli edes sinisissä unissa ajatella, että vapauttava päätös liittyy ehkä jotenkin Viron yritykseen paikata reikäisiä suhteitaan Venäjään. Sitä paitsi syyttäjä on aikonut valittaa päätöksestä ylempään oikeusasteeseen, joten asiasta kuullaan vielä.

Ajatellaanpa, että toisessa entisessä Venäjän alusmaassa, Suomessa, olisi maan venäläisperäinen väestö pitänyt tapanaan juhlia Neuvostoliiton voiton päivää Hakaniemen rannassa Maailmanrauha-patsaan äärellä. Ja että maan mustavihreä hallitus olisi päättänyt lopettaa tämän kiusalliseksi kokemansa juhlan vieton; edustaahan hallitus sodan häviäjäosapuolta. Sinimusta hallitus olisi vaivihkaa tilannut Pekkaniskan autonosturin Hakaniemeen ja nostattanut patsaan kaupungin Sisu-kuormurin lavalle ja vienyt sen Helsingin kaupungin Tattarisuon varikolle hallin takanurkkaan pariksi viikoksi. Sen jälkeen se olisi vaivihkaa kyyditetty Hietaniemen tai -lahden tai Lapinlahden ortodoksisen hautausmaan kupeeseen ja sanottu että juhlikaa venäköt siellä niin kuin sielu sietää.

Tietysti tästä olisi seurannut mellakoita, olihan tilanne Suomessa jo muutoinkin hyvin kärjistynyt. Hakaniemessä olisi upotettu pari ravintolalaivaa, särjetty Metalliliiton/SAK:n talosta suuria ikkunoita, ryövätty Viherniemenkadun antikvariaatti ja sitten kun poliisi olisi hälyttänyt Kauhavalta ja Kemistä ja mistä lie lisävahvistusta paikalle, olisi särjetty opetushallituksen talosta kaikki ikkunat. Ja menon yltyessä olisi ryöstelty Siltasaarenkadun varren MacDonalds ja HOK-Elannon tavaratalo. Mitä poliisi olisi tehnyt?

Se olisi pidättänyt seitsemänsataa hulinoijaa, kaksisataa valokuvaajaa ja toimittajaa sekä toistasataa ohikulkijaa. Viimemainituista sata olisi parin päivän kuulustelujen jälkeen vapautettu takuita vastaan ja loput olisivat menneet syyteharkintaan. Mediaväki olisi ostettu työnantajien yhteisoperaatiolla takuita vastaan vapaaksi, kunhan heidän henkilötietonsa ja sormenjälkensä olisi talletettu Pasilan poliisitalon kellareissa varmaan talteen.

Oikeutta olisi käyty loppuvuodesta 2008. Tuomio olisi julistettu keskiviikkona 7. tammikuuta 2009. Mediaväkeä olisi sakotettu virkavallan vastustamisesta, kun he olivat ottaneet kuvia silloin kun poliisi ja armeija olivat käyttäneet kyynelkaasua ja vesitykkiä ja sinappikaasua ja ampuneet kumiluoteja. Kolme toimittajaa olisi varmuuden vuoksi tuomittu ehdolliseen vankeuteen puoleksi vuodeksi. Pelotteeksi muille.

Entä sitten nämä venäläisreppanat? Hulinoitsijoista neljäkymmentä olisi tuomittu vankeuteen, puolet ehkä ehdolliseen sellaiseen. Rangaistusten pituus olisi ollut ehkä pari vuotta keskimäärin. Oppivatpahan, että sivistysmaassa ei riehuta. Lisäksi 350 hulinoitsijaa olisi joutunut maksamaan vahinkoa kärsineiden kiinteistöjen omistajille ja vuokralaisille täysimääräisesti vahingonteon kustannukset ynnä korjauskulut ynnä sulkemisen takia saamatta jääneet liikevoitot.

Onneksi riehunnan paikka oli Tallinna. Meillä pysyivät ikkunat ehjinä. Paitsi opetushallituksen talossa, jossa jouduttiin kaikki vaihtamaan uusiin.

22 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mielenkiintoinen näkemys. Virolaisissa mielipiteissä vapauttava tuomio nähdään todisteena oikeuslaitoksen riippumattomuudesta valtiovallasta, jos otetaan huomioon että suuri yleisö ja päättäjät pitivät syytettyjä suurelta osin jo etukäteen syyllisinä.
Itse pidän noita neljää harvinaisen vastenmielisinä tapauksina, mutta tuomio lienee oikeudenmukainen, sikäli kun niitä asiota joista heitä syytetään on vaikea todistaa todeksi. Olen ylpeä maastani sen riippumattoman oiekuslaitoksen vuoksi.

bunseni_lamp

Anonyymi kirjoitti...

ja vielä: luin kirjoituksesi ja mikäli ymmärsin oikein, vihjaat että Suomessa poliittinen konjunktuuri ohjaisi oikeuslaitoksen päätöksiä. Pystytkö sanomaan milloin näin on tapahtunut, sotasyyllisyysoikeudenkäyntien jälkeen?
bunseni_lamp

Tapani Kaakkuriniemi kirjoitti...

Ei se välttämättä ole poliittinen konjunktuuri, joka ohjaa oikeuslaitoksen päätöksiä. Mutta tässä suhteessa Viro ja Suomi kyllä poikkeavat toisistaan. Virossa Harjun tuomioistuin (alioikeus, muistettakoon, siis niin kuin meillä olisi käräjäoikeus) vapautti nämä neljä henkilöä, eikä minulla ole tietoa, onko syytteitä edes nostettu muille, siis rivimiehille ja -naisille, jotka olivat mukana särkemässä paikkoja ja ryöstelemässä kauppoja.

Suomessa on tässä suhteessa omaksuttu tiukempi linja: syytteitä nostetaan jopa "varmuuden vuoksi". Näinhän tehtiin sen Kiasman luona pidetyn mielenosoituksen kanssa. Ohikulkijoita, toimittajia ja kansanedustajia (en muista oliko yksi vai useampi) pidätettiin, ja syytteitä nostettiin mitättömistä asioista. No, ne kyllä kaatuivat oikeudessa.

Oireellista oli, että poliittinen johto riensi kiireesti kiittämään meikäläisiä OMON-joukkoja reippaasta toiminnasta, mutta oikeusasiamies joutui tukistamaan polliisia sen osin lainvastaisen toiminnan vuoksi.

MUTTA mitä oikeuslaitos teki? Jakeli yli 50 tuomiota! Yhtään ikkunaa ei Kiasmasta, postitalosta eikä Sokoksesta särjetty eikä spreijattu.

Muita yhtä räikeitä tapauksia en osaa esittää, missä Viron ja Suomen oikeuslaitoksen linjat eroaisivat toisistaan näin paljon.

Toisaalta, tämän aamun (7.1.) uutisten mukaan Viron poliitikot alkavat herätä tapahtuneeseen. Moitteita lepsusta tutkinnasta on jo esitetty.

Anonyymi kirjoitti...

Mielenkiintoinen skenaario.

Mutta entä jos kuvitellaan Suomella ja Venäjällä olleen samanlainen historia kuin Virolla ja Venäjällä? Suhtautuminen patsaaseen saattaisi olla hieman eri kuin tuossa skenaariossa. Patsaalla juhliminen ei olisi ärsyttävää häviäjävaltiolle, vaan se nähtäisiin jonkinlaisena provokaationa.

Itse olen miettinyt, miksi esim. Himkin sankarimuistomerkin siirtäminen rakentamisen tieltä (ja vainajien jäänteiden huolimaton käsittely)samaan aikaan kuin pronssisoturia siirrettiin, ei aiheuttanut mellakoita? Paikalliset nurisivat, asiasta uutisoitiin, mutta mitään sen kummempaa ei tapahtunut. En näe mitään eroa näiden kahden tapauksen välillä, paitsi että Himkissä vainajien jäänteitä katosi jonnekin prosessin aikana.

Jarmo Koponen kirjoitti...

Väärin siirretty, väitti tuttu tuoreeltaan patsaskinasta ja viittasi Voiton
päivään.

Anonyymi kirjoitti...

mita tekemista rauhan patsaalla on hautausmaiden kanssa? helppo olisi tuupata paska mereen eika kukaan edes huomaisi.

Anonyymi kirjoitti...

Ei muuta kun tuuppaamaan, niin katsotaan, jääkö huomaamatta :)

Anonyymi kirjoitti...

Ymmärräkseni joitakin (kymmeniä?) huligaaneja on rangaistu varsinaisesta riehunnasta ja vahingonteosta, sakkoja ja ehdollista ja korvauksia on napsahtanut. Nämä neljä olivat oikeudessa mellakoiden järjestelystä syytettyinä.
Jos itse pronssihirviöstä puhutaan, niin minun puolestani se olisi saanut olla paikallaan; ei se minun itsetuntoni päälle olisi käynyt, jos joillakin luu- ja puupäillä olisi ollut mesta missä tanssia kerran vuodessa ripaskaa ja polttaa sini-musta-valkoinen. Oikea aika heivata kapistus mereen olisi ollut 1990-luvun alussa, kun Lenin-sedät saivat hirttosilmukan kaulaansa. Mutta nyt se vaan on hautausmaalla ja hyvä näin, toivottavasti siitä kuullaan tulevaisuudessa vähemmän.
bunseni_lamp

Kari Kaunismaa kirjoitti...

Vesa Oittinen lähetti Aleksanteri-listalle mielenkiintoisen vinkin: http://www.rosalux.de/cms/index.php?id=17986&type=0 .
Saksantaitoiset saavat siitä irti, mitä mieltä die Linke-puoluetta lähellä olevat ovat Viron kansallisuusryhmien suhteista. Sävy on kylläkin tosi isovenäläinen. Kommentoin tätä tuoreeltaan Oittiselle: Heti aluksi kiinnitin huomiota Jevgeni Golikovin mainintaan siitä, että puolalainen Stefan Batory olisi perustanut Tarton yliopiston. Kustaa II Adolf oli kuitenkin todellinen perustaja vuonna 1632, vähän ennen Turun yliopiston perustamista. Golikov liikkui sentään oikealla vuosisadalla, toisin kuin neuvostoaikaiset Viron oppikirjat, jotka väittivät venäläisten perustaneen Jurjevin yliopiston 1801, jolloin siis vasta "sivistys olisi saapunut Viroon".
Jutussa on paljon muutakin, pronssisoturia myöten, johon en ehdi puuttua ennen kuin paremmalla ajalla. Kummalliselta tuntuivat ennen kaikkea neuvostoaikainen "virolaistaminen" (kun ei ole mahdollista löytää historian oppikirjoista tuolta ajalta muuta kuin umpivenäläistä (neuvostoliittolaista) tekstiä). Olen julkaissut tästä artikkelin Acta Historica Tallinnensian numerossa 9 v. 2005. Samoin tämä Mart Laarin ja kumppaneiden vertaaminen fasisteihin sekä Stalinin jättäminen pois "absolut Bösen" -maininnasta ovat vähintään puutteellista historian käsittelyä.

Anonyymi kirjoitti...

Taisi olla hieman luetunymmärtämisongelmia yo. kommentin perusteella.

Tulipahan kerralla kantasi myös tietoon. Tuskin mitään hedelmällisempaa voi enää odottaa.

Kari Kaunismaa kirjoitti...

Missä kohdin en ymmärtänyt lukemaani?
Lähetin kommentin Rosa Luxemburg-säätiölle:
Sehr geehrte Herr Doktor Politt
Ich bedanke mich bei Ihnen für einen interessanten Artikel über das heutige Estland in http://www.rosalux.de/cms/index.php?id=17986&type=0.
Einige Anmerkungen muß ich jedoch machen wegen des Interviews Jewgeni Golikows. Auf derselben Weise wie Gerhard Schröder, der ehemalige Bundeskanzler und heutige Vorsitzender der Gasröhrfirma, kann er wahrscheinlich die Sachen nicht von dem Gesichtswinkel eines kleinen Volkes betrachten. Hier im Finnland kann die Majorität nicht die Klagen der russischen Leute im Estland, sogar in die EU verstehen, weil sie ihre eigenen Schulen, Kindergärten, Krankenhäuser usw. haben und können Bedienungen auf ihren eigenen Sprache erhalten. Wir sind Sachkenner in diesem Fall, weil Finnland z.B. die einzige Universität für seine Minorität, die Schwedische, besitzt (Åbo Akademi).

Einige Fehler müssen auch korrigiert werden: Der Gründer der Tartu Universität war doch der schwedische König Gustav der II Adolf im 1632, und nicht Stefan Batory aus Polen. Das Jahrhundert war doch das richtige im Text. Die sowjetischen Lehrbücher behaupten alle bis 1991, das die Universität Jurjev erst im 1801 von den Russen gegründet wäre und auch dabei die erste Zivilisation ins Estland gekommen wäre. Man muß ja nachgeben, daß die Esten am Anfang nicht in der Universität studieren konnten, sondern nur Russen, Juden und Deutschen.

Estland war bis 1991 besetzt von der Sowjetunion, darüber gibt es keine Frage. Der Text über die “Estnisierung Estlands” hat keinen Grund. Jedes einzige Lehrbuch wurde zuerst auf russisch geschrieben und dann ins estnischen übersetzt. Sogar das Wort „Estland“ war verboten, und man sollte z.B. „Liwland“ benutzen. Das kann man noch in einer Aufstellung in dem Bischofschloß Kuressaare (Saaremaa, Ösel) anschauen. Die Abkürtzung „Eesti Noukogude Sotsialistlik Vabariik“, (ESSR) wurde als ENSV parodiert: „Enne nälg, siis viletsus“, Früher Hunger, nun Elend. Die Russen bekamen ihre Wohnungen immer eher als die Esten, und so sind die Gebiete wie Lasnamägi im Tallinn aufgestanden.

Die Bewahrung einer nationalen Identität ist ja auch eine Urbanlegende. Als eine wunderschöne mittelalterliche Stadt erhielt Tallinn doch in 1980 den Kulturpreis von den Vereinten Nationen. Trotzdem störte die Sowjetische Staatsleitung mit allen möglichen Weisen die Radio- und Fernsehprogrammen von Westeuropa während der Olympischen Spiele, von denen der Segelsport in den Finnischen Meerbusen am Tallinn organisiert wurde. Das Ziel der sowjetischen Erziehung war im keinen Fall „die Entwicklung einer örtlichen Elite“, sondern, wie es in der „Prawda“ schon im März 1938 gedruckt war, alle Grenzen zwischen den Sowjetvölkern zu vernichten und den braven Sowjetmenschen zu schöpfen. Leider war das Resultat in meisten Fällen ein Homo Sovieticus, der keine Initiative hatte und nur der Befehle folgen konnte. Mit der Erklärung der „Prawda“, das Russische die internationale Sprache des Sozialismus zu machen, waren kleine Völker wie Finnen sehr zufrieden, weil sie ohne Zweifel das größte Hindernis für die Erweiterung des Sozialismus war.

Kann sein, daß die Russen meistens Arbeiter waren und die Esten Beamte. Doch war die Parteileitung der estnischen KP sehr eng mit Moskau zusammengebunden. Der erste Sekretär in den sechziger Jahren, Johannes Käbin, hatte so lange im Rußland gewohnt, daß er fast seine estnische Muttersprache vergessen hatte. Sein Befolger, Karl Vaino (Kirill Voinov) lernte sogar nie das Estnische ordentlich.

Es ist jedenfalls kein Überraschung, daß die Mehrheit der russissprachigen Menschen für die Unabhängigkeit Estlands gestimmt hat. Obgleich die, die keinen nationalen Pass heute haben, natürlich gewiße Schwierigkeiten haben, will keiner nach Rußland umziehen, schon auf dem Grund des besseren Lebensstandards im Estland. Die Sowjetzeit war eine Okkupation, obgleich es in den Plänen Hitlers und des dritten Reiches sowieso kein Raum für ein selbständiches Estland gab. Der Streit um den Bronzesoldaten galt vor allem als ein Grund für die russischsprachige Jugend (die Nachtwacht) einen Krawall zu organisieren und sogar ein Anfall im Moskau gegen die estnische Botschaft zu beginnen. Die Milizionäre wollten nicht die Aufregung verhindern und die diplomatische Integrität garantieren. Die Leute wurden 5 Euro pro Tag von den staatlichen Beamten bezahlt, und wenn es aufgehört hat, sind die sofort verschwunden. Vom Anfang an hat eine selbständige Staat wie Estland sein gutes Recht seine Denkmäler da hinzulegen, wo sie je will. Nun steht der Bronzesoldat sogar auf einer ruhigeren Stelle als früher, auf dem Soldatenfriedhof.

Rußland anerkannte ja die Unabhängigkeit Estlands sofort. Gerade in dem Moment war Lennart Meri in Helsinki und hat eine großartige Stimmung erlebt. Boris Jelzin hatte schon früher die Baltischen Länder ermutigt, ihre Selbständigkeit zu erklären. Leider hatte Mihail Gorbatschow keine Ahnung davon, was geschehen war. Schon im 1987 besuchte er Tallinn, und nannte zweimal die Stadt für „die wunderschöne Haupstadt Sowjet-Estonias, Riga“. Gorbatschow sandte im Winter 1991 Panzerwagen nach Riga und Vilnius, obgleich es schon damals viel zu spät war zu versuchen, die Sowjetstaat im ganzen zu halten.

Wenn man von dem absolut Böse redet, und nur Hitler in der Sicht trägt, fehlt es viel. Es ist weit bekannt, daß Josif Stalin sogar mehr Sowjetmenschen vernichtete als Hitler, in den Lagern wie Kolyma, mit dem Hunger im Ukraine, razkulatsnie und in den großen Reinigungen 1936–38, 1949 usw. Leider haben die russische Autoren nun weniger von diesen schwierigen Zeiten in den Lehrbüchern erzählt als in den Jahren 1992-2004. Auch soll das estnische Fernsehen seine eigene Programme auf russisch haben, damit die russischsprachigen Leute im Estland nicht nur von den Sendungen aus Russland abhängig wären.

Tapani Kaakkuriniemi kirjoitti...

Luinpahan tämänkin kun oli aikaa. Sinulla Deutsch sujuu.

Palaan lähtöruutuun eli tähän artikkeliin. Siinähän on kyse hra Golikovin, joka lienee vironvenäläinen kansallismielinen, keskustelusta puolalaisen toimittajan kanssa. Ja he löytävät yllättäen yhteisen slaavilaisen paatoksen, jonka hengessä juttu on tehty (esim. Stefan Batory ja Jurjevin yliopiston perustaminen). Olisin odottanut venäläisen ja polakin jotenkin törmäävän toisiinsa, ainakin henkilökemioiden tasolla, mutta ei. Näin ei käynyt.

Huono puoli on, että kaikki menee suodattamatta läpi. Olisi ollut parempi, jos tämä samainen toimittaja olisi haastatellut virolaista nationalistia siihen perään. Ja sitten koonnut, mitä on koottavissa.

Virolaiset esittävät venäläiset mielellään miehittäjinä. Ei se ole enää miehitys, jos valta vakiinnutetaan, kuten Baltiassa kävi. Suomalaiset olivat Itä-Karjalassa miehittäjiä. Israelilaiset ovat Länsirannalla miehittäjiä. Venäläiset ovat Etelä-Ossetiassa miehittäjiä. Yhdysvaltalaiset olivat Etelä-Vietnamissa miehittäjiä. Mutta Baltiassa oli kyse vallan vaihtumisesta.

Anonyymi kirjoitti...

Kakakuriniemi yrittää JB:n hengessä työntää jonkinlaista poliittisen satiirin tynkää Minun Venäjäni sivulle. Hieman heikolta näyttää.
"Mustavihreä hallitus" on aikamoinen huti-ilmaus, mustavihreä tarkoittaa vihertävää anarkismia, joka änkyrävasemmistolaiselle Kaakkuriniemelle lienee kuitenkin lheisempi kuin "sinimustuus" (ilmaus jota hän myös käyttää).

Seuraavaksi tapaamme Kaakkuriniemen luultavasti Antifasistisen komitean sivustolla, jossa hän julistaa, ettei Viron miehitys ollutkaan miehitys, vaan kyse oli "vallan vaihtumisesta".

Mikä ajatusten Emajoki!

Anonyymi kirjoitti...

"Seuraavaksi tapaamme Kaakkuriniemen luultavasti Antifasistisen komitean sivustolla, jossa hän julistaa, ettei Viron miehitys ollutkaan miehitys, vaan kyse oli "vallan vaihtumisesta"."

On näköjään tämänkin blogin kommenttipalsta muuttumassa pikkuhiljaa Kreml-salaliittouskoisten pähkähullujen anonyymien temmellyskentäksi :)

Kalle Kniivilä kirjoitti...

Niin, no miksihän täällä oikeastaan saa kommentoida anonyyminä? Eikö blogin ylimoderaattori voisi vaihtaa asetuksia?

Tapani Kaakkuriniemi kirjoitti...

No, kirjoitin kommenttini Putinille, mutta hävisikö se bittiavaruuteen? Ellei se ilmaannu, niin palaan asiaan tiistaina.

Tapani Kaakkuriniemi kirjoitti...

Kommentti Putinille nyt, mikäli järjen viekkaus ei iske tähän väliin, kuten kävi edellisellä kerralla. Satiiria en tietääkseni yritä, mutta voi olla, että lukija kokee vaatimattomat sepustukseni sellaisina. Heikoltahan ne näyttävät.

Mustavihreä hallitus ei tarkoita vihertävää anarkismia. Musta väri on puoluekartan väreissä saksalaisella kielialueella totuttu yhdistämään paitsi anarkismiin, myös erityisesti turpeeseen sidottuun poliittiseen ideologiaan. Meillä menee täydestä, kun kepu kertoo olevansa vihreä kuin potun naatit, mutta Keski-Euroopassa ajatellaan, että minkävärisestä mullasta ne potut energiansa imevät, ja katso: mustaahan se.

On ihan turha elätellä toiveita, että hra Kaakkuriniemi esiintyisi neuvosto-antifasistien sivustolla. Viro miehitettiin. Ei siitä pääse mihinkään. Kun kesällä 1940 Neuvostoliitto perusti tukikohtansa ja laati sopimuksensa, Baltian maita ei vielä miehitetty. Se tapahtui kesällä 1941 Saksan toimesta. Baltiasta tuli Saksan Ostland, aivan kuin kotoinen maankolkkamme oli Ruotsin valtakunnassa aikoinaan Österland.

Seuraavan kerran Viro ja Baltia miehitettiin syksyllä 1941, kuitenkin ankarien taistelujen jälkeen. Baltteja taisteli kummallakin puolella rintamaa. Neukkumiehitys jäi enempi-vähempi pysyväksi, vuoteen 1991 saakka.

Nyt tullaan siihen kysymykseen, kuinka kauan kyseessä oli miehitys ja milloin uusi valta vakiintui ja lakkasi olemasta miehitys.

Habermasin mukaan välineellinen rationaalisuus voi rutinoitua ja institutionalisoitua, kommunikatiivinen ei. Viron ja muun Baltian miehitys on välineellisesti rationaalinen/irrationaalinen. Kuten Weberillä karisma ja karismaattinen valta tuppaa ajan mittaan arkistumaan ja rutinoitumaan, niin Habermasillakin Weberin hengessä poikkeustila kuten kriisi lakkaa olemasta kriisi ja se muuttuu olemukseltaan toisenlaiseksi olotilaksi.

Miehitys on miehitys sillä viikolla kun se tapahtuu, ehkä vielä seuraavana talvena, parhaassa tapauksessa 5 v eteenpäin. Mutta on ihan turha yrittää väittää, että vielä 40 vuotta tapahtuman jälkeen kyse olisi miehityksestä.

Vai miten se onkaan, miehittääkö Neuvostoliitto yhä Suomelle ylimuistoisesti kuulunutta Karjalaa, perkules?

Anonyymi kirjoitti...

Venäjällä on nykyään muodikasta sanoa että Baltian maita ei miehitetty vaan ne anneksoitiin. Minusta se on vaan samaa paskaa erinäköisessä paketissa. Raiskaus on edelleen raiskaus, toisessa tapauksessa se vaan toteutetaan brutaalisti väkivalloin ja toisessa uhaten tappaa uhrin perhe jos ei suostuu sukupuoliyhdyntään. Kumpikin tapa määritellään rikoslaissa raiskaukseksi.

Tapani Kaakkuriniemi kirjoitti...

Nno joo, ja oliko se Rovaniemen käräjäoikeus vai mikä, jolla on valta tuomita vain hitusen verran lievistä raiskauksista...

Kari Kaunismaa kirjoitti...

Olipa muuten Itä-Suomen hovioikeus, joka istuu Kuopiossa ja on niin lupsakkata, että en mistään hinnasta toivoisi joutuvani asioimaan sen kanssa missään ominaisuudessa. Mutta Tapani: Tsot, tsot tämän kepulaisuuden arvostelusi suhteen, kun olet muuten noin fiksu mies vasemmistoliittolaiseksi. Meitä on joka lähtöön, mutta fasisteja en tunne yhtään. Tämä kritiikki muistuttaa Ruotsin Ljungbyn demari-kulttuurisihteeriä, joka sanoi illanvietossa taannoin:"Skrapa litet en svensk bonde, och du vill se det bruna färget av nazismen." Voi olla, että Suomen Keskustan valtavirta on konservatiivinen (josta itse olen aika kaukana). Mutta mikä oli sen konservatiivisempi kuin NKP:n keskuskomitea Brezhnevin aikana? Muistattehan? Neljä jalkaa ja sata hammasta = krokotiili, sata jalkaa ja neljä hammasta = keskuskomitea.
Ja vielä pääkysymykseen: Miehitys on miehitys, vaikka voissa paistaisi. On ihan turhaa, kun Putin väittää Baltian venäläisten oloja Barroson vierailun aikana kurjiksi, kun EU:n komission puheenjohtaja puhuu siitä, että Venäjällä ammutaan ihmisiä kirkkaassa päivänvalossa. Näitä ei saa yhteismitallisiksi edes neuvostokeinoin.

Tapani Kaakkuriniemi kirjoitti...

Ei ollut tarkoitus kepua tai kepulaisuutta arvostella, vaan vähän irvailla näiden väriyhdistelmien käyttöä. Kohteliaasti. (En mene esimerkiksi siihen demarien perusfraasiin että K*** pettää aina.)

Minusta miehitys muuttuu vallankäytöksi silloin, kun uusi valta vahvistetaan jollain rauhansopimuksella tai vastaavalla. Pariisin rauhansopimus paalutti Neukkulalle sen rajat, jotka se piti vuoteen 1991 asti. Silti virolaiset saavat olla asiasta mitä mieltä tahansa. Samoin latvialaiset. Yleensä vain tätä miehitysmyyttiä on kannateltu vain siksi, että saadaan ihmiset unohtamaan kotimaan asioiden rempallaan olo tai post-Soviet-vuosien valtion omaisuuden rosvoaminen milloin kenenkin käsiin. Ja jos saa viitata identiteettien tutkijaan, cambridgeläiseen Andrew Wilsoniin, niin myth of foreign intrigue eli vieraiden valtoje juonittelu, väliintulo, tunkeutuminen tai miehitys on kaikkien kansojen parissa kovin suosittu käsienpesutapa.

Kari Kaunismaa kirjoitti...

Kiitos Tapani. Arvostan Sinua entistä enemmän asiallisen keskustelun ja oman nimesi käytön vuoksi. Wilson vaikuttaa varsin perustelevalta tutkijalta. Sen sijaan en enää viitsi vastata näille anonyymeille tästä kaasusodasta. Ylimielistä on pelkästään nimettömänä esiintyminen. Ellei sanamuoto olisi alatyylinen, antaisin sellaiselle kehotuksen: Дрози хуй, ты мудак.