Finno-ugrit

On myönnettävä, että Mallinen on oikeilla linjoilla tässä kolumnissaan, vaikka hän nimimerkin takaa tahtookin arvostella meitä ”toisinaan ajattelevia”. Erityisesti presidentti Tarja Halosen niin sanottu ”edistyksellisyys” on asetettava voimakkaasti kyseenalaiseksi. Jo vuoden 2000 vaalien aikana, joita seurasin Moskovan suurlähetystön valvojaisissa, pienipalkkaisinkin viisumivirkailija suhtautui alentuvan säälivästi Esko Ahon kannattajiin. On mahdotonta tietää, miten Aho tai myöhemmin Niinistö olisivat presidentteinä suhtautuneet Venäjään, mutta Halonen ei ainakaan sano, mitä pitäisi. En ole ollenkaan samaa mieltä ulkoministeri Stubbin kanssa, että meillä kaikilla olisi asennevamma suhteessa Venäjään, mutta tasavallan presidentin tulee ennen muita olla vapautunut siitä.

Entinen Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin johtaja Seppo Lallukka kannatti myös lämpimästi Ilveksen puhetta. Sitä hullummalta tuntui sen jälkeen Kozatšovin lausunto. Sen kanssa pitää yhtä Venäjän presidentin kansliapäällikön Vladislav Surkovin (alun perin tšetšeeni Aslambek Dudajev) tämänpäiväinen puhe Naši-nuorille (lempinimeltään ”Našistit”) Seliger-järven leirillä. Hän varoittaa Gazeta.ru:n mukaan kovasti Venäjää ympäröineistä oranssivallankumouksista, jotka uhkaavat kuulemma levitä koskemaan jopa Venäjän sisäisiä asioita. Helmikuussa 2006 samainen Surkov varoitti Jedinaja Rossija-puolueen kokouksessa ”finno-ugrien salaliitosta, joka uhkaa kaapata Komin ja muiden alueiden öljyvarat”. Nyt Surkov huomauttaa erityisesti, ettei pidä rakentaa tietoyhteiskuntaa tuonnin varaan, vaan on kehitettävä omaa tuotantoa.

Mihin nyt on jäänyt professori Pankratovan lausunto vuoden 1951 Petroskoissa painetusta historian oppikirjasta? Sen mukaan ”kapitalistinen maailma asetti koko ajan rajoituksia tekniikan ja tuotannon kehittymiselle, kun taas Neuvostoliitossa tekniikka kehittyi esteettömästi ja nopein tempoin. Tuotantotekniikkansa sekä teollisuuden ja maatalouden teknillisen tason puolesta Neuvostoliitto on ensi tilalla maailmassa.” Tämähän tuli korjatuksi vasta vuonna 2000 Šumilovin ja Rjabikinin kirjassa, jossa myönnettiin selkein sanoin, että lukuun ottamatta lännestä lainattua ohjustekniikkaa neuvostoteollisuus jäi tuolloin sotaa edeltäneelle tasolle. Eroa siis kurotaan edelleen umpeen.

Mitä Medvedeviin tulee, The Moscow Times kommentoi hänen esiintymistään Japanin G-8 –kokouksessa. Siellä presidentti lupasi selkeästi yhtyä Zimbabwea koskevaan boikottiin vaalien väärinkäytösten vuoksi. Muutaman päivän kuluttua Venäjä esti sen toteuttamisen YK:ssa. Tämä ei vaikuta varsin johdonmukaiselta eikä vahvista Medvedevin kuvaa liberaalina valtiomiehenä. Koska kysymyksessä on vapaa keskustelupalsta, eikä yliopiston seminaari, uskallan lainata kesäkuun Yhdysvaltain-matkallani tapaamaani venäläistä taksinkuljettajaa (ei siis Venäjän tietotoimisto OBS ”odna baba skazala”): ”Medvedev on šakkipelin lähetti.” Hän myös selitti, miksi Hodorkovski istuu Tsitassa vankilassa: ”Hän maksoi, mutta väärille ihmisille.”

Jatkakaamme siis ihmettelyä.