Putkistojoukkojen juhlapäivä

Kun tammikuun neljäntenätoista toivotamme toisillemme hyvää vanhaa uutta vuotta, on syytä muistaa myös samana päivänä vietettävä toinen merkittävä juhlapäivä, nimittäin Venäjän polttoaineputkisotajoukkojen päivä.

"Putkisoturit" ovat kenttäolosuhteissa toimivia vesi- ja polttoaineputkistojen asiantuntijoita.



Vuoden 1951 lopulla ministerineuvoston puheenjohtaja I. V. Stalin allekirjoitti asetuksen uuden sukupolven polttoaineputkistojen valmistamisesta. Sotaministeriölle ja öljyteollisuusministeriölle annettiin tehtäväksi käynnistää kenttäoloissa tehtävät kokeet eri putkimateriaaleilla.

Tammikuun 14. päivänä 1952 marsalkka A. M. Vasiljevski allekirjoitti sotaministeriön asetukseen perustuvan direktiivin, jolla määrättiin perustettavaksi ensimmäinen erillinen polttoaineen pumppauspataljoona. Tämän direktiivin kunniaksi siis juhlaa nyt vietetään.

Vähitellen ensimmäiset erilliset putkistojoukkoyksiköt muuttuivat tavanomaisiksi sotajoukoiksi, ja 1980-luvun loppuun tultaessa oli saatu tuotetuksi maailman parhaat suuret kenttäolosuhteisiin sopivat koottavat polttoaineiden runkoputkistot. Nykyisin putkistojoukot kuuluvat puolustusministeriön alaisen rakettipolttoaine- ja polttoainekeskushallinnon alaisuuteen. Sen johtajana on vuodesta 2007 toiminut kenraalimajuri V. V. Kauk.



Muutamassa vuosikymmenessä suunnittelijoiden, insinöörien, polttoaineputkisotilaiden ja työntekijöiden oli onnistunut ankarasti ponnistellen, voimia säästämättä, vapaapäivät unohtaen ja työtunteja laskematta toteuttaa jotakin, mille ei maailmassa löydy vertauskohtaa: he olivat luoneet, kehittäneet ja ottaneet käyttöön erilaisia kenttäolosuhteisiin sopivia koottavia polttoainerunkoputkistoja ja kehittäneet niille asennuskoneet ja pumppumekanismit.

Yksi tunnettu tuli- tai oikeammin vesikoe putkistosotajoukoille oli Tšernobylin atomivoimalaonnettomuus, jossa nämä joukot turvasivat jopa 4000 vesikuutiometrin keskeytymättömän pumppauksen lähiseudun vesistöistä atomivoimalan alueen betonitehtaan toiminnan tukemiseksi.

Toinen pitkäkestoisempi urakka putkisotajoukoilla oli Afganistanin miehitys, jolloin rintamatehtävissä olleiden sotajoukkojen polttoainetarvetta tyydytettiin kahdella kenttärunkojohtolinjalla, joiden yhteispituus oli 1200 kilometriä. Yhdeksän vuoden ajan polttoainetta kuljetettiin pumpatuista varastoista kenttätarpeisiin autoilla, ja putkilinjojen ja kuljetuksen yhteispelistä syntyi uusi yhteistyömuoto. Runkoputkiston kautta kulki kaikkiaan 5,4 miljoonaa tonnia polttoainetta eli 80 % koko polttoaineen kuljetusmäärästä. Afganistanin kokemukset osoittivat sen, että tällä aselajilla on tärkeä rooli ja paikka joukkojen huoltojärjestelmässä.

* * *

Venäjän asevoimien polttoainepalvelun alaisuuteen kuuluvat myös
• eri aselajien, sotilaspiirien, laivastojen, armeijoiden, joukko-osastojen, divisioonien, prikaatien ja muiden yksiköiden polttoainehallinto;
• puolustusministeriön tieteellis-tekninen tutkimuslaitos n:o 25 (sen toimialasta käytetään uudistermiä chemmotology, mikä tarkoittaa polttoaineiden, öljyjen ja rasvojen laadun ja käyttöominaisuuksien tutkimista);
• puolustusministeriön polttoainetekninen ja polttoainepalvelun teknisten välineiden huolto- ja varmuuskeskukset;
• polttoaine- ja rakettipolttoainetukikohdat ja -varastot;
• vesijohtoyhtymät ja -osastot: autovaraosa- ja polttoaineen kuljetusalayksiköt;
• sotilasedustustot tehtaissa, runkoöljytuotantoputkilinjoilla ja tieteellisissä laitoksissa;
• selustan ja kuljetusalan sota-akatemian filiaali Uljanovskissa;
• Venäjän federaation puolustusvoimien polttoainepalvelun museo, sekä
• muita laitoksia ja joukko-osastoja.

Tämän juhlapäivän kunniaksi kaivamme toimistopöydän alalaatikosta sen Finka-vodkapullon, joka on vain odottanut sopivaa juhlapäivää, korkkaamme sen ja lirautamme 50 gramman annoksen lasiin, jotta voimme kohottaa maljan putkistoille ja putkisotajoukoille. Ура! Ура! Ура! Налей мне ещё сто грамм!