TV1 01.04.2008 klo 14.20 - 14.30 Naisia hiilikaivoksen partaalla

Ilona Laurikaisen lyhytdokumentti Komin Vorkutasta tiistaina TV1:ssä.

TV1 01.04.2008 klo 13.05 - 14.20 Moskovan koulussa

Klikkaa kuvat suuremmiksi!


Puoluekoululaisia 1970-luvulla. Pysäytetty kuva tv-dokumentista Moskovan koulussa.


Puoluekoululaisia 50-luvulla. Pysäytetty kuva Moskovan koulussa-dokumentista.

Nkp:n keskuskomitean alainen puoluekorkeakoulu. Kyltti 1950-luvulta. Reijo Nikkilän arkisto.

Kommunistisen nuorisoliiton, Komsomolin korkeakoulu. 1970-luku. Reijo Nikkilän arkisto.

1999 tekemäni tv-dokumentti, 75 minuuttia näytetään uusintana.

31.03.2008 Nostalgiailta - Vetsher vypusknikov sovetskih/rossiiskih vuzov. Годовое собрание и вечер встречи.

Klikkaa kuvat suuremmiksi!


Suomalaisstipendiaatteja Moskovassa vappuna aivan 1960-luvun alussa. Kuvan kaivoi arkistoistaan Eila Honkasalo, joka on kuvassa keskellä tummassa takissa.

Punapaula-yhtye Moskovassa, 07.12.1973. Kuvan lähetti Markku Repo, joka on kuvassa keskellä. Vasemmalla Markku Kaukoranta, oikealla kitaralla säestää Elina Kaukoranta.

Taivas ilman tähtiä Photo by Leena Kilpeläinen.

Suomalaisten opiskelijoiden lauluryhmä Leningradin LPI:n (Leningradskij politehnitsheskij institut) valmistavassa tiedekunnassa 1975. .

Suomalaisia opiskelijoita Moskovassa 1970-luvun alkupuolella. Photo by Raimo O.Niemi

Suomalaisia Unesco-stipendiaatteja Leningradissa keväällä 1959. Vas. Joel Stålberg, Muusa Vahros-Pertamo, Marjatta Rautio, Marja Lehtonen ja Teuvo Ylinen. Photo by Reijo Nikkilä.


31.03.2008 Neuvostoliitossa/Venäjällä opiskelleiden yhdistyksen (VeNeOY)
vuosikokous ja iltatilaisuus Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa, Nordenskiöldinkatu 1.
( Toinen, tarkennettu ilmoitus )



klo 17.00 –
17.45 Musiikkisali, 3. krs VeNeOY:n vuosikokous

klo 18.00 Näyttelysali, 2. krs. Reino Laitasalon ”Suomen viimeinen työläistaiteilija”-näyttelyn avajaiset.. Riihimäellä asuva Laitasalo,79, opiskeli Kiilan stipendillä Repin-instituutissa Leningradissa 1959 – 1961. Näyttely on avoinna kolme viikkoa.
Näyttelyn avaa Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen johtaja Tatjana Klejerova.

klo 18.15 Arbat-juhlasali. 2.krs. Illanvieton avaus Reijo Nikkilä, VeNeOY:n pj. 2007 – 2008.

klo 18.20 Raija Auvisen, Eila Honkasalon, Petra Malmbergin ja Reijo Nikkilän kuvia opiskelusta Neuvostoliitossa vuosilta 1958 - 1964.

klo 18.30 Yleisradion venäjänkielisten ohjelmien toimittaja Heli Jormanainen haastattelee Suomen Pen-klubin puheenjohtajaa Jukka Mallista hänen äsken ilmestyneestä kirjastaan ”Varastettua ilmaa”.

klo 18.40 Elokuvaohjaaja Raimo O.Niemi esittää valokuvakoosteensa 70-luvun alkupuolen opiskelijaelämästä Moskovassa.

klo 18.55 Libanonilaisyntyiset VKIG:n ”päästökkäät” Jean Bitar ( moneen kertaan Suomessa palkittu dokumenttiohjaaja) ja Ghadi Boustani (mm. Basaarista tunnettu tekijä) hauskuuttavat venäjäksi kertomalla kommelluksistaan opiskeluaikana.



klo 19.10 Tv-dokumenttiohjaaja Ilona Laurikaisen lyhytdokumentti ”Kirjeitä Leningradista”, 20-vuotiaan suomalaistytön rakastetuleen Suomeen 1970-luvulla lähettämiä kirjeitä.

klo 19.20 MGU:n journalistisesta tiedekunnasta 80-luvulla valmistunut Eilina Gusatinsky puhuu aiheesta ”Nam nuzhen Spektr NEDELI!”

klo 19.25 VGIK:in ”päästökäs” Leena Kilpeläinen Dokumenttikillasta esittää valokuvia Perestroikan ajan opiskelusta.

klo 19.30 Arpajaiset

klo 19.35 Tatjana Klejerova.


klo 19.45
– 21.00 Furshet

Tilaisuuden esityskielet venäjä ja suomi ilman tulkkausta, koska kotosuomen lisäksi periaatteessa "my vse govorim po-russki". Kaikki esiintyjät ovat opiskelleet eri pituisia jaksoja Neuvostoliitossa/Venäjällä.

Tervetuloa kaikki te, jotka joskus olette opiskelleet itäisessä naapurissa tai suunnittelette siellä opiskelua. Vapaa pääsy.

Tilaisuudesta venäjäksi: http://www.ruscentre.org/ tai irina.stepanova@ruscentre.org puh. 09-408025

VeNeOY:sta enemmän: http://www.veneoy.fi/

Kyselyt: reijo.nikkila (at)gmail.com tai 0400-443421.

Ainakin osa tilaisuudessa näytettävistä sadoista kuvista tulee myöhemmin VeNeOY:n kotisivuille.


Годовое собрание и вечер встречи членов
Финляндской ассоциации выпускников советских/российских вузов (VeNeOY)
31.03.2008 (17.00 – 21.00)
Российский центр науки и культуры в Хельсинки (Nordenskiöldinkatu 1)

17.00 – 17.45 Музыкальный салон, 3 эт. Годовое собрание ассоциации VeNeOY
18.00 Выставочный зал, 2. эт. Открытие выставки произведений Рейно Лайтасало «Последний финляндский рабочий художник». Он живет в Риихимяки. Сейчас ему 79 лет. Учился в институте им. Репина в Ленинграде в 1959 - 1961 годах в качестве стипендиата группы Киила (левые интеллектуалы, писатели, поэты, художники, жуpналисты и др.). Выставка будет открыта три недели. Выставку открывает директор РЦНК в Хельсинки Татьяна Семеновна Клеерова
18.15 Зал «Арбат», 2.эт. Открытие вечера. Рейо Никкиля, председатель Ассоциации VeNeOY в 2007 – 2008 годы
18.20 Фотографии, предоставленные Райей Аувинен, Эйлой Хонкасало, Петрoй Малмберг и Рейо Никкиля об учёбе в СССР в конце 1950-х - начале 1960-х годов
18.30 Редактор передач на русском языке (Гостелерадио Финляндии «YLE») Хели Йорманайнен возьмет интервью у председателя Пен-клуба Финляндии yle="font-weight:bold;">Юкки Маллинена по поводу его недавно вышедшей книги «Украденный воздух»
18.40 Кинорежиссёр Раймо О. Ниеми представит фотоколлекцию о жизни московских студентов в начале 1970-х годов
18.55 Выпускники ВГИКа ливанцы Жан Битар, (многократный лауреат фестивалей документального кино) и Гхади Бустани, известный автор «Базара», развеселят присутствующих, рассказывая по-русски о комических ситуациях во время их учёбы в СССР
19.05 Художница Кирсти Пухакка покажет фотографии о студенческой жизни в 1970-х годах и о путешествиях по СССР
19.10 Документальный короткометражный фильм «Письма из Ленинграда» режиссёра-кинодокументалиста Илоны Лаурикайнен. 20-летняя финка пишет письма своему любимому в Финляндию в 1970-е годы
19.20 Окончившая в 1980-е годы журфак МГУ Эйлина Гусатинская выступит на тему «Нам нужен «Спектр Недели!»
19.25 Выпускница ВГИКа Леена Кильпеляйнен из гильдии кинодокументалистов покажет фотографии об учёбе во времена перестройки
19.30 Лотерея
19.35 Заключительное слово Татьяна Семеновна Клеерова
19.45 – 21.00 Фуршет


Выступления на мероприятии на русском и финском языке без перевода, ибо наряду с финским "мы все говорим по-русски". Все выступаюшие учились в СССР или России разное количество времени.
Приглашаем всех, кто учился когда-то в вузах нашего восточного соседа или планирует такую учёбу. Вход свободный

Tusovkarock-festivaali ja Uncomfortable Art -näyttely

TusovkaRock-festivaali @ Gloria 28.-29.3.2008 &
UNCOMFORTABLE ART -näyttely 26.3. - 6.4.2008

Suomen ainoa venäläisen populaarikulttuurin festivaali TusovkaRock
järjestetään 28.-29.3.2008 yhdeksättä kertaa Kulttuuriareena Gloriassa
Helsingissä. Entisten vuosien malliin legendan mainetta nauttiva festivaali
esittelee niin venäläistä kuin suomalaistakin musiikkia, venäläisiä
lyhytelokuvia sekä tarjoilee herkullista venäläistä ruokaa.

Tänä vuonna TusovkaRock-festivaali on kaksipäiväinen. Perjantain ohjelmassa
on luvassa rockia suomalaisten ja venäläisten esiintyjien voimin. Lauantain
ohjelma koostuu puolestaan rytmimusiikista, hip-hopista ja reggaesta.

Tusovka ry. on vuonna 1998 perustettu yhdistys, jonka pyrkimyksenä on lisätä
venäläisen populaarikulttuurin tunnettavuutta Suomessa. Suomessa
järjestettävien tapahtumien lisäksi Tusovka on järjestänyt festivaaleja myös
Pietarissa ja Moskovassa. Tusovka ry. on voittoa tavoittelematon ja
poliittisesti sitoutumaton kulttuurijärjestö.

FESTIVAALIN OHJELMA
ks. bändeistä tarkemmin
www.tusovka.fi
Pe 28.3.
Girls Don´t Want (Pietari)
Animal Jazz (Pietari)
Pohjannaula
DJ Dr.on/off (Deadushki, Pietari)

La 29.3.
Def Joint (Pietari)
Rasta Orchestra (Pietari/Tallinna) (Esiintymisensä peruneen Dub Divisionin
tilalla!)
ASA & JätkäJätkät
DJ Kiilo (Giant Räbät, Propleema)

Perjantaina Gloriassa esitetään alkukuvana Viktor Tsoi -aiheinen elokuva ja
molempina päivinä lyhytelokuvia. Tarjolla tuttuun tapaan myös venäläistä
ruokaa ja hyvää seuraa.

Liput:
perjantai 8 EUR, jäsenet 6 EUR
lauantai 10 EUR, jäsenet 8 EUR
16 EUR/2 päivää, jäsenet 12 EUR
Jäsenhinnat Tusovka ry:n jäsenille, vuotuinen jäsenmaksu 10 EUR. Ennakot
TIKETTI
K18

Kulttuuriareena Gloria
Pieni Roobertinkatu 12
00120 Helsinki

Lisätietoja:
Mikko Heliölä
mikko.heliola(at)gmail.com
puh. 050-5424 949


TusovkaRockin yhteydessä järjestetään venäläistä
nykytaidetta esittelevä näyttely:

UNCOMFORTABLE ART 26.3.-6.4.2008

Näyttelyyn osallistuvat taiteilijat ja taiteilijaryhmät:

Al Fuckyr, Blue Noses, Dmitri Bulnygin, Alexandr Evangeli, Alina Gutkina, Diana Machulina (kuraattori), Vikenty Nilin, PG, Irina Waldron, Voina

Näyttelystä enemmän gallerian sivuilla:
www.00130gallery.net


00130Gallery
Korkeavuorenkatu 27, sisäpiha
00130 Helsinki
P. 045-133 0923


Avoinna: ti-pe 12-17, la-su 12-16
(28.3. galleria avoinna klo 19 saakka)


Lisätietoja:

Annu Kapulainen
annukoo@kolumbus.fi
p. 040-511 2011

www.tusovka.fi
www.00130gallery.net

Valot pois lauantai-iltana 29.03.2008

Jostakusta saattaa tuntua, ettei tämä juttu kuulu tähän blogiin. Minusta kuitenkin se kuuluu. Tietoa tästä tulevasta aktiosta on liikkunut jo toista viikkoa, mutta päästäkseni helpolla kerron, että täältä Sediksen blogista löytyvät samat argumentit kuin minullakin on tulevaan aktioon osallistumisesta. Niin ja välittäkää viestiä ystävillenne Venäjällä, ettei sielläkään tunnin ajan näkyisi satelliiteista muuta kuin mustaa. Onkohan muuten vakoilusatelliiteissa infrapunakamerat?

Presidentti vaihtui – leimat samoin

Vaikka Venäjän uusi presidentti Dmitri Medvedev ei vielä ehtinyt vannoa edes virkavalaansa, ovat uudet tuulet alkaneet jo puhaltaa Venäjällä. Pääsiäislomalla Pietarissa piipahtaessani maan reformit hyppäsivät silmilleni jo rajaa ylittäessä. Niin kauan kuin muistan – Venäjän rajaviranomaisten passiini lyömien saapumis- ja lähtöleimojen väri on ollut synkän tummansininen. En siis ollut uskoa silmiäni huomatessani, että käyttöön on otettu nyt uusi leimasinväri – vieläpä peräti iloisen oranssi!

Pietarissa olisi myös ollut tarjolla kansalliseepostamme Kalevalaa sellaisessa muodossa, jossa minäkin olisin sen ymmärtänyt. Valitettavasti emme kuitenkaan kerinneet konserttia nähdä. Ehkäpä joku suomalaistaho järjestää tämän Kalevala ”rock-shown” myös tänne Pohjolaan…?

Rikos ja rangaistus uutena suomennoksena

Otava tekee kulttuuriteon.
Pitäkäämme silmämme auki kirjakaupoissa ensi viikolla.
Tässä yksi uutinen Dostojevskin suomennoksesta:


Teksti kuin täyteen ladattu piippu (19.03.2008)

"Mahdottoman helteisenä päivänä heinäkuun alussa, illansuussa, poistui eräs nuori mies pienestä huoneestaan, jonka hän oli vuokrannut S:n kadulta, ja lähti hitaasti, kuin epäröiden, kävelemään K:n sillalle päin."

Näin kirja alkaa. Tutusti - mutta uudesti.

Nuori mies on nimeltään Raskolnikov. Kirja Dostojevskin tunnetuin romaani Rikos ja rangaistus. Ja uusi suomennos Olli Kuukasjärven käsialaa.

Sosiaali- ja terveysministeriössä työskentelevä Kuukasjärvi on parinkymmenen vuoden aikana päätöidensä ohella suomentanut venäjän kielestä runsaat kymmenen teosta. Kolmisen vuotta sitten kustannusosakeyhtiö Otava tarjosi hänen tehtäväkseen uutta käännöstä Rikos ja rangaistus -teoksesta.

Kuukasjärvi sanoo, että hän on käännöstöissään edennyt askel askeleelta, teos teokselta, aina mutkikkaampia kohteita päin. Otavan tarjouksesta ei yksinkertaisesti voinut kieltäytyä.

Dostojevski houkutti siksikin, että koko ikänsä kirjallisuutta harrastaneelle Kuukasjärvelle venäläinen mestari on aina ollut tärkeä ja läsnä.

- Niin kirjoina kuin usein myös omissa kirjoitelmissa.

Dostojevskin henkilöiden ja etenkin tekstin omalaatuinen hengästyneisyys tuli entistä selvemmäksi suomentamisen aikana.

- Teksti kuin täyteen ladattu piippu. Niin, ja siinä latauksessa on uskomattoman paljon myös tilkettä, välillä jopa likimain rikkaruohoja... Miten välittää kaikki tekstin pakahtuneisuus niin, että lukija ei tikahdu kesken matkan?

Läkähdyttävä urakka

Kuukasjärvi teki koko käännöstyön romaanin tapahtumakaupungissa Pietarissa. Päätyön ohella, iltaisin, öisin, viikonloppuisin, loma-aikoina. Se johti lopulta läkähtymiseen, suorastaan ylirasitukseen.

- Jota tiedän vastedes varoa. Mutta kaikkineen tiedän nyt myös aiempaa selvemmin, mitä suomentaminen parhaimmillaan on, mikä on se luova imu, joka lähtee vetämään.

- Samalla tosin tulee armotta esiin oman äidinkielen taidon riittämättömyys, kaikki puutteet, joista ei välttämättä aiemmin ole ollut tietoakaan.

Kirja on nyt painotuoreena Kuukasjärven kädessä.

- Tuntuu hyvältä. Ja lukijoiden ynnä arvostelijoiden reaktiot jännittävät.

Vertailun vuoksi voi lukea vanhaa käännöstä rinnan uuden kanssa. Kuinkas se J. A. Hollon suomennos romaanin alusta menikään:

"Tavattoman helteisenä päivänä heinäkuun alussa, iltapuolella, lähti eräs nuori mies syrjäkadun varrelta vuokraamastaan pienestä huoneesta ja alkoi astella verkalleen kuin epäröiden, K:n sillalle päin."

Uutislähde: STT

---

Lisäksi Hesari kertoi viikkoja sitten, että Dostojevskin esikoisromaanin Köyhää väkeä on suomentanut uudelleen Martti Anhava, joka on jo aloittanut myös Karamazovin veljesten suomentamisen.

Myös Minerva-kustannus julkaisee uuden Dostojevski-suomennoksen, Veikko Koivumäen uudelleen kääntämän Netotška Nezvanovan.

Elokuva-arviossani Raja 1918

Pääsin katsomaan kohuttua ja kiitettyä, vuosia tapetilla ollutta ja lopultakin viime vuoden loppupuolella valkokankaalle päässyttä elokuvaa Raja 1918. Teki mieli avata höyryventtiiliä ja kirjoittaa siitä jonkinlainen subjektiivinen arvio, minkä myös tein.

´

Ehkä aihe on liian kaukaa haettu (peräti 90 vuoden takaa), mutta liippaahan se läheltä Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa - vaikkakin melko fiktiivisesti ja kaunokirjallisesti. Mutta siirrän nyt vastuun lukijoille.

´

Kommentit niin elokuvaa, käsiteltyä aihetta, kuin kirjoitettua paatostani koskien ovat tervetulleita!

Neuvostoliitto - nyt Lontoossakin!

Lontoo on näköjään siirtymässä neukkuaikaan. Larko ja Petteri Järvinen kertovat Lontoon poliisin uudesta kampanjasta, jonka tarkoituksena on saada lontoolaiset kantelemaan poliisille henkilöistä jotka ottavat liikaa kuvia tai joilla on liikaa kännyköitä. Hehän voivat olla terroristeja.

Seurasin Larkon linkkiä ja luin lontoolaisen David Meryn tarinan. Hänet pidätettiin ja hänen asunnossaan tehtiin kotietsintä, koska hänellä oli poliisin mielestä liian lämmin takki, koska hänellä oli reppu selässään, ja koska hän metrojunaa odottaessaan otti taskustaan paperin ja luki sitä.

Aivan kuten Neuvostoliitossa aikoinaan myös Lontoossa metroasemien valokuvaaminen on nykyään kiellettyä. Niin se saattaa muuten yhä olla Venäjälläkin, mutta napsin kuitenkin tässä joku viikko sitten kuvia Moskovan metrossa, mm. tästä SonyReaderia lukevasta miehestä, ensimmäistä kertaa kun näin tämän hienon vempeleen. Kuvasin myös metroaseman (1, 2), rautatieaseman, sekä KGB/FSB:n päämajan kyljessä kököttävän kirkon ja KGB/FSB:n päämajan seinään ruuvatun Andropovin muistolaatan. Selvä terroristi siis. Mutta jostakin syystä FSB:n edustalla seisovat poliisit eivät minua pidättäneet, katsoivat vain tarkkaan.

Ja eipä mennyt monta päivää, ennen kuin separatististen ääritšetšeenien verkkosivusto Kavkaz-Center leimasi minut pitkässä artikkelissaan ilmiselväksi KGB/FSB:n kätyriksi. Muuten tällaisten kohteiden kuvaaja olisi nimittäin kuulemma varmasti heti pidätetty. Ja minullahan on varmaan vanhoja KGB-kontakteja ajaltani Kansan Uutisten kirjeenvaihtajana Moskovassa, Kavkaz-Center toteaa.

Kukahan tässä nyt on vainoharhainen? Kavkaz-Centerkö, joka muuten myös on todennut, että Yhdysvaltain korkein poliittinen johto kuuluu saatananpalvojien lahkoon, joka harrastaa ihmisuhreja? Vaiko minä, kun alan ihmetellä miksi minun ottamani valokuvat kiinnostavat näitä mielipuolia? Ja sitten vielä monet väittävät, että Kavkaz-Centerin takana oikeasti onkin venäläisten turvallisuuspalveluiden väkeä...

Mutta Moskovassa ei siltikään vielä ole tällaisia Lontoon mallin mukaisia julisteita, joissa kehotetaan kaupunkilaisia ilmiantamaan kaikki epäilyttävät valokuvaajat poliisille.

PS: Asiaa tarkemmin tutkittuani huomasin, ettei Venäjä ole neukkumenneisyydestään mihinkään päässyt. Kuvaaminen on kielletty vaikka sun missä eri puolilla Moskovaa, mutta kukaan ei tarkkaan voi kertoa missä, koska salaisten ja kuvauskiellon alaisten kohteiden listakin on salainen. Kielto koskee kuitenkin vain ammattikuvaajia, pienillä kameroilla kuvia saa ottaa. Kameran ei-ammattimaisuuden voi todistaa mittanauhalla. Vaan jos kuvia otetaan ammattimaisessa tarkoituksessa, pientenkin kameroiden käyttö voidaan kieltää. Eli lain soveltaminen on täysin viranomaisten käsissä, kielletään jos mieli tekee ja siltä tuntuu. Lisää täällä.

Lisää Moskovan visiitiltä:

• Kaikki kuvat
  
• Efterskörd från Moskva
  
• Valsöndag i Moskva
  
• Ryskt vallotteri med säker vinnare
  
• Ny dag, ny president
  
• Framåt, Ryssland?
  
• Международный язык
  
• Moskva postrikolto
  

Pääsiäisviikon Venäjä-lukemista

Hажмите на изображениe для увеличения картинки!
Klikkaa kuvat suuremmiksi!

Tällä piinaviikolla luen vuorotellen kahta kirjaa, jotka sain haltuuni viime viikolla.
Vanha ystäväni Jukka Mallinen lahjoitti pehmeäkantisen esseekirjansa Varastettua ilmaa (254 s.) kahvila Rytmissä, ja samassa paikassa pietarilaisen Dmitri Orehovin suomalaiset ystävät ojensivat minulle Orehovin juuri Pietarissa ilmestyneen ulkomitoiltaan Jukan kirjaa kaksi kertaa kookkaamman Operativnoe napravlenie: Finljandija...Toimintasuunta: Suomi... (593 s.). Kirjan mukana minulle tuli henkilökohtainen saatekirje, moitteettomalla suomen kielellä, käsin kirjoitettuna. Orehoviin tutustuin Leningradissa 1989, kun hän ja pari muuta Suomi-entusiastia järjestivät muistaakseni jossakin yksityisasunnossa neukkustandarteista poikkeavan talvisota-näyttelyn. Olisikohan tuolloin ollut ensimmäinen kerta, kun kuulin ja näin NL:ssa käytettävän talvisodasta sen suomalaista nimeä eikä Finskaja kampania.

Jukan kirjaa on käsitelty jo suomalaisessa mediassa mm. radiossa, ja kustantajan esittely on tässä.

Orehovin kirjasta sen sijaan en ole löytänyt mitään arvioita. Ei välttämättä ole vielä ollutkaan, sillä tuhannen kappaleen painoksena tehty kirja on mennyt painoon 17.12.2007, ja Orehovin saatekirje on päivätty 11.02.2008.

Mallisen kirjan lopussa on parin sivun verran selvitetty kirjan termistöä tyyppiä "metarealismi" sekä 11 sivua kirjan henkilöitä - kuitenkin ilman esiintymissivujen mainitsemista. Esseekokoelmasta kun on kysymys ei sitä niin kaipaakaan, hyvä näinkin.

Orehovilla näyttää olevan täydellinen nimiluettelo (tosin kaikissa sivunumeroissa on harmittavasti parin sivun heitto) ja erikseen jopa paikkakuntaluettelo. Lähdekirjallisuus hänellä on ollut ainakin luettelosta päätellen aika suppea, 62 kirjaa ja lehtiartikkelia. Valitettavsti lähdeviitteet puuttuvat.
Orehovin kirjan saatavuudesta en ole ottanyt selvää.

Kummankin kirjan sisältöön palailen luettuani ne.

KENRAALI MANNERHEIMIN SOTILASPALVELIJA KARPATŠEV

Mannerheimin sotilaspalvelijana 1915-19 toiminut Ignat Kondratjevitš Karpatšev (1896-1943) on sattuneesta syystä juuri nyt mielenkiinnon kohteena. Hänen värikäs elämäntarinansa ansaitseekin kaiken asiallisen huomion.

Äskettäin ilmestynyt Leonid & Marina Vlasovin "Gustaf Mannerheim ja valkoiset emigrantit" (suom. Jukka Mallinen) kertoo Karpatševin vaiheet.

Divisioonankomentaja Mannerheim valitsi haavoittuneen sotilaspalvelijansa seuraajaksi Ignat Karpatševin, kotoisin Brjanskin alueelta. (Brjanskin sijainti on kenties parhaiten määritettävissä näin: jos lähtee Moskovasta lounaaseen M2-valtatietä ja ajaa sitä noin 500 km niin saavutaan Brjanskiin. Siitä on edelleen samaa tietä matkaa Ukrainan rajalle noin 150 km).

Vlasovien mukaan nuori husaari miellytti Mannerheimia huolitellulla ulkoasullaan, pidättyväisyydellään, toimeliaisuudellaan, hevosten tuntemuksellaan sekä tietyllä pedanttisuudellaan. Hän oppi nopeasti "päällikkönsä mieltymykset ja tarpeet", joita olivat mm. joka-aamuinen valkea paita tärkätyillä hihansuilla, yöpyjama sekä peilinkiiltävät saappaat ja univormun napit.

Pelkkä salonkimajuri hän ei ollut, vaan joutui seuraamaan päällikköään saksalaisen jalkaväen tuleen, kun "ympäriltä kaatui ihmisiä ja hevosia" Samoin ratsuhyökkäyksiin, joissa käytti keihästä ja sapelia - ei siis pelkkä perhonen mieheksi.

Suomessa Karpatšev kävi ensi kerran isäntänsä lomamatkalla helmikuussa 1917 ja toistamiseen joulukuun puolivälissä, jolloin tie vei heidät Vaasaan. Valkoisen armeijan pääesikunnassa vierastettiin venäjää puhunutta parivaljakkoa.

Voitonparaatissa Helsingissä 16.5.1918 Mannerheimin kenraaliryhmässä oli "lyhyt tumma mies, Karpatjev" [Suomessa käytetty muoto]. Erottuaan toukokuussa Mannerheim muutti sotilaspalvelijansa kanssa Tukholmaan, jossa ulaani oppi puhumaan ruotsia. Mannerheimin palattua joulukuussa 1918 Suomen valtionhoitajaksi seurasi Karpatšev häntä.Parjaus ja ilkeät hyökkäykset "tsaarin kenraalia" vastaan saivat Mannerheimin luopumaan Karpatševista.
Mannerheim osti tälle huoneiston, avasi pankkitilin ja kirjoitti suosituskirjeen. Myöhemmin Karpatšev palasi Venäjälle synnyinsseudulleen, avioitui ja sai kolme lasta. Työmatkalla 1937 Karpatšev katosi. Tiettävästi Ignat Karpatšev palasi Suomeen "Karjalan käytävää" pitkin ja kuoli täällä 1943.
Tämän mielenkiintoisen miehen elämässä riittää vielä tutkimista.

Katariina Lillqvistin nukkeanimaatiota Uralin perhosta on aiheetta pidetty samannimisen kuunnelman visualisointina.
Kuunnelma, jonka toisena käsikirjoittajana Lillqvistin ohella oli Hannu Salama, tuli ainakin neljä kertaa radioateljeessa, lisäksi olen monien muiden mukana kokenut sen hypnoottisen lumoavana esityksenä Tahmelan lähteellä. Luin netissä olevan kuunnelmakäsikirjoituksen ja pidän sitä yhtenä nykyproosamme helmenä, lyyrisenä ja raadollisena, karheassa säihkeessään lyömättömänä tekstinä. Nukkeanimaatio, palkittuine avuineen, on oma, autonominen taideluomansa.

Veikko Huuska
Ikaalinen

Русский кружок 19.03.2008 - 09.04.2008

Русский кружок

19.3.2008 Русский кружок: 16.15
Александр Коптев: Роль скандинавов в этногенезе русского народа (VIII-XII вв.)

2.4.2008 Русский кружок: 16.15
Вера Пауданен, автор-исполнитель стихов и песен: ”Семь цветов моей печали…”.

9.4.2008 Русский кружок: 16.15
Алексей Шкваров (Санкт-Петербург): По закону и казачьему обыкновению. Проблемы «геноцида и военных преступлений» казачества в Финляндии.


Добро пожаловать!
Место и время проведения:
Renvall-instituutti
Unioninkatu 38A, 1 этаж, комн. 109 , начало в 16.15

Внимание!

Информация о возможных изменениях и дополнениях в программе кружка посылается на адреса электронной почты vie-info@helsinki.fi, aleksanteri-lista@helsinki.fi, помещается на информационную доску Отделения по изучению России и Восточной Европы Института Ренвалла, а также дается по тел.: 191 22994

Ilona Laurikainen Sellossa 25. maaliskuuta klo 18.00

DOKUMENTTI-ILTA ti 25.3 klo 18
Ylen toimittaja Ilona Laurikainen on vieraanamme dokumentti-illassa
Sello-kirjastossa Leppävaarankatu 9, Espoo (kauppakeskus Sello, Akselisali).
HILJAINEN KAIPUU
(kesto 47')

Dokumentti vie meidät Maria Weiikin maalaaman nuoren tytön
muotokuvan jäljille Pietariin ja Pariisiin. Taulun kautta avautuu näkymä
1973 Neuvostoliitosta länteen muuttaneen runoilija Violette Ivernin
maailmaan.

Vapaa pääsy, tervetuloa!

Tiedustelut:
merja.jokela(at)venajaseura.com
Järjestäjä: Espoon osasto

Suomi ja Venäjä vaalien jälkeen 26.03.2008 klo 15.30

Venäjä vaalien jälkeen - Suomen ja Venäjän yhteistyön näkymät

Seminaari keskiviikkona 26.3.2008 klo 16
Eduskunnan lisärakennuksen Pikkuparlamentin auditorio
Käyntiosoite: Arkadiankatu 3, Helsinki
Järjestäjät: Eduskunnan Venäjä-ystävyysryhmä ja Suomi-Venäjä-Seura

Ohjelma

15.30 Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu

16.00 Avaus

Puheenjohtajina toimivat suurlähettiläs, Suomi-Venäjä-Seuran puheenjohtaja
Heikki Talvitie ja eduskunnan Venäjä-ystävyysryhmän puheenjohtaja,
kansanedustaja Olli Nepponen.

16.05 Tutkijan puheenvuoro: johtaja Markku Kivinen, Aleksanteri-instituutti
- kysymyksiä

16.20 Eduskunnan varapuhemies Seppo Kääriäinen

16.40 Ulkoasiainministeri Ilkka Kanerva

17.00 Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Erkki Tuomioja

17.20 Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari
- kommenttipuheenvuoro: talousyhteistyön näkökulma

17.25 Keskustelua ja kommentteja

18.30 Tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen: svs@venajaseura.com, puh. (09)693 831
- ennakkoilmoittautuminen välttämätön!

Lisätietoja: pääsihteeri Merja Hannus, puh. 0400- 416 353,
merja.hannus@venajaseura.com

BAM puhuttaa Andorrassa ja lähtee maaseutukiertueelle

PANEELIKESKUSTELU ANDORRASSA 17.3.2008 klo 18.30

Suomen elokuvakontakti ry järjestää yhdessä Dokumenttikilta ry:n
kanssa paneelikeskustelun liittyen Jouni Hiltusen viimeisimpään
dokumenttiin BAM (2008).

Dokumentti vie katsojat entiseen Neuvostoliittoon, Brežnevin aikaan,
jolloin kommunismin aate sai nuoret opiskelijat liikkeelle ja
kollektiivisin voimin rakentamaan yli 3000 kilometriä pitkää Baikalin
ja Amurin välistä rautatietä maan halki.

BAM-dokumentin esitys Kulttuurikompleksi Andorrassa alkaa klo 18.30
ja keskustelu käynnistyy heti näytöksen jälkeen.

Ohjaaja Jouni Hiltunen on mukana näytöksen jälkeen järjestettävässä
keskustelussa, jota vetää ohjaaja-kuvaaja Leena Kilpeläinen.

Panelisteina Andorrassa kuullaan dokumentaristeja sekä tutkijoita, mm.
seuraavia asiantuntijoita:

Ilmari Susiluoto, tutkija, Venäjäasiantuntija, (Aleksanteri Instituutti)
Tero Mustonen, tutkija (Joensuun yliopisto, tutkii mm. Siperian
ikiroudan sulamisnopeutta ja vaikutuksia).
Katri Pynnöniemi, tutkija (Ulkopoliittinen instituutti, Venäjän
rautatieverkkoasiantuntija).
Reijo Nikkilä, toimittaja, dokumentaristi (tehnyt oman BAM dokumentin 1978)
Anastasia Lapsui, toimittaja, dokumentaristi (myös nenetsi,
alkuperäiskansojen edustaja).

Panelistit keskustelevat laaja-alaisesti dokumenttiin liittyvistä
aiheista, mm. rautatierata alkuperäiskansojen näkökulmasta,
luonnonsuojelun ja ilmastonmuutoksen kannalta.

Uusi rata on rakenteilla Itä-Siperiassa sijaitsevan Sahan (vuoteen
1990 Jakutia) poikki. Siperian pohjoisosa on ikiroudan aluetta, joka
uhkaa sulaa ilmastonmuutoksen vuoksi.

Keskustelussa käsitellään myös taloudellisia faktoja kuten Venäjän
kulta ja timanttivarannot, jotka sijaitsevat Siperiassa vaikeiden
kulkumahdollisuuksien takana.

BAM on mukana Elokuvakontaktin valtakunnallisella Dokumenttikevät 2008
?kiertueella, joka Helsingin jälkeen matkaa mm. Lahteen, Tampereelle,
Joensuuhun, Jyväskylään, Vaasaan ja Ouluun.

Koko Dokumenttikevät 2008 -ohjelmisto ja -esitykset on nähtävillä
Elokuvakontaktin kotisivuilla osoitteessa:
www.elokuvakontakti.fi -> tapahtumat.
Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Leena Närekangas (09) 61297250 |
leena.narekangas@elokuvakontakti.fi

tiedottaja Anne Laitinen | (09) 61297240 | anne.laitinen@elokuvakontakti.fi

Suomen elokuvakontakti ry
Pohjoisranta 20 B 23
00170 Helsinki
puh. (09) 6129720

31.03.2008 Juhlat tiedossa- Vetsher vypusknikov sovetskih/rossiiskih vuzov

Suomalaisopiskelijat laulavat Moskovassa 70-luvulla
Photo by Raimo O.Niemi

VeNeOY (Neuvostoliitossa ja Venäjällä opiskelleiden yhdistys) järjestää yhdessä Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen kanssa lähes viiden vuoden tauon jälkeen itänaapurissa kautta aikojen opiskelleiden tapaamisen - iltajuhlan Helsingissä samaisessa Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa ("Vetikussa") 31.maaliskuuta 2008 klo 18.00.

Ennen varsinaista iltatilaisuutta samassa paikassa on VeNeOY:n vuosikokous klo 17.00. Tarkemmat tiedot siitä tulevat piakkoin yhdistyksen kotisivuille. Vuosikokoukseen ovat tervetulleita nykyisten jäsenten lisäksi myös jäseniksi aikovat. Liittymistiedot ovat yhdistyksen kotisivuilla.

Iltatilaisuuden ohjelma on valmisteilla. Aiomme esittää "Vetikun" ison salin kankaalle valokuvia eri vuosikymmenten opiskelijaelämästä. Kuvia on jo jonkin verran olemassa, mutta niitä tarvittaisiin lisää. Pyydänkin lähettämään niitä skannattuina ( mieluimmin jpeg-muodossa) osoitteella reijo.nikkila@gmail.com .
Myös dokumenttipätkiä suomalaisopiskelijoista on tarkoitus esittää lyhyenä koosteena.

Suunnitteilla on myös, että tilaisuudessa esiintyisi lauluryhmiä, joita tiedetään olleen ainakin Moskovassa ja Leningradissa 70- ja ehkä myös 80-luvulla. Parhaillaan on menossa esiintymissuostuttelut ryhmistä ehkä maineikkaimman, moskovalaispohjaisen Punapaulan kanssa. Jos hyvin käy, nelihenkinen ryhmä kajauttaa salissa pari 70-luvun hittiä.
Entä Timo Kyllönen, onko hanurisi vielä vireessä? Timo ja muut taitoniekat, ottakaa kiireisesti yhteyttä! (reijo.nikkila@gmail.com)


Iltajuhla alkaa 50 vuotta sitten Leningradin Repin-instituutissa opiskelleen, Suomen viimeiseksi työläistaiteilijaksi mediassa mainitun Reino Laitasalon laajan näyttelyn avauksella "Vetikun" näyttelysalissa.

Ja kuten asiaan kuuluu, illan päätteeksi on tarjoilua -фуршет.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.


Minuuttiohjelma tulee myöhemmin näille sivuille.

«Свобода по-русски» - Vapaus venäläisittäin

Viime hetken puffi!

DOKKLUB* aloittaa tänään, maanantaina 10.maaliskuuta klo 18.00 Svoboda po-russki, Vapaus venäläisittäin-dokumenttisarjan esitykset. Tunnetun ohjaajan ja näyttelijän Andrei Smirnovin projekti tuotettiin valtion rahoituksella ja se oli tarkoitus esittää televisiossa toissasyksynä Venäjän Duuman satavuotisjuhlien yhteydessä. Yksikään kanava ei kuitenkaan rohjennut näyttää sarjaa.

Yksi sarjan kolmesta käsikirjoittajasta on suomalaisille tuttu näytelmäkirjailija ja publisisti Aleksandr Gelman. Hän luonnehtii teosta objektiiviseksi kuvaukseksi Venäjän parlamentarismista.

Kaikki kymmenen 26-minuuttista osaa juontaa yllättäen DDT:n Juri Shevtshuk.

Toissa kesänä tv-dokumenttisarja esiteltiin medialle Moskovassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa ja viime kesänä aloitettiin sen myynti dvd-versiona.

Svoboda po-russki palkittiin viime vuoden lopulla Stalker-ihmisoikeusfestivaalilla Moskovassa.

Hyllytetty dokumentti esitetään ensimmäistä kertaa Venäjän ulkopuolella. Tänään nähdään sarjan kolme ensimmäistä osaa.

Esityspaikkana on Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus, Nordenskiöldinkatu 1, 3. krs., Kinosali.
Esityskieli venäjä, ei tekstitystä.

Vapaa pääsy

Alla sarjan dvd-version venäläinen esittelyteksti.

*DOKKLUB on VeNeOY:n (Neuvostoliitossa/Venäjällä opiskelleiden yhdistys) vuonna 2007 perustama dokumenttielokuvien kerho.

Фильм Андрея Смирнова «Свобода по-русски»

Режиссёр: Ирина Бессарабова, Александр Гурьянов, Слава Падалка
В ролях: Юрий Шевчук
Автор сценария: Александр Гельман, Эдуард Дубровский, Виктор Листов

Сериал Андрея Смирнова Свобода по-русски, который не решилось показать российское ТВ! Русская история ставит множество «проклятых» вопросов о власти. Нужен ли русскому мужику парламент? Какая Дума лучше – теперешняя или царская?
Для чего первый тиран России Иван Грозный утопил в крови Новгород Великий и для чего первый президент России Борис Ельцин стрелял по Белому дому? Кто-то говорит, что мы азиаты, не способные к демократии. Кто-то – что народовластие на Руси постарше царя на шесть веков. Сто лет назад под грохот первой революции появился на свет российский парламент. Фильм «Свобода по-русски» – это не празднование столетия демократии в России, потому что никто не знает, сколько лет российской демократии и есть ли она вообще. Это попытка воспоминания о минувшем веке в свете исторических параллелей. Это десять фильмов о трудных путях свободы, путешествие во времени, обзор европейских демократий. Интервью с политиками и мнения ученых и рядовых российских избирателей. Это голос Юрия Шевчука – большого музыканта, болеющего за Россию. Это рассказ о нашей общей судьбе.

Фильм первый «Разгон»
Фильм второй «Колокол»
Фильм третий «Аплодисменты»
Фильм четвертый «Вестник»
Фильм пятый «Узда»
Фильм шестой «Переправа»
Фильм седьмой «Одиночество»
Фильм восьмой «Танки»
Фильм девятый «Собор»
Фильм десятый «Цена»

Armenian vaikeat paivat

Kuten usein kay, Kaukasian tapahtumat ovat jaaneet maailman muiden uutisten, tassa tapauksessa Venajan talla kertaa kovin ennalta-arvattavien presidentinvaalien varjoon.

Helmikuun 19. paivan presidentinvaalit voitti virallisesti Serzh Sarkisian, mutta vaalit laukaisivat protestien aallon eri puolilla maata. Viikonloppuna mellakkapoliisi hajoitti mielenosoitukset vakivaltaisesti. Kuolonuhrien maara vaihtelee eri valineissa, mutta muunmuassa BBC puhuu kahdeksasta kuolonuhrista poliisien ja mielenosoittajien valisissa yhteenotoissa. Palaneiden autojen ja rikottujen ikkunoiden kuvat kertovat Armenian lahihistorian ehka pahimmista levottomuuksista. Seka istuva presidentti Robert Kotsharian etta opposition ehdokas, entinen presidentti Levon Ter-Petrosian ovat vedonneet kansaan tilanteen rauhoittamiseksi. Myohaan lauantaina Kotsharian julisti maahan hatatilan, joka on voimassa maaliskuun 20. paivaan asti.

Suomen kannalta kiintoisaa on se, etta Suomen ETYJ-puheenjohtajuus pakottaa reagoimaan. ETYJ:in nettisivujen mukaan Ilkka Kanerva lahetti erityislahettilaansa, suurlahettilas Heikki Talvitien Jerevaniin auttamaan poliittisen kriisin ratkomisessa.

Samaan aikaan ETYJ, erityisesti sen vaalitarkkailuelin ODIHR, potee uskottavuuskriisia. Armenian vaalien julistaminen paaosin demokraattisiksi sai aikaan vastalauseiden vyoryn. Jarjestoa syytetaan kyvyttomyydesta paljastaa vaarinkaytoksia vaaleissa. Toisaalta moni vahemman demokraattisista entisista neuvostotasavalloista Valko-Venajasta Uzbekistaniin pitaa ODIHR:ia paikallista oppositiota tukevana lannen kasikassarana. Tuoreessa muistissa on myos hassakka Venajan presidentinvaalitarkkailun ymparilla.

Myos Georgian oppositio oli kovin tyytymaton lantisten tarkkailijoiden toimintaan, joskaan kovaaanista kritiikkia ei kuulunut. Kiintoisa yhteensattuma on se, etta seka Sarkisian etta Saakashvili saivat vaaleissa parin kymmenyksen tarkkuudella 53 prosenttia aanista - sopivan paljon valttyakseen toiselta kierrokselta, ja sopivan vahan joutuakseen syytetyksi laajamittaisesta vaalivilpista.

Opposition kannattajat molemmissa maissa ovat sita mielta, etta vaaleja vaarennetaan. Eraan armenialaisen oppositiojournalistin sanoin: "Ei se ole tarkkailijoiden vika, etteivat he tieda, miten vaarentaminen tapahtuu. Vilppitekniikat ovat niin mielikuvituksellisia, etta viattomalle lantiselle demokratia-aktivistille ei tule mieleenkaan epailla niita!"

Oli miten oli, Armenian kriisi on syvempi kuin on osattu odottaa. Heikki Talvitie saa kayttaa kaikki diplomaatin taitonsa neuvotellessaan maan ulos kriisista - eivatka ETYJ:in uskottavuusongelmat helpota hanen tehtavaansa.

Kohtaamisia Venäjällä! - TV1 tänään, su klo 21.15, uusinta la 08.03.2008 klo 13.25

"Loistava kuva perusvenäläisistä". "Ilona Laurikaisen hienon hieno Kohtaamisia Venäjällä".
-Jussi Karjalainen, Helsingin Sanomat 02.03.2008.

Hienoa Ilona ja Eki! (Erkki Määttänen on tämänkin,Ilonan ohjaaman Venäjä-dokumentin mestarikuvaaja ja itse myös lukuisten tv-dokumenttien ohjaaja).

----
02.03.2008 sunnuntai-iltana dokumentin esityksen jälkeen:
Kyllä Jussi Karjalainen Hesarissa oli ihan oikeassa.
Ilona Laurikainen ja Erkki Määttänen (+jälkituotantotiimi) ovat tehneet tosiaan komean ja objektiivisen läpileikkauksen nykyisestä Venäjästä. Tällaista jälkeä syntyy, kun ohjaaja/käsikirjoittaja tuntee maan, osaa kielen ja saavuttaa ihmisten luottamuksen. Ja kun kuvaajalla on myös jo vuosikymmenten kokemus Neuvostoliitosta/Venäjästä. Kyllä oli taas raikasta kuvausta, upeita yksityiskohtia, herkkiä lähikuvia ihmisistä Vorkutassa, Donin Rostovissa ja Vladivostokissa. Ja niin kuin aina, Eki hoiti kuvaamisen lisäksi myös äänityksen!
Tämä on tv-dokumenttien parhaimmistoa - rautaista ammattitaitoa. Useita harvinaisia arkistovälähdyksiä, monipuolinen henkilögalleria, hyvä leikkaus, rytmi, sopivan harvat spiikit oikein mitoitettuja ja asiaa täynnä. Ja vasta nyt huomasin, että entisellä kollegallani, Ilonalla on täydellinen lukijaääni. Olisihan se pitänyt panna merkille jo aiemmin, esim lyhytdokkarissa Kirjeitä Leningradista.

Kohtaamisia Venäjällä voi katsella myös YLE:n Areenassa 09.03.2008 iltaan asti osoitteessa;
http://www.yle.fi/java/areena/dispatcher/1124817.asx?bitrate=1000000

YK:n apulaisasiantuntijapaikka (JPO), Chisinau Moldova

Jos työskentely Moldovan pääkaupungissa sattuisi kiinnostamaan, tässä siihen mahdollisuus.
Sopii myös vasta valmistuneiden haettavaksi, tietyin edellytyksin, jotka selviävät alempana. Hakuaikaa vajaat kaksi viikkoa, joten panehan toimeksi!

CIMOn kautta on haettavana seuraava YK:n apulaisasiantuntijan (JPO) tehtävä:
(Avoimet työpaikat HS, Hufvudstadsbladet 2.3.2008)

Title: Associate Expert / Migration Project

Development Specialist (JPO)

Organization: IOM (International Organization for Migration)

Location: Chisinau, Moldova

Qualifications:

• Masters degree in Social Sciences, Humanities or Development Studies
• experience with working with an international humanitarian organization,
• work experience in project development
• fluency in English, knowledge of another official UN language, knowledge of Romanian or Russian desirable

General qualifications for all posts:

• The applicant should have at least two years of relevant working experience.
• Due to the training aspects of the JPO/APO programme the applicant should be no more than 32 years of age.

The applicant should be fluent in English, and have knowledge of another official UN language.

Detailed job description Chisinau Moldova

The applications should be sent preferably by e-mail to Ms Raita Paaermaa
(e-mail: raita.paaermaa(at)cimo.fi).

Closing date for all posts is March 14, 2008.

The applications must arrive on that date before 16.15.