Petroskoin suomalaisen teatterin johtaja Sergei Pronin erotettu

Pekka Kauppala Aleksanteri-listalla:
Karjalan suomalaisen teatterin johtaja Sergei Pronin on eilen 23.8.2010 erotettu Karjalan tasavallan virkaatekevän kulttuuriministeri Galina Brunin määräyksellä. Tällä tavalla kärjistyvät pitkäaikaiset riidat teatterin entisestään. Pronin ei aio hyväksyä mielestään laitonta erottamista ja aikoo puhelimessa antamansa tiedon mukaan ryhtyä oikeustoimiin sitä vastaan, jotka epäilemättä venyvät pitkälle. Proninia tukevat teatterin näyttelijät. Uudeksi johtajaksi nimetty pietarilainen henkilö ei osaa suomea eikä karjalaa.

Proninin johdolla suomalainen teatteri on vaikeasta rahoitustilanteesta huolimatta pystynyt merkittävästi nostamaan profiiliaan ja taiteellista tasoaan. Johtaja itse on tarjonnut esimerkin innostuneesta, tarmokkaasta ja taitavasta ohjaustyöstä ja sen yhteydessä lisäksi näytellyt itse rooleissa sekä kirjoittanut uusia, Karjalan historiasta ja sen kansallisista kysymyksistä kumpuavia korkeatasoisia näytelmiä.

Proninin erottamisen taustalla on selvästi Karjalan tasavallan sekava poliittinen tilanne ja juuri vaihtunut tasavallan päämiehen (presidentin) virka. Kuitenkin kyseessä ei näytä olevan mikään uuden hallinnon linjanvedon merkki vaan päinvastoin vanhan viimeinen pihaus. Suomen mediassa on ollut spekulointia, merkitseekö Leningradin alueen hallintopiireille läheisen Andrei Nelidovin valinta virkaansa tasavallan statuksen alentamista alueeksi tai peräti sen hajottamista naapurialueiden osiksi. Paikallisten tuntijoitten yksimielisen käsityksen mukaan näin ei ole. Presidentti Medvedevin kaudella ovat alueiden yhdistämishankkeet jämähtäneet eikä hän ole osoittanut mitään kiinnostusta sellaisiin. Nelidov on julkisesti tuominnut puheet alueen (oblast) statukseen siirtymisestä Itä-Karjalassa. Nelidovin talouslinja merkitsee epäilemättä Itä-Karjalan ajautumista Moskovan kaupungin talouspiirien voimapiiristä (joiden ympärille on ollut liittoutuneena viime aikoina lopullisesti marginalisoitunut oma karjalainen pääoma) Pietarin vastaavanlaiseen. Kuitenkin kysymys, mikä hänen linjansa tulee olemaan kansallisten kulttuurien ja kielten kysymyksissä on avoin, mutta hänen retoriikassaan ei ole ollut mitään negatiivistä verrattuna hänen edeltäjänsä vastaavaan, pikemminkin päinvastoin.

Pronin aikoo kääntyä Suomen suomalaisten puoleen lähipäivinä. Allekirjoittanut valmistelee parhaillaan suomalaisten allekirjoitettavaksi tarkoitettavaa vetoomusta päämies Nelidoville palauttaa Pronin virkaansa. Nelidovin odotetaan tällä tai ensi viikolla nimittävän uuden kulttuuriministerin. Brunin ja teatterin suhteet ovat olleet erittäin huonot jo pitkään ja oletetaan hänen halunneen ennen väistymistään vielä kostaa häneen kohdistetun arvostelun. Teatteria vastaan kohdistuvana aktuaalina lisäuhkana on ilmeisesti kaupallisista piireistä lähtevä yritys karkottaa paikallinen venäläinen teatteri arvokkaasta, keskeisestä rakennuksestaan ja työntää se suomalaiseen teatteriin sen toimintaa rajoittamaan.

Kirsikka Moringin juttu HS:ssa 23.08.2010

Kino Lokakuu Klassikot I: Anton Tshehov 150 vuotta

Arkadin-elokuvakerhon, Suomi-Venäjä-seuran ja Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen Klassikko-sarjan avajaisnäytös on omistettu 150 vuotta täyttävälle Anton Tshehoville.

Tapahtuman vieraiksi saapuvat akateemikko, ohjaaja ja Kohtaamisia Tshehovin kanssa-klassikon kirjoittanut Ralf Långbacka ja viimeksi Kansallisteatterin Platonovilla Tshehovia lähestynyt ohjaaja-käsikirjoittaja Michael Baran.

Heidän, ja toivon mukaan yleisön, mielipiteistä yritämme löytää vastauksen siihen, miksi Tshehovin sivut ovat pölylle immuuneja ja ajatuksensa ja unelmansa ajasta toiseen siirtyviä.

Illan elokuvana esitämme Nikita Mihalkovin Platonov-sovituksen Keskeneräinen sävelmä mekaaniselle pianolle.

”Jättiläisten maailmassa on hyödyllistä lukea heikosta Daavidista. Suosittelenkin koko sydämestäni, että mahdollisimman usein tartutte Tshehoviin ja hänen uniensa läpi elätte omat unelmanne.”
- Vladimir Nabokov: Eseji (Beograd, 2006)


Aika: Ke 27.01.2010, kello 18.00.
Paikka: Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus ((Nordenskiöldinkatu 11)

Elokuva on tekstitetty englanniksi ja keskustelu tulkataan venäjäksi.

Vapaa pääsy.

Elokuvien lisukkeeksi tarjolla on nesteytystä ja pikkupurtavaa - ilmaiseksi, totta kai!

Kino Lokakuu Klassikot:

Ke 27.01.2010: Nikita Mihalkov: Keskeneräinen sävelmä mekaaniselle pianolle (1976, 103 min.)
Ke 17.02.2010: Elem Klimov: Tule ja katso (1985, 142 min)
Ke 31.03.2010: Elem Klimov: Agonia (1974, 152 min)
Ke 28.04.2010: Andrei Kontshalovski: Aateliskoti (1969, 111 min)
Ke 26.05.2010: Mihail Kalatozov: Kurjet lentävät (1957, 97 min)


Lisätietoja:
Kari Pirhonen, Arkadin ry:n pj
0504688713
karipirhonen@luukku.com

www.kinolokakuu.com

Nikita Mihalkov: Keskeneräinen sävelmä mekaaniselle pianolle (1976, 103 min.)

Mihalkov tavoittaa kohtalaisen hyvin Tshehovin tekstien hengen kuvatessaan viikonlopun viettoon maalle kokoontuvia ihmisiä, jotka eivät tee mitään mutta puhuvat paljon. Kaikki on jollain tavalla latteata, naurussa on teennäinen sointi, ihanteet ovat lahonneet ja nuoruus haihtunut. “Olenko minä pelkkä pelle, olenko minä pelkkä pelle?”, toistelee ohjauksessaan Triletskiä näyttelevä Mihalkov ja on myöhemmällä urallaan ja politisoitumisellaan antanut varsin yksiselitteisen vastauksen Tshehovin kuolemattomuudesta todistavaan kysymykseen.

uusisuomi.fi Idän teatterista

http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/70109-itavieraat-onnistuivat-stage-festivaalilla

Kaksi katseluvinkkiä tänään 04.02.2009

Kuvalähde: YLE-kuvapalvelu

Jouni Hiltusen viime vuonna valmistunut 71-minuuttinen BAM-dokumentti TV-kakkosella tänään keskiviikkona klo 22.55.
Lisätietoja täältä.


Kuvalähde: YLE-kuvapalvelu

Toinen vinkki Aleksanteri-listalta:

From: Kristiina Repo
To: teatteritiede-info@helsinki.fi ; aleksanteri-lista@helsinki.fi
Sent: Friday, January 30, 2009 2:02 PM
Subject: [aleksanteri-lista] Stanislavskin vuosisata Yle Teemalla 4.2.2009 alkaen



Hei, tiedoksenne

Stanislavskin vuosisata, 3- osainen ranskalainen dokumenttisarja Konstantin Stanislavskista (1863-1938) tulee Yle Teemalta keskiviikkoisin 4, 11 ja 18. helmikuuta klo 21.00.

Laittaisitko tietoa eteenpäin niille, jotka ehkä tahtoisivat dokumentin nähdä.

Terveisin
Kristiina Repo

Lisätietoja vuonna 1997 Venäjän teatteriliiton ja ARTE:n yhteistyössä valmistamasta venäläis-ranskalaisesta dokumentista täältä.

Venäjän symbolit A:sta Ö:hön. Osa4: Baletti

Pitkä aika on kulunut viimeisestä Venäjän Symbolit –postauksestani. Teemasarjani ei ole kuitenkaan suinkaan loppunut, vaan syksyn kiireiden loputtua aikomukseni on jatkaa venäläisten ilmiöiden tarkastelua. Jatkankin heti ylevällä aiheella, baletilla.

Baletti ei ole suinkaan venäläinen keksintö, vaan se on alkujaan renessanssiajan Italiasta. Suuren suosion baletti saavutti Ranskan hovissa, josta sen ei ollut vaikeaa levitä muun ranskalaisen hovirihkaman mukana muuhun Eurooppaan. Venäjällä ensimmäinen balettinäytös sai ensi-iltansa 1673 tsaari Aleksei Mihailovitshin hovissa. Muistakaamme, että juuri tämä hallitsija kielsi aikoinaan balalaikan siveettömänä soittimena.

Uusi tanssimuoto löikin itsensä läpi vasta kun Pietari Suuri juurrutti sen hovietikettiin 1730-luvulla. Baletin yleistyttyä hovitanssina sen osaamista edellytettiin aatelisilta, mikä loi kysyntää balettikouluille. Koska isokenkäiset eivät harrastaneet tanssimista seurapiirielämän ulkopuolella, perustettiin balettikouluja keskiluokan vesoille, jotka voisivat jatkossa ammattilaisina viihdyttää hovia. Kaikki nämä uudistukset olivat Venäjän ranskalaisten koreografien ansiota, jotka olivat hallitsijoiden suosiossa.

Venäläinen baletti ammensi muiden maiden teknistä taitoa palkkaamalla ulkomaisia ohjaajakoreografeja (kuuluisampana Marius Petipa), kehittäen oman tyylinsä. Tsaikovskin massiivisten sävellysten, kuten Joutsenlammen ja Pähkinänsärkijän, myötä venäläisestä baletista tuli musikaalisesti yhtenäisempää, juonellisesti syvempää ja dramaattisempaa. Yhdestä ainoasta venäläisestä balettisuuntauksesta puhuminen on kuitenkin väärin, sillä 1870-luvulta alkaen Pietarin ja Moskovan balettikoulut käyvät tyylillistä kamppailua keskenään.

1900-luvulle tultaessa valtionjohto menetti kiinnostusta balettia kohtaan. Aurinkokuninkaiden tapaista suosionosoitusta ei enää herunut, joten taidesuunnan tärkeimmiksi mesenaateiksi nousivat yksityishenkilöt. Neuvostojohto halusi valjastaa tanssin ideologiansa propagandan tarpeisiin tuomalla näyttämölle moderneja baletteja mutta vastaanotto oli laimeaa, jolloin Stalin palautti sen vanhoihin uumiin, muuttamalla kuitenkin joidenkin esitysten juonia sosialismi-myönteisimmiksi.

Venäläisen baletin suuria nimiä ovat 1900-luvun vaihteen Anna Pavlova ja tämän kuuluisa Kuoleva joutsen –tulkintansa ja Vaslav Nijinski. Jälkimmäisen Eurooppa-kiertueen rohkea ja rajoja rikkova koreografia buuattiin maanrakoon, mutta tämän tekniikkaa jumaloitiin.

Venäjän keisarikunnan hajottua osa venäläistanssijoista loikkasi länteen, tai jäivät sinne kiertueineen, jättäen syvän vaikutuksen paikallisiin balettikouluihin. Neuvostokoulun suurnimiä nimiä olivat Maja Plisetskaja ja myöhemmin loikannut Rudolf Nurejev.

Monikulttuurista teatteriyhteistyötä

Suomalais-venäläisestä teatterialan yhteistyöstä kiinnostuneiden kannattaa suunnata tulevana tiistaina Malminkadun nuorisoasiainkeskuksen tiloihin (Helsingissä). Ja pääsipä paikalle tai ei, kannattaa myös tutustua allaolevaa tilaisuutta järjestävän porukan (pääosin Suomessa asuvia venäjänkielisiä nuoria) Urbanlife-nettilehteen, jossa mm. ohjaaja Mika Myllyahon videohaastattelu.

Logrus ry – kansainvälinen nuorisoaloitteiden tukiyhdistys http://www.urbanlife.fi/

PANEELIKESKUSTELU
Monikulttuuriset näytelmät –aiheesta

Logrus ry järjestää keskustelutilaisuuden monikulttuurisista näytelmistä tiistaina 29.4 klo 18 osoitteella Malminkatu 28 (metro Kamppi, vanha ulospääsy, synagogan takana).

Paneelikeskusteluun osallistuvat:

- Anna Veijalainen tanssija, näyttelijä, käsikirjoittaja ja KokoTeatterin taiteellinen johtaja (roolit mm KokoTeatterin Kana –näytelmässä)
- Sesa Lehto näyttelijä, ohjaaja, opettaja(roolit mm KokoTeatterin Kana –näytelmässä, Laitakaupungin valot –elokuvassa)
- Jari Pehkonen näyttelijä, joka on esiintynyt 25:ssä elokuvissa
(teatteriroolit mm Helsingin kaupunginteatterin Ivanov ja Nenä –näytelmissä, Ryhmäteatterin Idiotti –näytelmässä)
- Vesa Vierikko näyttelijä ja Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professori(roolit mm Ryhmäteatterin Saatana saapuu Moskovaan –näytelmässä,
Kaksipäisen kotkan varjossa –elokuvassa).
- Mika Myllyaho ohjaaja, ohjaajatyön lehtori, Ryhmäteatterin taiteellisena johtajana (mm Väinö Linnan Tuntematon sotilas –näytelmän ohjaus ja uusi dramaturgia. Mika Myllyahon Paniikki –näytelmä on käännetty venäjäksi ja sen ensi-ilta on Pietarin Valkoisessa teatterissa huhtikuun lopussa).

Tarkoitus on myös keskustella Logrus ry:n tulevasta teatteristudiosta ja teatteriprojektista.
Tilaisuuden kieli on suomi.

Tervetuloa!
Lisätietoa:
olga@teme.fi
Olga Svanberg 050 372 9953