Näytetään tekstit, joissa on tunniste kansalaistoiminta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kansalaistoiminta. Näytä kaikki tekstit

2.5.2013

Большая ложь /Iso valhe


[за «терпеливый» и «дипломатичный» диалог во имя «укрепления организаций гражданского общества».]

Моя подруга изливает боль. Ее мама, психолог с академическим образованием, считает свою дочь иностранным агентом, потому что та, тоже психолог с академическим образованием, обучает предприятия и общественные организации лучше выполнять поставленные цели.

Мамино представление о жизни претерпело крах. Если права дочь, все нынешнее управление построено на лжи. Общественные организации — это те объединения, в планах которых указано, что своими действиями можно повлиять на благосостояние и позаботиться о тех, чьи потребности общество не умеет принимать во внимание. Надо помогать тем, кто в беде.

                                     Исчезнувший миллиард

Когда полгода назад я интервьюировал в Питере другую Анну, Анну Шароградскую, она отметила, что никто пока не знает, как будет на практике применяться закон об иностранных агентах. Когда мы беседовали пару недель назад, она сказала, что ситуация прояснилась — частично.

Теперь известно, что закон означает обследование (проверку?) помещений и документации.
Проблема в том, что проверяющие не знают, что ищут. Что-то отягчающее. Во многих местах, например, у Анны в офисе, проверяющие были уже несколько раз.

Как отметил в Фейсбуке мой друг, психолог Кари Косонен, закон об агентах применяют не только к общественным организациям, деятельность которых хоть как-то связана с политикой, но и к благотворительным обществам. Даже к таким, которые пытаются поддерживать лечение больных серьезными наследственными заболеваниями.

Например, в Омске в связи с законом проходят полицейские операции по проверке всех организаций, получающих иностранное финансирование, а также тех отдельных граждан, которые принимали участие в деятельности этих организаций и протестных действиях, как и журналистов, освещавших эти акции. По словам прокурора, приведенным в газете, в одном конкретном районе Омска выявлено 16 иностранных агентов.

                                   Россия, копирующая сталинские методы

Конечно, Россия, если хочет, может решать проблемы по-своему. Но общественные организации часто работают за счет и иностранного финансирования. По мнению партии «Яблоко», судебная система государства вернулась шельмованию в духе прежних тоталитарных времен.

Сам закон об иностранных агентах направлен, прежде всего, для усмирения ассоциации «Голос», которая была создана для наблюдения проведения выборов. Очевидно, что в России пришли к выводу что если ложь достаточно большая, то большинство населения этому поверит. Цель достигнута.

Хороший пример: когда 60 российских общественных организаций письменно обратились с вопросом к президенту Путину, на чем основывается его утверждение о мистическом миллиарде, получаемом организациями из-за рубежа, высказанное во время телевизионной трансляции, то ответа не последовало.

Путин и его пресс-секретарь утверждают, что 654 российские общественные организации за первый квартал текущего года получили из-за рубежа один миллиард. То есть после того, как закон об иностранных агентах вступил в силу. По представлению общественных организаций, указанная Путиным сумма завышена в 10 раз.

                                    Длинные ноги лжи

На прошлой неделе, когда Путин отвечал на вопросы «аудитории» по телевидению было достаточно манипулирования, близкого ко лжи. На прямую линию в студию пригласили чиновника задать вопрос, почему не расследовались деяния министра приватизации 90-х годов.

Когда в ельцинские времена искали виноватого, то им всегда был Анатолий Чубайс. Какие последствия могут быть от упоминания Путиным наличия шпионов в ближайшем окружении инициатора приватизации времен правления Ельцина? Известный журналист Сергей Пархоменко от лица многих удивлялся тому, как долго бывший министр будет терпеть публичные унижения и оскорбления.

Amnesty International дала очень четкую и ясную картину происходящего. По мнению этой организации, речь идет об «охоте на ведьм»: первый год третьего президентства Путина прошел под эгидой систематического ослабления свободы слова, собраний и нарушения этих прав.

А организация Human Rights Watch в своем рапорте отмечает, что столь плохой ситуации с правами и свободами не было со времен распада СССР. Закон об иностранных агентах — только одно из свидетельств возвращения сталинизма.

Не зря Путина называют коллективным образом. Он вожак, генеральный директор, какие есть у «ночных волков». Он «незаменимый» и абсолютно непрозрачный. Слухи, окружающие его, пытаются скрывать. Вероятно, что разные тексты, в которых намекают, например, о его внебрачных детях, ни одно российское СМИ не сможет опубликовать. Да и финское тоже.

Не удивительно, что закон об агентах нас волнует. Но Путин, конечно, считает иначе. Для него сталинизм ассоциируется только с лагерями. Вот до чего дошли.

Jarmo Koponen (Перевод Eilina Gusatinsky

Suomeksi.

26.12.2010

Vuonna siis kaskytviis, tänä päivänä

Pieni palanen historiaa toisen joulupäivän kunniaksi sallittakoon.

Uuden ajanlaskun mukaan 26. joulukuuta vuonna 1825 Pietarissa tapahtui. Armeijan upseeriston edistyksellisen joukon keskuudessa heräsi ajatus tehdä kapina aikansa elänyttä tsaarinvaltaa vastaan. Pääasiassa nuorista upseereista koostunut joukko alkoi vuonna 1823 valmistella vallankaappausta, jonka olisi pitänyt toteutua kesällä 1826. Kuitenkin tsaari Aleksanteri I sattui kuolemaan marraskuussa 1825, jolloin nämä tsaarinvallan viholliset päättivät, kuten suunnitelmataloudessa myöhemmin sanottiin, täyttää normin etuajassa.

He olivat perustaneet seuran nimeltä Severnoje Obštšestvo, Pohjoinen/Pohjoisen seura, ja he päättivät julkistaa ohjelmansa vaatimukset samana päivänä kun uusi tsaari Nikolai I vannoisi valansa.

Niinpä joulukuun 14. päivänä vanhaa lukua eli siis tänään Pietarin Senaatinaukiolle kokoontui noin 3000 kapinamielistä. Nikolai oli saanut tietää juonesta - mikä todistaa, että ohrana toimi jo ennen kuin Nikolai oli sitä perustanutkaan - ja vannoikin valan senaatille ennen aikojaan. Hallitus komensi joukkonsa aukiolle, ja kapinallisten esiintyminen tukahdutettiin.

Nämä kapinalliset tultiin sitten tuntemaan nimellä dekabristit, joulukuun miehet. Jos alkuperäinen suunnitelma olisi toteutunut kesällä 1826, he olisivat ehkä saaneet nimekseen kesä-, heinä- tai elokuun miehet, junisty, julisty tai avgustintsy.

Oikeuteen vietiin yli 500 ihmistä, joista 289 tuomittiin syyllisiksi. Viisi tapahtuman johtajaa (Rylejev, Pestel', Kahovski, Bestužev-Rjumin ja Muranjov-Apostol) hirtettiin. Jotain 120 ihmistä karkotettiin Siperiaan.

Muistan, kun vuonna 1980 harrastin venäjän kielen opintoja ja tapahtuneesta tuli kuluneeksi 175 vuotta, kuinka neuvostovalta teki näistä hirtetyistä ja muutamasta muusta pääjehusta kansallissankareita. Yritin kysyä joiltakin, että eikös kuitenkin ollut kyse tsaarin armeijan aatelissyntyisistä upseereista, mutta tähän puoleen asiasta ei kukaan neukkuhistoriaan "hirttäytynyt" oikein halunnut vastata.

Hiljattain huomasin, että se aukio, joka tuolloin tunnettiin Senaatinaukiona (se sijaitsee amiraliteetista Nevan vartta alaspäin, ja sen alueella seisoo Vaskiratsastajapatsas) ja jonka nimi oli neuvostoajan alkuvuosina muutettu Dekabristien aukioksi, onkin saanut takaisin tämän vanhan nimensä.

Tai mikä on itse asiassa vanha nimi? Mikä on alkuperäinen nimi? Ihan aluksi eli vuosina 1738-1763 se on ollut nimeltään Iisakin aukio, Isaakievskaja Ploštšad', ja sitten jossakin välissä myös Pietarin aukio, Petrovskaja ploštšad'. Mutta suon mieluusti Pietari-historioitsijoille näiden paikannimien järjestykseen laittamisen. Paikannimethän ovat mitä suurimmassa määrin poliittisten valintojen tulosta. Eläköön politiikka, Venäjälläkin!

7.11.2010

Обращение журналистов к Президенту РФ Дмитрию Медведеву/Toimittajien vetoomus presidentti Medvedeville

В связи с нападением на журналиста и постоянного автора OPENSPACE.RU ОЛЕГА КАШИНА его коллеги по цеху обращаются к Дмитрию Медведеву. Сбор подписей под этим обращением пройдет в воскресенье, 7 ноября, с 16:00 до 18:00, рядом со зданием ГУВД на Петровке, 38

Обращение журналистов к Президенту РФ Дмитрию Медведеву

Уважаемый Дмитрий Анатольевич!

Вечером 5 ноября в Москве был зверски избит наш коллега, журналист Олег Кашин.

Со дня убийства Владислава Листьева прошло 15 лет. Анна Политковская была убита четыре года назад. Редактор «Химкинской правды» Михаил Бекетов изувечен в ноябре позапрошлого года.

Эти преступления не раскрыты до сих пор. Выходит, что журналист в России – мишень легкая, эффектная и совершенно безопасная. Но журналистика – это еще и индикатор состояния общества. Требуя защиты журналистов, мы говорим не только о своем цехе. Необходимо защитить и наших читателей. Право журналиста нормально исполнять свои обязанности и не чувствовать страха за свою жизнь – это право общества говорить и быть услышанным.

Поэтому необходимо, чтобы расследование дела Олега Кашина было доведено до конца. Виновники должны быть названы и наказаны. Необходимо довести до конца расследования по делам Политковской и Бекетова. Мы просим приложить усилия для того, чтобы заработала 144-я статья УК о наказании за воспрепятствование законной профессиональной деятельности журналистов. Только в этом году в России были убиты 8, совершены нападения на 40 представителей прессы.

Журналист в России наконец должен быть защищен. Власть несет прямую ответственность за безопасность работы СМИ в стране.



Любовь Аркус
, главный редактор журнала «Сеанс»

Илья Барабанов
, заместитель главного редактора журнала «The New Times»

Филипп Бахтин, главный редактор журнала «Esquire»

Маша Гессен
, главный редактор журнала «Сноб»

Линор Горалик, журналист

Филипп Дзядко, главный редактор журнала «Большой город»

Алексей Зимин, главный редактор журнала «Афиша-Еда»

Михаил Зыгарь, главный редактор телеканала «Дождь»

Максим Кашулинский
, главный редактор журнала «Forbes»

Александр Кондуков
, главный редактор журнала «Rolling Stone»

Илья Красильщик
, главный редактор журнала «Афиша»

Юлия Латынина, журналист

Виталий Лейбин, главный редактор журнала «Русский репортер»

Андрей Лошак, журналист

Виктор Лошак
, главный редактор журнала «Огонек»

Александр Малютин, главный редактор деловой газеты «Маркер»

Дмитрий Муратов, главный редактор «Новой газеты»

Леонид Парфенов
, тележурналист

Григорий Пунанов
, шеф-редактор сайта «Forbes.ru»

Светлана Рейтер
, журналист

Юрий Сапрыкин
, редакционный директор журнала «Афиша»

Мария Степанова
, главный редактор OPENSPACE.RU

Игорь Шулинский, главный редактор журнала «TimeOut»

Алексей Яблоков
, шеф-редактор журнала «Смена»

Владимир Яковлев
, главный редактор проекта «Сноб»

Все журналисты и сочувствующие других профессий, которые хотят подписаться под этим письмом, смогут сделать это завтра, 7 ноября, рядом со зданием ГУВД на Петровке, 38, где с 16:00 до 18:00 будет проводиться сбор подписей под Обращением журналистов к Президенту Медведеву. Приходите!

Если вы живете не в Москве или не сможете в это время прийти на Петровку, присылайте свои подписи на адрес pisma.openspace@gmail.com. Не забывайте, пожалуйста, указывать вашу специальность и/или место работы.

Copy from Openspace.ru

6.11.2010

Medvedev pysäytti mielenosoituslain tiukennuksen

Presidentti Dmitri Medvedev ilmoitti tänään käyttävänsä veto-oikeuttaan eli hylkäävänsä Venäjän kansanedustuslaitoksen molempien kamarien hyväksymän esityksen, joka tiukentaisi lakia kokouksista, mielenosoituksista ja kulkueista.

Lain muutoksessa esitetään, että julkisia tapahtumia eivät voisi olla järjestämässä henkilöt, jotka on aiemmin tuomittu ”hallintolainsäädännön vastaisesta toiminnasta” mielenosoitusten järjestämisessä. Liittovaltion lainsäädännössä ole mitään säädöstä, johon tällainen voisi perustua.

Lisäksi ilmoitus mielenosoituksesta tai joukkokokouksesta pitäisi nyt antaa kolme työpäivää etukäteen (nyt vaaditaan kolme kalenteripäivää etukäteen), ja siinä pitää ilmoittaa tapahtumaan osallistuvien lukumäärä. Jos tämä ylittyy, järjestäjille langetettavat rangaistukset olisivat kovempia kuin aiemmin.

Medvedev lähetti asiaa koskevan kirjeen liittoneuvoston puheenjohtajalle Boris Gryzloville ja duuman puhemiehelle Sergei Mironoville. Presidentin mielestä lakiesitys täytyy tässä muodossaan pysäyttää useastakin syystä.

Yksi syy liittyy viime viikkojen sinivalovilkkuja vastustaneisiin automielenosoituksiin. Isorikkaat ovat hankkineet hälytysajoneuvoissa käytettäviä sinisiä vilkkuja autojensa katoille, samoin erityisiä viranomaisten äänimerkkejä. Näillä välineillä he selviävät Moskovan kroonisista liikenneruuhkista nopeammin.

Nyt kansanedustuslaitos vaatisi mm. tiedot niistä kulkuvälineistä, lähinnä autoista, joita tullaan käyttämään tapahtumien järjestämisessä. Tämä koskisi sekä automielenosoituksia että muita tapahtumia, joihin liittyy osallistujien autokuljetus. – Yksi asia lainsäätäjiltä oli päässyt unohtumaan: traktorimarsseista ei lakitekstissä ole mainintaa.

Presidentti selitti, että vaatimus autojen rekisteritiedoista vaikeuttaisi olennaisesti kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia järjestää vapaasti kokouksia, joukkokokouksia, mielenosoituksia ja kulkueita.

Valtionduuma hyväksyi lakimuutoksen 22.10. ja liittoneuvosto 27.10. Seuraavana päivänä 51 ihmisoikeusaktivistia – joiden joukossa oli mm. presidentin nimittämän yhteiskunnallisen kamarin jäseniä, akateemikkoja, professoreita ja journalisteja – vetosi presidenttiin, että hän kieltäytyisi hyväksymästä lakia.

Allekirjoittajalistan kärjessä ovat mm. Andrei Saharovin leski Jelena Bonner ja erimielisten marssien järjestäjät, Moskovan Helsinki-ryhmän puheenjohtaja Ljudmila Aleksejeva ja Ihmisoikeuksien puolesta -liikkeen johtaja Lev Ponomarjov.

Vetoomuksessa korostettiin, että perustuslain 2. kappaleen 55 pykälän mukaan Venäjällä ei pidä säätää lakia, joka peruuttaa tai kaventaa ihmisoikeuksia tai peruuttaa kokonaiselta ihmiskategorialta heidän ehdottoman lakisääteisen oikeutensa järjestää vapaasti rauhanomaisia kansankokouksia.

Presidentin roolissaan Medvedev on usein vedonnut oikeusvaltioperinteiden kunnioittamiseen Venäjällä. Tätä hän korosti mm. puhuessaan Helsingin yliopistossa huhtikuussa 2009. Tässäkin tapauksessa on hieman ironista, että kansan valitsema presidentti joutuu opettamaan kansan valitsemalle duumalle ja aluehallintojen kokoamalle liittoneuvostolle, millaisia perustuslain säännöksiä lainsäädännössä pitää noudattaa.

Näyttää siltä, että vetoomus ihmisoikeuksien kunnioittamiseen on tuottanut tulosta. Puolensataa henkilöä, joista useimmat ovat julkkiksia, vaaransivat asemansa allekirjoittaessaan vetoomuksen. Viimeistään nyt he ovat turvallisuusviranomaisten rekistereissä ja heidän toimintaansa seurataan tarkasti, mutta esiintymisellään he edustavat ainakin orastavaa toivoa siitä, että Venäjän hallinto vahvistaisi kansainvälisiä ihmisoikeusstandardeja.

Mutta todellisuus ei välttämättä noudata näitä toiveita. Vaikka Medvedev on Venäjän federaation valtionpäämies ja vaikka hänen tukenaan on vahva ja toimintakykyinen valtakunnallinen presidentinhallinto, hän ei yksin määrää, mitä viranomaiset Venäjällä tekevät.

Medvedevhän ei ole noussut valtaan vakoilu- ja turvallisuuselinten palveluksesta, vaan on professorin poika ja suorittanut jatkotutkintonsa oikeustieteellisessä ja toiminut sen jälkeen kymmenkunta vuotta opettajana Pietarin valtionyliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

Kokonaan Medvedev ei torju lainmuutoshanketta. Hän haluaa vain tarkentaa ja selventää säännöksiä viranomaisille sallittavista kontrollitoimista.

Venäjällä oikeustiede ja ihmisoikeusaktivistit näyttävät edelleen olevan sovittamattomassa ristiriidassa lainkäyttöelinten kanssa. Vallanpitäjät keksivät mielivaltaisia perusteluja mielenosoitusten kieltämiseen. Yksi niistä on niiden koko. Viime aikoina Moskovassa ja Pietarissa on ilmoitettu, että enintään 200 hengen mielenosoitukset sallitaan. Tällainen ei tietenkään perustu mihinkään säädökseen.

Lähes samalla hetkellä kun uutinen Medvedevin vetosta laitettin levitykseen, uutiset kertoivat, että Kommersant-lehden toimittaja Oleg Kašin pahoipideltiin hengenvaarallisesti Moskovassa. Venäläisessä facebookin vastineessa kysytään jo, ”miksi ne aloittivat juuri Kašinista”. Vastaisin itse, että Kašin oli kiinnostunut kiusallisista asioista, mutta hänet oli vaivattomampi hakata kuin joku vetoomuksen allekirjoittajista.

Yksikin hakattu kansalaisoikeuksien puolustaja on kuitenkin liikaa.

4.4.2010

Aktiivista rakennustoimintaa Pietarissa - ja protesteja

Pietariin on tekeillä vähintään yksi uusi satelliittikaupunki. Maaseutu siis tyhjenee ja asutuskeskukset kasvavat. Suurkaupungit kasvavat vieläkin enemmän. Näin on asia Venäjällä samoin kuin melkein missä tahansa muuallakin. Pietarissa alkaa rakennusmaa olla vähissä - ainakin niin kauan, kunnes Moskovan asemalta etelään päin sijaitsevat laajat mutta rappeutuneet teollisuusalueet saadaan parempaan käyttöön.

Liikemies Zahar Smuškinin Старт Девелопмент -yhtiö suunnittelee rakentavansa Pietarin kaupunkiin uuden lähiön tai oikeastaan "uuden Hervannan", manselaisittain sanottuna. Tarkoitus on rakentaa 8 miljoonaa asuntoneliömetriä alueelle, jonne ei tule lainkaan korkeita kerrostaloja. Kyseessä ovat Pietarin kaupunkiin kuuluvat eteläisimmät alueet Pulkovon, Puškinin ja Kolpinon suunnalla (Puškinin rajon) ja osin myös Leningradin oblastin puolella (Hatšinan rajon). Developerin (девелопер) hallussa on kaikkiaan 3500 hehtaaria raakamaata.

Asuntojen ennakkomyynti on jo käynnissä; hintataso on 40.000 rpl/m2 eli noin 1050 euroa. Alueelle tulee asuntojen lisäksi myös(!) sosiaalipuolen infrastruktuuria ja teollisuutta. Lisäksi developer neuvottelee puolustusministeriön kanssa asuntojen rakentamisesta ministeriön henkilökunnalle.

Eteläinen projekti (Южный) on Pietarin asuinkiinteistömarkkinoiden suurin hanke. Melkein yhtä suurta hanketta tosin on toteuttamassa Oleg Deripaskan omistaman Glavstroj-yhtiön pietarilainen tytäryhtiö Pohjoislaaksossa (Северная долина, 2,7 milj. asunto-m2) ja Junttilassa (Юнтолово, 2,2 milj. asunto-m2).

Start Development -yhtiön perustivat vuonna 2007 Zahar Smuškinin ohella veljekset Mihail ja Boris Zingarevitš. Sitä ennen kolmikko oli myynyt puolet Илим-metsäteollisuusryhmästä International Paperille 650 miljoonalla dollarilla. Veljekset ovat jossakin vaiheessa lähteneet tästä rakennuttajafirmasta omille teilleen.

Mutta mitä tekee kansalaisyhteiskunta? Junttilassa on noussut "Suojelemme Juntolovoa" -kansanliike vastustamaan tehorakentamista. He ovat vedonneet kuvernööri Matvijenkoon ja kampanjoineet, jotta ihmiset laajemminkin kirjoittaisivat kuvernöörille. Liike vaatii erityisesti metsäalueen (kartassa merkinnällä ZSD) säilyttämistä Junttilassa.

Eteläisellä maaseutualueella asuu niin vähän väkeä, ettei suurta protestia ole vielä nähty. Mutta kun siellä sijaitsee Puškinin palatsikaupunki ja Pavlovskin kylä hienoinen laajoine puistoineen, on aivan varmaa, että kansanliike nousee vastustamaan alueen "umpeenrakentamista".

16.2.2010

Airi Leppäsen radiodokumentti "Unelma uudesta Venäjästä" 17.02.2010

Radio Yle1 Todellisia tarinoita:

UNELMA UUDESTA VENÄJÄSTÄ

Robert Latypovia
Permissä, Julia Kanitševaa Saranskissa, ja Andrei Amirovia Nižnyi-Novgorodissa yhdistää halua tuntea myös oman maan menneisyyden synkkä puoli ja herätellä muita nuoria toimintaan paremman yhteiskunnan puolesta. Venäjän ihmisoikeusliikkeen grand old lady Ljudmila Aleksejeva oli mukana jo neuvostoajan toisinajattelijoiden liikkeessä ja Juri Džibladze on tehnyt työtä ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien puolesta perestroikan vuosista lähtien. Mutta ihmisoikeusliike on viime vuosina ajettu ahtalle ja unelma uudesta demokrattisestta Venäjästä on toistaiseksi jäänyt unelmaksi.


Toteutus:Airi Leppänen, Hannu Karisto, Kai Rantala


Ohjelma lähetetään Radio Yle1:ssa keskiviikkona 17.02.2010 klo 13:05 ja torstaina 18.02.2010 klo 22:15. Sen voi kuunnella viikon ajan ensilähetyksestä myös netisssä: www.yleradio1.fi/dokumentit

6.9.2009

Adressi: Yle aikoo lakkauttaa ruotsinkielisen Moskovan-kirjeenvaihtajuuden

Arvoisat vapaan tiedonvälityksen ja kattavan median ystävät!

YLEn johto esittää, että ruotsinkielisen Moskovan-kirjeenvaihtajan posti lakkautetaan. Jos sinussa on munaa (ja luulemme, melkeinpä tiedämme, että näin on), allekirjoita sitä vastustava adressi. Nyt on tärkeää, että protestiin saadaan mukaan kaikki, jotka ymmärtävät, millainen katastrofi tämä olisi Venäjä-asioiden seuraamisen kannalta.

Allekirjoita adressi tässä.
Levitä mieluusti sanaa eteenpäin!


Ärade vänner av fri information och omfattande media!

Ledingen av YLE har föreslagit att dra in den svenskspråkiga Moskvakorrespondenttjänsten. Om du försvarar korrespondens på de båda inhemska språken, skriv under adressen. Det är viktigt nu att alla som förstår vilken katastrof en sådan indragning skulle innebära för Rysslandsbevakningen protesterar.

Du kan skriv under adressen här.
Sprid gärna ordet vidare!


Уважаемые друзья свободной информации и основательных СМИ!

Правление гостелерадиокомпании YLE предлагает, что прикращают пост шведскоязычного корреспондента в Москве. Если Ты против, и мы догадаемся то так и есть, и если поддерживаешь информацию по России в двух языках в Финляндии, подпиши, пожалуйста, адрес протеста. Сейчас важно, что все подпишут, кто понимает, какая катастрофа будет быть последствием такого мероприятия.

Подпиши адрес здесь.
Распространять пожалуйстя это предостережение!

6.1.2009

Pronssisoturi, Maailmanrauha-patsas; mellakat ja tuomio

Kuten uutisista on kuultu, luettu ja nähty, Harjumaan tuomioistuin vapautti neljä venäläisperäistä miestä pronssisoturimellakasta nostetusta syytteestä. Valtionsyyttäjän mukaan Dmitri Linter, Dmitri Klenski, Maksim Reva ja Mark Sirõk/Siryk/Сирык olivat käyttäneet auktoriteetti- ja johtaja-asemaansa hyväkseen järjestäessään yhteistuumin Virossa paljon ihmisiä mukaan saaneet mellakat, joissa ryösteltiin, särjettiin ja tuhopoltettiin kiinteistöjä ja vastustettiin virkavaltaa.

Koko tuomio lienee julistettu tänään tiistaina, ja silloin on kaiketi julkistettu myös tuomion perustelut sekä vahingontekojen merkityksen arviointiperusteet. Mutta sillä vajaalla tiedolla, jota nyt on käytettävissä, Viron oikeuslaitos näyttää toimineen hyvin varovaisesti. Pois se minusta, että ajattelisin oikeuslaitoksen olevan mitenkään poliittisten päättäjien vaikutusvallan alainen, mutta silti tekee mieli edes sinisissä unissa ajatella, että vapauttava päätös liittyy ehkä jotenkin Viron yritykseen paikata reikäisiä suhteitaan Venäjään. Sitä paitsi syyttäjä on aikonut valittaa päätöksestä ylempään oikeusasteeseen, joten asiasta kuullaan vielä.

Ajatellaanpa, että toisessa entisessä Venäjän alusmaassa, Suomessa, olisi maan venäläisperäinen väestö pitänyt tapanaan juhlia Neuvostoliiton voiton päivää Hakaniemen rannassa Maailmanrauha-patsaan äärellä. Ja että maan mustavihreä hallitus olisi päättänyt lopettaa tämän kiusalliseksi kokemansa juhlan vieton; edustaahan hallitus sodan häviäjäosapuolta. Sinimusta hallitus olisi vaivihkaa tilannut Pekkaniskan autonosturin Hakaniemeen ja nostattanut patsaan kaupungin Sisu-kuormurin lavalle ja vienyt sen Helsingin kaupungin Tattarisuon varikolle hallin takanurkkaan pariksi viikoksi. Sen jälkeen se olisi vaivihkaa kyyditetty Hietaniemen tai -lahden tai Lapinlahden ortodoksisen hautausmaan kupeeseen ja sanottu että juhlikaa venäköt siellä niin kuin sielu sietää.

Tietysti tästä olisi seurannut mellakoita, olihan tilanne Suomessa jo muutoinkin hyvin kärjistynyt. Hakaniemessä olisi upotettu pari ravintolalaivaa, särjetty Metalliliiton/SAK:n talosta suuria ikkunoita, ryövätty Viherniemenkadun antikvariaatti ja sitten kun poliisi olisi hälyttänyt Kauhavalta ja Kemistä ja mistä lie lisävahvistusta paikalle, olisi särjetty opetushallituksen talosta kaikki ikkunat. Ja menon yltyessä olisi ryöstelty Siltasaarenkadun varren MacDonalds ja HOK-Elannon tavaratalo. Mitä poliisi olisi tehnyt?

Se olisi pidättänyt seitsemänsataa hulinoijaa, kaksisataa valokuvaajaa ja toimittajaa sekä toistasataa ohikulkijaa. Viimemainituista sata olisi parin päivän kuulustelujen jälkeen vapautettu takuita vastaan ja loput olisivat menneet syyteharkintaan. Mediaväki olisi ostettu työnantajien yhteisoperaatiolla takuita vastaan vapaaksi, kunhan heidän henkilötietonsa ja sormenjälkensä olisi talletettu Pasilan poliisitalon kellareissa varmaan talteen.

Oikeutta olisi käyty loppuvuodesta 2008. Tuomio olisi julistettu keskiviikkona 7. tammikuuta 2009. Mediaväkeä olisi sakotettu virkavallan vastustamisesta, kun he olivat ottaneet kuvia silloin kun poliisi ja armeija olivat käyttäneet kyynelkaasua ja vesitykkiä ja sinappikaasua ja ampuneet kumiluoteja. Kolme toimittajaa olisi varmuuden vuoksi tuomittu ehdolliseen vankeuteen puoleksi vuodeksi. Pelotteeksi muille.

Entä sitten nämä venäläisreppanat? Hulinoitsijoista neljäkymmentä olisi tuomittu vankeuteen, puolet ehkä ehdolliseen sellaiseen. Rangaistusten pituus olisi ollut ehkä pari vuotta keskimäärin. Oppivatpahan, että sivistysmaassa ei riehuta. Lisäksi 350 hulinoitsijaa olisi joutunut maksamaan vahinkoa kärsineiden kiinteistöjen omistajille ja vuokralaisille täysimääräisesti vahingonteon kustannukset ynnä korjauskulut ynnä sulkemisen takia saamatta jääneet liikevoitot.

Onneksi riehunnan paikka oli Tallinna. Meillä pysyivät ikkunat ehjinä. Paitsi opetushallituksen talossa, jossa jouduttiin kaikki vaihtamaan uusiin.

20.10.2008

Помочь Светлане Бахминой

Друзья, недавно Светлане Бахминой, юристу ЮКОСа, повторно отказали в условно-досрочном освобождении. Светлана отсидела четыре года в мордовской колонии, это больше половины срока, который она получила по 160 и 198 статьям УК РФ. Дома у нее остались два мальчика: семилетний Федя и одинадцатилетний Гриша. Сейчас Светлана беременна, на седьмом месяце. Обычно, даже наш, не всегда самый гуманный суд, в таких случаях соглашается на условно-досрочное освобождение или дает отсрочку исполнения приговора до достижения детьми совершеннолетия. В этот раз что-то сломалось. Разум, совесть, милосердие то ли натолкнулись на сакральность «дела ЮКОСА», то ли просто эти понятия — не частые гости в Зубово-Полянском суде Мордовии.

Мы можем посетовать, поругать «на кухне» бесчеловечную систему, просто пожать плечами и продолжить дальше жить, воспитывать детей, работать, развлекаться — жить с этим. А можем что-то сделать.

Давайте обратимся с письмом к президенту. Даже если вы не голосовали за Дмитрия Медведева — это президент нашей с вами cтраны и у него есть конституционное право помиловать Светлану.

Обращение

Huom. Vetoomuksen voivat allekirjoittaa vain Venäjän kansalaiset!

3.9.2008

Kaksi maatilaa julistautui Viron neuvostotasavallaksi

Eho Moskvy'n uutisen mukaan kaksi maataloa Koillis-Virossa ovat julistautuneet Viron sosialistiseksi neuvostotasavalloiksi ja aikovat pyytää Venäjää tunnustamaan niiden itsenäisyyden. Asukkailla on jo toimiva hallitus ja kansallinen nostoväki. Rajatolpat ovat myös pystyssä erottamassa neuvostotasavaltaa porvarillisesta Virosta.

Emme halua enää elää porvarillisessa Virossa, misä mitään ei hoideta tavallisen ihmisen ehdoin, missä hakataan metsät nurin, missä työttömyys ja korruptio riehuvat, missä kaiken päättävät NATO ja amerikkalaiset ja missä juhlii fasistinen rupusakki. Isoisäni toimi antifasistisessa maanalaisessa liikkeessä ja soti metsäveljiä vastaan, enkä minä halua mennä mukaan siihen, mitä Virossa nyt tapahtuu", sanoo toinen neuvostotasavallan perustajista, talonpoika Andres Tamm.

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Saa nähdä, millainen sota tästä syttyy ja mikä on porvarillisen Suomen positio konfliktissa.

Два эстонских хутора объявили себя Советской республикой

Два хутора на северо-востоке Эстонии, недалеко от российской границы, объявили себя Эстонской советской социалистической республикой и намерены просить Россию признать их независимость. Об этом говорится на сайте региональной организации "Коммунисты Петербурга и Ленобласти" (КПЛО), члены которой поехали в прибалтийскую республику для поддержки своих товарищей.

Как передает радиостанция "Эхо Москвы", жители хуторов уже сформировали свое правительство, народное ополчение и выставили пограничные столбы на границе с остальной Эстонией.

В сообщении сайта говорится, что решение выйти из состава буржуазной Эстонии и восстановить советскую республику принял простой эстонский крестьянин Андрес Тамм, чей хутор находится на северо-востоке Эстонии, недалеко от границы с Россией. К нему присоединилась и хозяйка соседнего хутора Айне Саар.

"Не хотим больше жить в буржуазной Эстонии, где никому нет дела до простого человека, вырубают леса, свирепствуют безработица и коррупция, где все решает НАТО и американцы, чествуют фашистское отребье. Мой дед был в антифашистском подполье, воевал с лесными братьями, и я не могу согласиться с происходящим", - цитирует сайт слова А.Тамма.

Реакции эстонских властей на волеизъявление хуторян пока не последовало.

Статья целиком: http://top.rbc.ru/society/03/09/2008/235423.shtml

Kutsu mielenosoitukseen Magomed Jevlojevin surman johdosta

Bloggarimme Jukka Mallisen pyynnöstä laitan tämän jutun blogin lukijoiden nähtäville.

---

Kutsu mielenosoitukseen riippumattoman uutisportaali Ingushetiya.ru:n omistajan Magomed Jevlojevin surman johdosta

Aika: torstaina 4. syyskuuta 2008 klo 17:00
Paikka: Venäjän suurlähetystön edusta, Tehtaankatu 1, Helsinki

Ingushian sisäministeriön joukot pidättivät Magomed Jevlojevin 31. elokuuta 2008 hänen saavuttuaan Moskovasta Magasin lentokentälle. Jevlojevin ruumis heitettiin poliisiautosta Nazranin sairaalan eteen. Hän kuoli leikkauspöydällä. Luoti oli läpäissyt hänen ohimonsa.

Jevlojevin merkittävin ansio oli puolustaa laillisuutta ja Ingushian tasavallan kaikkien kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia. Hän pysyi erossa tasavallassa riehuvasta väkivallan aallosta. Hän oli rauhan mies jatkuvien ja hallitsemattomien konfliktien kiusaamalla alueella.

Jevlojev ei pitänyt itseään toisinajattelijana, vaan piti ainoana velvollisuutenaan kertoa tasavaltansa tapahtumista mahdollisimman todenmukaisesti. Hänen erityisen rohkeutensa ansiosta ingushialaiset pääsivät kertomaan maailmalle tasavallassa vallitsevasta laittomuuden tilasta.

Osoitamme syvän osanottomme Magomed Jevlojevin perheelle ja ystäville. Kunnioitamme Jevlojevin muistoa kynttilöin ja lyhyin puheenvuoroin.

Mielenosoituksen järjestävät Suomalais-venäläinen kansalaisfoorumi, Suomen PEN, Amnesty International Suomen osasto ja Suomen Rauhanpuolustajat.

--

Kerkko Paananen
sihteeri
Suomalais-venäläinen kansalaisfoorumi
www.finrosforum.fi

18.6.2008

Petroskoissa säikäytettin ja säikähdettiin

Aina valpas toimittaja Janne Yläjoki Keskisuomalainen-sanomalehdessä raportoi uuden karjalaisen nuorisojärjestön Novaja Karelijan aikeesta saartaa (tai asettaa vartio) Suomen Pietarin pääkonsulaatin Petroskoin sivutoimipisteen eteen. Tempauksella oli tarkoitus vastustaa suomalaisten Karjalan ja Suomen alueella kehittyvää revanšismia ja vastustaa suomalaisten revanšistien yrityksiä palauttaa osia Karjalan alueesta Suomelle. Alunperin tästä kirjoitti verkkolehti rosbalt.ru.

Mukana on myös vastalauseen esittäminen suomalaisfirmoille, jotka käärivät voittonsa Karjalan luonnonrikkauksia riistämällä. Ja vastalauseen saavat päin naamaa myös suomalaisviranomaiset, jotka sallivat revanšististen järjestöjen toiminnan.

Järjestö on puolitoista kuukautta sitten perustettu opiskelijajärjestö, joka ilmoittaa päämääräkseen patriotismin kasvattamisen, yhteiskunnallisen/sosiaalisen kehityksen sekä parhaiden työ- ja vapaa-aikamahdollisuuksien takaamisen Karjalan nuorisolle.

Tempaus oli määrä toteuttaa eilen klo 11. Piketti peruutettiin, kun järjestö rosbalt.ru-sivuston mukaan säikähti viranomaisten mahdollisia otteita.

Patriotismi on hieno asia, ei epäilystäkään. Tässä muodossaan se vain on kovin paternalistista (kun pitäisi olla maternalististakin), militanttia, suvaitsematonta ja xenofobista eli vieraspelkoista. Trikolorien ja kaksipääkotkien seassa olisi ehkä liehunut mustia lippuja, eikä kyseessä olisi ollut heavybändien kannattajajoukko. Puutullit hoitanevat luonnonrikkauksista nousseen huolen pois päiväjärjestyksestä kaikissa Venäjän naapurimaissa Kiinaa myöten. Aluevaatimuksia Karjalan suuntaan on toki Suomessa esitetty, mutta voisi kysyä kuin Josif Vissarionovitš aikanaan kysyi roomalaiskatolisen kirkon vallasta: montako divisioonaa revanšisteilla on?

Mutta ei hätää: verkkolehti regions.ru raportoi, että Karjalan sisäministeriö ja Suomen poliisi järjestivät tänään yhteisen operaation rajarikollisuuden kitkemiseksi. Rajarikollisuutta lienee myös yritys saada omaksi raja-aidan takana sijaitsevia maa-alueita.

http://www.ksml.fi/uutiset/ulkomaat/ven%C3%A4l%C3%A4inen-nuorisoj%C3%A4rjest%C3%B6-uhkaili-suomen-konsulaattia(148051).ece

http://www.rosbalt.ru/2008/06/16/494397.html

http://www.regions.ru/news/location01779/2149487/


28.5.2008

Muutoksia kansalaisjärjestöjen rekisteröinnissä Venäjällä

Aleksanteri-listalta:

Kansalaisjärjestöjen ( NKO) rekisteröinti siirtyy Venäjällä oikeusministeriöön

Hyvä ystävä
Venäjän presidentti Dmitri Medvedev on yhtenä ensimmäisistä töistään
allekirjoittanut 12.5. ukaasin, jolla kansalaisjärjestöjen rekisteröinti
siirtyy oikeusministeriön tehtäväksi. Tämä on periaatteellinen askel
kansalais-
yhteiskunnan oikeudellisen perustan vahvistamiseksi.

Nyt on siirtymäaika,joka tietysti on hankala, kun rekisterivirasto oli
talouskehityksen ministeriön yhteydessä (mm. veropoliisi).
Liittessä on venäjäksi seikkaperäistä tietoa tilanteesta- erityisesti
Pietarin, Leningradin alueen osalta.
Seurataan asioita ja tarpeen mukaan tuotetaan suomeksikin aineistoa.
Kansalaisjärjestöterveisin
Markku

Markku Kärkkäinen
Suomi-Venäjä-Seura
projektipäällikkö
tel.+358 9 693 86 10
gsm +358 50 626 76
fax +358 9 693 86 30
Haapaniemenkatu 7-9 B, 12.kerros
PL 194, 00531 Helsinki
mailto:markku.karkkainen@venajaseura.com
www.venajaseura.com

DEMOCRATIZATION AND GENDER IN CONTEMPORARY RUSSIA

From Aleksanteri-lista:

Dr. Suvi Salmenniemi has published a new book about Russia Democratization and Gender in Contemporary Russia


Routledge Series on Russian and East European Studies



This book examines civic activism, democratization and gender in
contemporary Russia. It describes the character and central organizing
principles of Russian civic life, considering how it has developed since
the Soviet period, and analysing the goals and identities of important
civic groups -- including trade unions -- and the meanings they have
acquired in the context of wider Russian society. In particular, it
investigates the gender dimensions of socio-political participation in
Russia, considering what kinds of gendered meanings are given to civic
organizations and formal politics, and how femininity and masculinity are
represented in this context. It explores the role of state institutions in
the development of democratic civic life, showing how, under the
increasingly authoritarian Putin regime and its policy of 'managed
democracy', independent civic activism is both thriving yet at the same
time constrained. Based on extensive fieldwork research, it provides much
needed information on how Russians themselves view these developments, from
the perspective of both civic activists and of the local authorities.


Contents

1. Introduction
2. Patterns of Civic Activity in Soviet and Post-Soviet Russia
3. Gender in Socio-Political Activity: Power, Participation and Agency
4. Action and Affective Ties: Identity Formation of the Center for Women’s
History and Gender Studies
5. The Weakness of Collective Identity: Trade Union of Health Care Workers
6. Redefining Citizenship: Views of the Authorities
7. Collaboration and Contestation: Views of the Activists
8. Conclusion



Endorsements

"Dr Salmenniemi has produced a compelling, multi-faceted portrait of civic
activism in provincial Russia, and an original account of the gender
dimensions of civic participation. It should be read by all those
interested in the development of civil society in Russia."

Sarah Ashwin, London School of Economics and Political Science

"Suvi Salmenniemi spent seven months in the city of Tver' and as a result
she wrote this highly qualified scholarly work based on anthropological
study of a segment of the Russian civil society. This book is a major
achievement in two research fields: the study of the Russian civil society
and the study of the Russian gender order. In both cases we see tensions
between new and old discourses, an overlapping of traditional and novel
repertoires and focuses on localized and personalized democratic
innovations. This superb study reveals gendered dimensions of civic
activism, explaining how traditional gender ideologies can justify public
participation of Russian women."

Elena Zdravomyslova, European University at St. Petersburg

7.4.2008

Suhteiden Venäjä 16.04.2008 klo 14-16

(Oikeasti kirjan kansi on kauniin värinen, mutta tähän siirrettäessä värit katosivat. RN)

Tuoreen SUHTEIDEN VENÄJÄ -kirjan (Gaudeamus 2008) tiimoilta pidetään keskustelutilaisuus keskiviikkona 16.4.klo 14-16 Helsingin yliopiston Yhteiskuntapolitiikan laitoksella (Snellmaninkatu 10, 1. kerroksen seminaarisali).
Tilaisuudessa on kahvitarjoilu sekä mahdollisuus ostaa kirjaa edullisesti.

Ohjelma sekä kirjan esittely ja sisällysluettelo alla. Tervetuloa!

SUHTEIDEN VENÄJÄ-keskustelutilaisuus 16.4. klo 14

Kirjan toimittajat Suvi Salmenniemi ja Anna Rotkirch: Miksi suhteet ovat Venäjällä niin tärkeitä?
Risto Alapuro: Venäjän kansalaisjärjestöistä
Riitta Kosonen: Suhteet venäläisessä liiketoiminnassa
Marja Rytkönen: Venäläisen kaunokirjallisuuden suhteista

Kommenttipuheenvuorot:
Olga Davydova, Karjalan tutkimuslaitos, Joensuun yliopisto
Heli Simola, Siirtymätalouksien tutkimuslaitos, Suomen Pankki

Vapaata keskustelua.

--
Suhteiden Venäjä (Gaudeamus 2008)

Suomalaiset tutkijat esittelevät 2000-luvun Venäjää sosiaalisten verkostojen näkökulmasta. Tiukentuneen valtiovallan myötä suhteet ovat jälleen tärkeitä. Samalla markkinatalous, kansainvälistyminen, informaatioteknologia ja yksityiselämän kaupallistuminen muuntavat verkostojen toimintaehtoja. Teoksessa painotetaan erityisesti epävirallisten ja intiimien suhteiden merkitystä eri elämänalueilla. Tarkastelun kohteena ovat esimerkiksi henkilösuhteet venäläisessä liike-elämässä ja kansalaisjärjestöissä, yhteistoiminta pietarilaisissa kerrostaloissa sekä sukupuolten ja sukupolvien väliset suhteet. Suhteiden Venäjä tarjoaa arvokasta tietoa Venäjällä työskenteleville, opiskelijoille, matkailijoille sekä kaikille, jotka haluavat perehtyä venäläiseen yhteiskuntaan. Lena Malmin ottamat valokuvat Pietarin kaupungin arjesta elävöittävät teosta.


Sisällys:
Suvi Salmenniemi & Anna Rotkirch - Johdanto: verkostojen Venäjä
Risto Alapuro - Kansalaistoiminnan edellytyksiä Venäjällä
Suvi Salmenniemi - Yhtä suurta perhettä - verkostot ja tunteet kansalaisjärjestöissä
Rosa Vihavainen - Suhteet, yhteistoiminta ja ristiriidat asukasyhdistyksissä
Riitta Kosonen - Henkilösuhteet ja epävirallinen vaikuttaminen venäläisessä liiketoiminnassa
Markku Lonkila - Sosiaaliset verkostot IT-liiketoiminnassa
Meri Larivaara - Luottamus potilaan ja lääkärin suhteessa
Anna-Maria Salmi - Naapuruussuhteet Pietarissa
Marja Rytkönen - Äidit ja tyttäret - sukupolvet ja yhteiskunnan muutos nykynaiskirjallisuudessa
Maija Jäppinen - Suojattomuuden ja syyllisyyden siteet – naiset väkivaltaisissa parisuhteissa
Ulla Hakanen - Homo sovieticus? Miesten välinen rakkaus nykykirjallisuudessa
Anna Rotkirch - Uusien venäläisten uudet palvelijat

Kirjan esittely verkossa:

Lisätietoja:
tutkija Suvi Salmenniemi (suvi.salmenniemi@helsinki.fi, puh 191 24610)
myynti- ja markkinointipäällikkö Riitta Korpipää (riitta.korpipaa@gaudeamus.fi, puh 050 3864462)

26.3.2008

Valot pois lauantai-iltana 29.03.2008

Jostakusta saattaa tuntua, ettei tämä juttu kuulu tähän blogiin. Minusta kuitenkin se kuuluu. Tietoa tästä tulevasta aktiosta on liikkunut jo toista viikkoa, mutta päästäkseni helpolla kerron, että täältä Sediksen blogista löytyvät samat argumentit kuin minullakin on tulevaan aktioon osallistumisesta. Niin ja välittäkää viestiä ystävillenne Venäjällä, ettei sielläkään tunnin ajan näkyisi satelliiteista muuta kuin mustaa. Onkohan muuten vakoilusatelliiteissa infrapunakamerat?

12.3.2008

31.03.2008 Juhlat tiedossa- Vetsher vypusknikov sovetskih/rossiiskih vuzov

Suomalaisopiskelijat laulavat Moskovassa 70-luvulla
Photo by Raimo O.Niemi

VeNeOY (Neuvostoliitossa ja Venäjällä opiskelleiden yhdistys) järjestää yhdessä Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen kanssa lähes viiden vuoden tauon jälkeen itänaapurissa kautta aikojen opiskelleiden tapaamisen - iltajuhlan Helsingissä samaisessa Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa ("Vetikussa") 31.maaliskuuta 2008 klo 18.00.

Ennen varsinaista iltatilaisuutta samassa paikassa on VeNeOY:n vuosikokous klo 17.00. Tarkemmat tiedot siitä tulevat piakkoin yhdistyksen kotisivuille. Vuosikokoukseen ovat tervetulleita nykyisten jäsenten lisäksi myös jäseniksi aikovat. Liittymistiedot ovat yhdistyksen kotisivuilla.

Iltatilaisuuden ohjelma on valmisteilla. Aiomme esittää "Vetikun" ison salin kankaalle valokuvia eri vuosikymmenten opiskelijaelämästä. Kuvia on jo jonkin verran olemassa, mutta niitä tarvittaisiin lisää. Pyydänkin lähettämään niitä skannattuina ( mieluimmin jpeg-muodossa) osoitteella reijo.nikkila@gmail.com .
Myös dokumenttipätkiä suomalaisopiskelijoista on tarkoitus esittää lyhyenä koosteena.

Suunnitteilla on myös, että tilaisuudessa esiintyisi lauluryhmiä, joita tiedetään olleen ainakin Moskovassa ja Leningradissa 70- ja ehkä myös 80-luvulla. Parhaillaan on menossa esiintymissuostuttelut ryhmistä ehkä maineikkaimman, moskovalaispohjaisen Punapaulan kanssa. Jos hyvin käy, nelihenkinen ryhmä kajauttaa salissa pari 70-luvun hittiä.
Entä Timo Kyllönen, onko hanurisi vielä vireessä? Timo ja muut taitoniekat, ottakaa kiireisesti yhteyttä! (reijo.nikkila@gmail.com)


Iltajuhla alkaa 50 vuotta sitten Leningradin Repin-instituutissa opiskelleen, Suomen viimeiseksi työläistaiteilijaksi mediassa mainitun Reino Laitasalon laajan näyttelyn avauksella "Vetikun" näyttelysalissa.

Ja kuten asiaan kuuluu, illan päätteeksi on tarjoilua -фуршет.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.


Minuuttiohjelma tulee myöhemmin näille sivuille.

24.11.2007

Oppositio marssii - Marsh nesoglasnyh

Iltapäivällä lauantaina on Moskovassa pidätetty useita oppositiojohtajia, Tapahtumien kulkua Moskovassa ja muuallakin maassa, mm. Tulassa ja Krasnojarskissa voi seurata teksteinä, kuvina ja videoina lähes reaaliajassa tässä.
Muutaman kerran päivän mittaan on ollut myös suoria kuvayhteyksiä nettiin osoitteessa:
http://kreml-tv.rutube.ru/. Muutaman minuutin pätkistä aina 36 minuuttiin on nähtävissä nauhoitettuina.

Huomenna sunnuntaina on vuorossa Pietari.

Москва, 14.48 [Nov. 24th, 2007|02:43 pm]

verka_hot
У памятника Грибоедову на Чистых прудах задерживают Гарри Каспарова, Эдуарда Лимонова, Льва Пономарева, Илью Яшина.
Всех, кто шел впереди, ОМОН взял в кольцо. Остались люди, которые небольшими группами продолжают движение в сторону ЦИКа - конечной точки Марша Несогласных.

Радиостанция «Эхо Москвы»: Лидер Объединенного Гражданского фронта Гарри Каспаров был задержан сегодня по окончании "Марша несогласных" в Москве. Сейчас он находится в автобусе ОМОНа вместе с другими задержанными. Об этом Каспаров рассказал в интервью "Эхо Москвы". "Митинг кончился, мы пошли в ЦИК отнести резолюцию митинга. На углу Бульварного кольца и Мясницкой нас очень плотно встретил ОМОН. Начали бить людей, оттеснять Нас погнали в другую сторону, потом все равно окружили и затащили в автобусы, рассказал Г.Каспаров. - На улице обращались очень грубо, в автобусе пока ничего не делают. На улице явно стремились нанести травму. ОМОН в полной экипировке врывался в толпу и бил. Я не знаю, есть ли там серьезные травмы, но в такой давке могли быть травмы, я не сомневаюсь".
Напомним, на митинг, который прошел на проспекте академика Сахарова, собралось, по данным корреспондента «Эхо Москвы», около 3 тысяч человек. Городские власти заявляют о тысяче участников. После окончания акции митингующие прорвали милицейское оцепление и двинулись по улице Мясницкой в сторону Центральной избирательной комиссии.

21.11.2007

Yksi subjektiivinen näkemys

Tässäpä Fjodr Lukjanovin, Russia in Global Affairs -lehden päätoimittajan subjektiivinen näkemys Venäjän tulevien vaalien tarkkailun järjestämisestä.

9.11.2007

Joko olet hankkinut?


Juri Džibladze, Anna Sevortjan, Airi Leppänen (toim.)
VENÄJÄN IHMISOIKEUSLIIKE
1. p. lokakuu 2007 • ISBN 978-951-570-748-2 • Nid. A5, 250 s. • Suositushinta 29 e

Kirja on ajankohtainen katsaus Venäjän kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien nykytilaan.
Tarkastelun kohteena ovat erityisesti ihmisoikeusjärjestöt ja riippumaton poliittinen, kulttuurinen, uskonnollinen ja sosiaalinen kansalaisaloitteellisuus.
Teoksessa keskeiset venäläiset ihmisoikeusaktivistit – muiden muassa Sergei Kovaljov, Aleksei Simonov, Tatjana Lokšina ja Aleksandr Golts – tutustuttavat lukijan Neuvostoliiton ja Venäjän ihmisoikeusliikkeeseen, sananvapauden tilaan, nationalismin ja etnisen syrjinnän ilmenemismuotoihin, Tšetšenian tilanteeseen, armeijan rappioon, ympäristöliikkeen haasteisiin ja kansalaisten sosiaalis-taloudelliseen oikeudettomuuteen nyky-Venäjällä.
Teoksessa esitellään myös Venäjän keskeisimmät ihmisoikeusjärjestöt ja niiden aktivistit legendaarisesta Moskova–Helsinki-ryhmästä ja sen puheenjohtaja Ljudmila Aleksejevasta Sotilaiden äiteihin ja Memorialiin unohtamatta myöskään Venäjän alueilla tapahtuvaa aktiivista
ihmisoikeustyötä. Näitä järjestöjä ei perustettu ylhäältä käsin, vaan ne syntyivät spontaanisti demokraattisiksi vaihtoehdoiksi totalitaariselle menneisyydelle.
Kirja on välttämätön tietopaketti kaikille uuden Venäjän yhteiskuntakehityksestä kiinnostuneille.

sitaatti 1

"Neuvostoyhteiskunnassa yleisesti tunnettuna, vaikkakaan ei julkilausuttuna päämääränä oli sitoa ihmiset suoraan osaksi valtavaa hierarkkista aineellisten, sosiaalisten ja henkisten hyödykkeiden tuotanto- ja jakelujärjestelmää. Siinä ei ollut sijaa minkäänlaisille välittäjäryhmille, jotka edustavat ja puolustavat yksittäisten kansalaisten ja kansanryhmien laillisia oikeuksia ja etuja yhteiskunnallisissa prosesseissa. Tällainen totalitaarinen utopia ei kuitenkaan koskaan täydellisesti toteutunut, sillä se oli jo lähtökohdiltaan täysin elinkelvoton."

sitaatti 2

"Tällä hetkellä ympyrä on taas sulkeutunut ja Venäjän valtaapitävät ovat jälleen omaksuneet neuvostoajan dissidenttivastaisen propagandan sanankäänteet. Suorat
hallinnolliset painostustoimet ihmisoikeusjärjestöjä vastaan ovat kuitenkin toistaiseksi olleet yksittäistapauksia lähinnä Venäjän provinsseissa eikä ketään aktivistia ole vielä pidätetty rikossyytteen nojalla. Sopiikin toivoa, ettei näin edes käy, onhan nykyinen aikakausi kuitenkin täysin toisenlainen kuin neuvostoaika"

KYLLÄ!
Tilaan seuraavat kirjat tarjoushintaan ilman toimituskuluja:
[ ] Juri Džibladze, Anna Sevortjan, Airi Leppänen (toim.): Venäjän ihmisoikeusliike
TARJOUS 24 e (Ovh 29 e) ______ kpl
Voit tehdä tilauksesi myös sähköpostitse (tilukset@gaudeamus.fi) tai verkossa www.gaudeamus.fi.
Merkitse tilaukseen kampanjatunnus VENÄJÄ07.
[ ] Lähettäkää minulle Gaudeamuksen julkaisuluettelo
[ ] Liityn Gaudeamuksen sähköpostilistalle
Nimi, puhelin/sähköpostiosoite _____________________________________________________________________
Katuosoite, postinumero ja postitoimipaikka _____________________________________________________________
__________________________________________________________________________________________
Päiväys ja allekirjoitus ___________________________________________________________________________
Gaudeamus
PL 1099
00101 Helsinki

Gaudeamus
PL 1099
00101 Helsinki
VASTAUSLÄHETYS
Sopimus
5007845
00003 HELSINKI

Gaudeamus
maksaa postimaksun