Vuonna siis kaskytviis, tänä päivänä

Pieni palanen historiaa toisen joulupäivän kunniaksi sallittakoon.

Uuden ajanlaskun mukaan 26. joulukuuta vuonna 1825 Pietarissa tapahtui. Armeijan upseeriston edistyksellisen joukon keskuudessa heräsi ajatus tehdä kapina aikansa elänyttä tsaarinvaltaa vastaan. Pääasiassa nuorista upseereista koostunut joukko alkoi vuonna 1823 valmistella vallankaappausta, jonka olisi pitänyt toteutua kesällä 1826. Kuitenkin tsaari Aleksanteri I sattui kuolemaan marraskuussa 1825, jolloin nämä tsaarinvallan viholliset päättivät, kuten suunnitelmataloudessa myöhemmin sanottiin, täyttää normin etuajassa.

He olivat perustaneet seuran nimeltä Severnoje Obštšestvo, Pohjoinen/Pohjoisen seura, ja he päättivät julkistaa ohjelmansa vaatimukset samana päivänä kun uusi tsaari Nikolai I vannoisi valansa.

Niinpä joulukuun 14. päivänä vanhaa lukua eli siis tänään Pietarin Senaatinaukiolle kokoontui noin 3000 kapinamielistä. Nikolai oli saanut tietää juonesta - mikä todistaa, että ohrana toimi jo ennen kuin Nikolai oli sitä perustanutkaan - ja vannoikin valan senaatille ennen aikojaan. Hallitus komensi joukkonsa aukiolle, ja kapinallisten esiintyminen tukahdutettiin.

Nämä kapinalliset tultiin sitten tuntemaan nimellä dekabristit, joulukuun miehet. Jos alkuperäinen suunnitelma olisi toteutunut kesällä 1826, he olisivat ehkä saaneet nimekseen kesä-, heinä- tai elokuun miehet, junisty, julisty tai avgustintsy.

Oikeuteen vietiin yli 500 ihmistä, joista 289 tuomittiin syyllisiksi. Viisi tapahtuman johtajaa (Rylejev, Pestel', Kahovski, Bestužev-Rjumin ja Muranjov-Apostol) hirtettiin. Jotain 120 ihmistä karkotettiin Siperiaan.

Muistan, kun vuonna 1980 harrastin venäjän kielen opintoja ja tapahtuneesta tuli kuluneeksi 175 vuotta, kuinka neuvostovalta teki näistä hirtetyistä ja muutamasta muusta pääjehusta kansallissankareita. Yritin kysyä joiltakin, että eikös kuitenkin ollut kyse tsaarin armeijan aatelissyntyisistä upseereista, mutta tähän puoleen asiasta ei kukaan neukkuhistoriaan "hirttäytynyt" oikein halunnut vastata.

Hiljattain huomasin, että se aukio, joka tuolloin tunnettiin Senaatinaukiona (se sijaitsee amiraliteetista Nevan vartta alaspäin, ja sen alueella seisoo Vaskiratsastajapatsas) ja jonka nimi oli neuvostoajan alkuvuosina muutettu Dekabristien aukioksi, onkin saanut takaisin tämän vanhan nimensä.

Tai mikä on itse asiassa vanha nimi? Mikä on alkuperäinen nimi? Ihan aluksi eli vuosina 1738-1763 se on ollut nimeltään Iisakin aukio, Isaakievskaja Ploštšad', ja sitten jossakin välissä myös Pietarin aukio, Petrovskaja ploštšad'. Mutta suon mieluusti Pietari-historioitsijoille näiden paikannimien järjestykseen laittamisen. Paikannimethän ovat mitä suurimmassa määrin poliittisten valintojen tulosta. Eläköön politiikka, Venäjälläkin!