Öljyistä kädenvääntöä Jugrassa

Ville Ropponen

Öljynporaus laajenee Jugran eli Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa. Länsi-Siperian alueella porataan lähes 60 prosenttia Venäjän öljystä. Asia koskettaa meitäkin: Suomi ostaa valtaosan tuontiöljystään Venäjältä.

Öljyteollisuus vahingoittaa ympäristöä ja Jugran alkuperäiskansojen elämää. Hantien, mansien ja nenetsien 1990-luvun aktivismin tuloksena Jugrassa luotiin asetuksia säätelemään öljyteollisuuden ja alkuperäiskansojen suhteita.

Viime vuosina tilanne on jälleen kärjistynyt. Kyse on paitsi taigaluonnosta ja sen asukkaiden elinkeinoista myös hantien uskonnon pyhistä paikoista.

– Sukumme mailta on alettu porata öljyä. Jos tämä jatkuu, emme voi elää alueella. Olemme joutuneet vaihtamaan asuinseutua jo viisi kertaa, nyt saa riittää, sanoo Aleksandr Aipin, 28.

Nuori mies asuu perheineen Varjoganin lähellä Aganjoen varrella kasvattaen poroja. Hän ja seudun hantit pysäyttivät huhtikuussa 2014 Varjoganneft- ja Lukoil-yhtiöiden tiehankkeen.

Hantien mukaan tietä tehtiin ilman virallista lupaa. Tietä oltiin vetämässä Martillovskojen öljyesiintymälle, jonka porausoikeudet yhtiöt olivat ostaneet. Maansiirtokoneiden eteen pystytettiin kota, jossa hantiaktivistit päivystivät. Öljy-yhtiöt veivät asian oikeuteen.

 

Pyhät jäkäliköt

Aipin on tullut Varjoganin kylään seuraamaan perinteisiä melontakilpailuja, ”Oblasin päivää”. Oblas on hantilainen vene, joka vastaa haapiota. Puhuessaan päivettynyt mies kääntelee käsissään jäkälätuppoa, eikä syyttä.

Aganjoen jäkäliköt ovat hanteille pyhiä, sillä niissä palvotaan Aganin haltijatarta. Aipinin suvun jäsenten katsotaan olevan haltijattaren vartijoita. Jäkälä on elintärkeää tietenkin myös poroille.

Aipin on suunnitellut rakentavansa etnoturistireitin läpi alueen pyhien paikkojen. Näin turistit voisivat oppia hantien kulttuurista.

– Moderni sivilisaatio on tullut kriittiseen kääntöpisteeseen, uskoo Aipin.

Hänestä öljynkäytöstä tulisi kokonaan luopua.

 

Velvoitteita öljy-yhtiöille

Varjogan on paikka, josta sai alkunsa Jugran alkuperäiskansojen aktivismi. Syksyllä 1991 varjoganilaiset järjestivät kirjailija Juri Vellan (Aivaseda, 1948–2013) johdolla mielenosoituksen. Öljytuhoihin kyllästyneet kyläläiset sulkivat tien Radužnyin kaupunkiin, eivätkä hätkähtäneet viranomaisten uhkailuista.

Öljy-yhtiöt suostuivat viimein neuvotteluihin. Vuonna 1992 Hanti-Mansiassa säädettiin asetus energiateollisuuden alkuperäisväestölle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta. Tämä on Venäjällä ainutlaatuista. Muilla maan alueilla energiateollisuutta ei ole velvoitettu korvauksiin.

Vuonna 1992 säädettiin myös asetus sukumaista, joka takaa seudun alkuperäisasukkaille erikokoisten alueiden – alkaen 20 000 hehtaaria perhettä kohti – käyttöoikeuden perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen.

Asetusten ansiosta osa neuvostoaikoina kyliin pakotetuista hanteista palasi asumaan erämaahan. Monet elävät lisäksi osan vuotta erämaassa, vaikka asuisivatkin kylässä.

 

Maa kuuluu valtiolle

Sukumaa-asetus ei kuitenkaan ole omistusoikeus, vaan maa kuuluu valtiolle. Tämä on Aleksandr Aipinin mukaan ongelma. Maan teollista käyttöä on vaikea estää.

Öljy-yhtiöt toki maksavat alkuperäiskansan jäsenille maan käytöstä korvauksena esimerkiksi moottorikelkkoja, veneitä, bensiiniä ja rahallisen kertakorvauksen. Joskus yhtiöt rakennuttavat ihmisille taloja kyliin. Yhtiöiden öljytuloihin nähden tämä on pikkurahaa.

Kyliin muuttaneet hantit repeytyvät usein irti juuriltaan. He joutuvat myös riippuvaisiksi öljy-yhtiöiden ja paikallishallinnon hyväntekeväisyydestä, joka tuskin jatkuu ikuisesti. Työttömyys on kylissä suurta, sillä öljy-yhtiöihin ei juuri palkata alkuasukkaita. Heille on tarjolla lähinnä rooli turismiteollisuudessa.

 

Kulttuurin ryöstöviljely

– Hantien kulttuuria ryöstöviljellään. Heidät laitetaan esittämään kulttuuriaan turisteille, jolloin jäljelle ei jää paljon mitään aitoa, kritisoi elokuvaohjaaja Olga Kornijenko, 54.

Kornijenko on 17 vuoden aikana tehnyt lukuisia dokumenttielokuvia seudun alkuperäiskansoista. Hänen esikoisohjauksensa K putjom hozjaiki Agana (”Aganjoen haltijattaren jäljillä”, 1998) kuvaa Aipinin sukua sen vaeltaessa talvi- ja kesäasumusten välillä Aganjoella. Dokumentissa vilahtaa myös Aleksander Aipin – tuolloin vielä lapsi.

Varjoganista on kotoisin myös Aipinin suvun suuri poika, kirjailija ja kansanedustaja Jeremei Aipin. Hän on istunut vuosia Hanti-mansian duumassa, puhunut alkuperäiskansojen puolesta, pohtinut hanteille omaa öljy-yhtiötä ja koettanut ajaa läpi selkeämpiä sääntöjä öljy-yhtiöiden maksamista korvauksista.

Kornijenkolta Aipin saa myös kritiikkiä.

– Jeremei Aipin pyrki kyllä ensin tukemaan sukulaisiaan öljy-yhtiöitä vastaan. Sen jälkeen kun hänelle soitettiin yhtiöistä, hän pesi kätensä.

Kornijenko myöntää, että duumaedustajana Aipin on sidottu poliittiseen järjestelmään: öljy-yhtiöiden maksamien verojen osuus piirikunnan budjetissa painaa paljon.

 

Suora toiminta vaikeaa

Estääkseen öljynporauksen sukumaallaan Aleksandr Aipin on ollut yhteydessä Venäjän Greenpeaceen ja Obinugrilaisten nuorten järjestöön. Greenpeace on levittänyt tietoa tapahtumista ympäri Venäjää.

– Järjestömme on valmis auttamaan kamppailussa, sanoo Obinugrilaisten nuorten järjestön aktiivi Korina Prasina, 20, kaukaisesta Korlikin kylästä.

Suorasta toiminnasta tuskin kuitenkaan voi olla kysymys, sillä se on tehty Venäjällä vaikeaksi. Teiden katkaisusta tai öljytöiden pysäyttämisestä voidaan määrätä kovia rangaistuksia. Mielenosoituksiin tarvitaan Venäjällä lupa, eivätkä Hanti-Mansian vallanpitäjät luultavasti myönnä lupaa, epäilee Prasina.

 

Psykologista painostusta

Aipinin mukaan valtaelimet ovat myös kohdistaneet häntä auttaneisiin henkilöihin ankaraa psykologista painostusta.

Obinugrilaisissa nuorissa vaikuttaa useita lainopillisen koulutuksen saaneita. Kamppailua pyritäänkin jatkamaan juridisin keinoin oikeussaleissa. Pyritään löytämään lainkohtia, joiden avulla hantien käyttämä alue saataisiin varjeltua öljymiehiltä.

Aipinin mailla on juuri käynyt biologeja arvioimassa öljyteollisuuden tuhoja. Biologit koettavat myös löytää harvinaisia eläin- ja kasvilajeja. Jos harvinaisia lajeja löytyisi, voitaisiin paikallisduumassa koettaa ajaa läpi asetus alueen suojelemisesta.

Pyhän järven puolustaja

Varjoganin kamppailua enemmän Venäjällä on saanut julkisuutta hanteille pyhän Imlor-järven puolustajan, šamaani Sergei Ketšimovin tapaus. Venäläiset mediat ovat kirjoittaneet tapauksesta, ja valtakunnalliseen tietoisuuteen se nousi elokuussa, kun tv-kanava Dožd esitti aiheesta dokumentin.

Ketšimovia uhkaa jopa kahden vuoden vankeusrangaistus oikeudenkäynnissä, joka alkoi elokuussa Surgutin kaupungissa. Šamaanin väitetään esittäneen tappouhkauksia Surgutneftegaz-öljy-yhtiön työntekijöille. Surgutneftegaz on aloittanut poraukset Imlor-järvellä, jonka alueella on tutkimusten mukaan jopa miljoona tonnia öljyä.

Muut alkuperäisasukkaat ovat muuttaneet pois seudulta, vain Ketšimov on jäänyt kasvattamaan poroja. Hän ei ole suostunut sopimuksiin yhtiöiden kanssa, vaan arvostellut laitonta öljynporausta ja ympäristötuhoja alueella.

Tiettävästi Ketšimov piestiin pahoin jo noin vuosi sitten, kun hän pullikoi öljy-yhtiölle. Oppi ei mennyt perille. Nyt jugralaisen šamaanin taipumattomuus joutuu oikeusistuimen mitattavaksi. Šamaanin puolella ovat toistaiseksi olleet vain Obinugrilaisten nuorten järjestö ja Venäjän Greenpeace.

Hantien mytologiassa Imlor on paikka, jossa kaikki elämä alkoi. Imlor-järven saaressa tapahtui myös tärkeä kamppailu: jättimäinen karhu, taivaan jumalan Torumin sanansaattaja, taisteli Jugan-jumalan kanssa ja haavoittui kuolettavasti.

Seudun eri hantisuvuilla on ollut tapana kokoontua järven rannalle uhraamaan taivaan ja maan jumalille.

Fakta

Länsi-Siperiassa sijaitsevalla Hanti-Mansian (Jugra) autonomisessa piirikunnassa on noin 1,45 miljoonaa asukasta. Heistä hanteja on on 0,9 prosenttia, manseja 0,5 prosenttia ja metsänenetsejä 0,1 prosenttia. Alkuperäiskielet ovat etäistä sukua suomelle. Surgutneftegaz ja Lukoil ovat Venäjän suurimpia öljy-yhtiöitä. Suurin esiintymä on Nižnevartovskin kaupungin pohjoispuolella oleva Samotlorin öljykenttä. Myös Samotlor-järvi on hanteille pyhä.

Öljy-yhtiöiden maksamien verojen osuus Jugran budjetista on noin 85 prosenttia.

Viime vuosina Venäjällä on raportoitu keskimäärin 10 000 öljyvuotoa vuosittain. Tuorein vahinko sattui Rosneftille, kun öljyä vuosi kesäkuussa Objokeen lähellä Neftejuganskia. Venäjän Hydrometerologisen keskuksen arvion mukaan noin 4,5 miljoonaa tonnia öljyä menetetään vuosittain putkien vuotaessa.

Artikkeli on ilmestynyt Kansan Uutisten Viikkolehdessä 2.10.2015 ja lehden nettiversiossa täällä ja täällä.

Puun tuonnista puutulleihin

Hei!
Lukekaapa Stora Enson eläkkeellä olevan metsäpäällikön Voitto Pölkin puun Venäjältä tuonnin historiaa valottava kirja "Puun tuonnista puutulleihin"! Kirja antaa historiallista perspektiiviä tämän vuoden tapahtumiin ja valottaa asioita yli 30 vuotta mukana olleen vaikuttajan näkökulmasta.

Kirja on hyvin kirjoitettu ja se antaa tiiviin tietopaketin lisäksi käytännön kuvauksin elämän tuntuisia välähdyksiä kulttuurien kohtaamisesta niin Karjalan ja Kostamuksen metsissä kuin neuvottelupöytien ääressä ja sopimuksen syntyä juhlittaessa.

Itselleni suurimpia yllätyksiä ja avarruksia olivat, miten kauan puuta on tuotu Venäjältä, miten moninaisiin muotoihin se on laajentunut ja miten yhtäkkiä se nyt näyttää päättyvän.

Upea kirja Karjalan luonnosta ilmestynyt

Lappeenrantalainen luontoaktiivi Pertti Siilahti on kirjoittanut ainutlaatuisen ja ensimmäisen kokonaisesityksen Laatokan Karjalan ja Karjalan kannaksen luonnosta.

Tämä Karjalan Luonto -nimisenä julkaistu teos luotaa Karjalan maaperän muodostumishistoriaa ennen jääkautta ja sen jälkeistä kohoamista nykyisiin rikkaisiin muotoihin sekä ihmisen vaikutusta kehitykseen. Luontotyypit käydään läpi, nykyisen luonnon monimuotoisuutta verrataan Suomen puolen tehohyödynnettyyn Karjalaan.

Eläin- ja kasvilajien runsaus vertautuu suomalaiseen 1800-luvulta nykypäivään, uhanalaisia lajeja puolin ja toisin Suomen ja Venäjän rajaa käydään läpi ja niiden esiintymisen vaihtelua seurataan toista maailmansotaa edeltävältä ajalta nykypäivään.

Retkeilyvihjeinä arvokkaita luonto- ja maisemakohteita luetellaan joka kolkasta ja kaikista luontotyypeistä.

20 vuotta pitkin Karjalaa matkanneena Pertti on hurjan kirjallisen tiedon lisäksi ladannut teokseen oman kokemuksensa.

Haasteiden Venäjä by Ministry of Defence

Suomen puolustusministeriö on julkaissut 147-sivuisen selvityksen itänaapurimme nykytilasta.
Näin se esitellään ministerön kotisivuilla lyhyesti:

Puolustusministeriössä toteutettiin vuonna 2007 selvityshanke, jonka tavoitteena oli antaa monipuolinen kuva Venäjän vakauteen vaikuttavista tekijöistä sekä mahdollista kehityssuunnista.

Hanke toteutettiin hyödyntäen laajasti kotimaista Venäjä-asiantuntemusta. Hankkeen tulokset kuudesta teema-alueesta (Venäjän yhteiskunta, sisäpolitiikka, talous, liikenne ja kuljetus, ympäristö, energia ja ulkopolitiikka) toimitettiin Haasteiden Venäjä- julkaisuksi. Toimittamisesta vastasi tutkija Hanna Smith Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.

Lopputulos löytyy täältä.

Kommentoikaa hyvät ihmiset! Tässä blogissa kun se on mahdollista ja varmasti tarpeellistakin.

Valot pois lauantai-iltana 29.03.2008

Jostakusta saattaa tuntua, ettei tämä juttu kuulu tähän blogiin. Minusta kuitenkin se kuuluu. Tietoa tästä tulevasta aktiosta on liikkunut jo toista viikkoa, mutta päästäkseni helpolla kerron, että täältä Sediksen blogista löytyvät samat argumentit kuin minullakin on tulevaan aktioon osallistumisesta. Niin ja välittäkää viestiä ystävillenne Venäjällä, ettei sielläkään tunnin ajan näkyisi satelliiteista muuta kuin mustaa. Onkohan muuten vakoilusatelliiteissa infrapunakamerat?

Muuttuva Venäjä - (Aleksanteri-listalta)

Tervetuloa Suomen Akatemian järjestämään Muuttuva Venäjä -tutkimusohjelman loppuseminaariin. Tiedeyhteisölle, rahoittajille, asiantuntijoille, päättäjille, tiedotusvälineiden edustajille ja yleisölle suunnattu loppuseminaari järjestetään Helsingissä kongressikeskus Paasitornissa(Paasivuorenkatu 5 A, Hakaniemi) 3.-4. joulukuuta 2007.

Muuttuva Venäjä -tutkimusohjelma (2004-2007) pyrkii lisäämään tietoa Venäjästä valtiona, yhteiskuntana, luonnonympäristönä, talous- ja kulttuurialueena.
Tavoitteena on selkeyttää kuvaa vallitsevista olosuhteista, muutoksista,
muutosten syistä ja vaikutuksista. Ohjelmaan kuuluu 33 tutkimusprojektia.

Loppuseminaarissa ohjelman projektit esittelevät tutkimustuloksiaan lyhyin
esityksin ja posterein. Lisäksi kuullaan puheenvuoroja Venäjä-tutkimuksen
tilasta ja tulevaisuudennäkymistä. Seminaarin ohjelma on nähtävillä ohjelman
kotisivuilla www.aka.fi/russia.

Ilmoittautumiset 26.11. http://aka.etapahtuma.fi/ (tunnus: Venäjä),
s-postitse tuula.nyqvist@aka.fi tai puhelimitse 09-77488334.

Tervetuloa!

Mikko Ylikangas

******************************************************
Mikko Ylikangas
Ohjelmapäällikkö, FT
Suomen Akatemia
Ohjelmayksikkö
Vilhovuorenkatu 6 (PL 99)
00501 Helsinki
p. (09) 7748 8481
fax (09) 7748 83 95
mikko.ylikangas@aka.fi

YLE Supo:n reviirillä?

Kuinka onkin jäänyt huomaamatta arvostetun kollegan uusi parin viikon takainen aluevaltaus?
Hyvää jatkoa vaan Jarmo!

НУЖНА НАША ПОДДЕРЖКА! - TUKEAMME TARVITAAN!

Уважаемые коллеги по блогу и его читатели!
Hyvät blogi-kollegat ja blogin lukijat!

За последнее время популярность газеты «Спектр НЕДЕЛИ» возросла.
Газета выходит еженедельно и в срок, а также несет в себе необходимую свежую информацию о происходящем в Финляндии.

Spektr NEDELI:n suosio on viime aikoina kasvanut. Lehti ilmestyy joka viikko pysyen aikataulussa. Se kertoo Suomen tapahtumista tuoreeltaan.

Но количество подписчиков на данное единственное русскоязычное издание остается на прежнем уровне. Это означает, что если данная газета не найдет достаточное количество новых подписчиков, деятельность будет приостановлена на неопределенный срок.

Kuitenkin lehden tilaajien määrä on juuttunut lähes paikoilleen. Ellei lehti löydä riittävästi uusia tilaajia, sen julkaiseminen joudutaan pysäyttämään epämääräiseksi ajaksi.

В связи с создавшейся в настоящее время трудной экономической ситуацией с еженедельником «Спектр НЕДЕЛИ» просим Вас помочь в вопросе увеличения подписной базы газеты.

Viikkolehti Spektr NEDELI:n nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa pyydämme Teidän apuanne lehden tilaajakannan laajentamisessa.

Если возможно, обратитесь к членам Вашей организации или друзьям и знакомым, живущим в Финляндии, с просьбой подписаться здесь на газетy «Спектр НЕДЕЛИ».

Pyydämme Teitä mahdollisuuksienne mukaan kääntymään Suomessa asuvien järjestöjenne jäsenten tai ystävienne ja tuttavienne puoleen ja ehdottamaan heille Spektr NEDELI:n tilaamista tästä.

Цены на подписку:

Tilaushinnat:

Годовая: 60 евро/Vuosi: 60 euroa
Постоянная: 56 евро/год/Jatkuva tilaus: 56 euroa vuosi
6 мес.: 36 евро/6 kk: 36 euroa
3 мес.: 22 евро/3 kk: 22 euroa


С уважением,
Рейо Никкиля
волонтер газеты «Спектр НЕДЕЛИ»

Kunnioittavasti
Reijo Nikkilä
vapaaehtoinen Spektr NEDELI:n avustaja

Laatokan luodot ehkä säilyvät suojelussa!

"Laatokan luodot" on nimitys upeaan Sortavalan saaristoon vuosikymmenen suunnittelussa olleelle luonnonsuojelualueelle. Suomen Ympäristökeskus rahoitti sitä vuosituhannen vaihteessa ja TACISkin oli mukana. 2001 rahoitus loppui ja hanke haudattiin syvään hiljaisuuteen, vaikka suomalaisille viranomaisille ja luonnonsuojeluväelle vielä 2004 ja 2005 järjestetyissä seminaareissa vakuuteltiin ihan muuta.

Viime vuoden loppupuolella Luontoliiton yhteyshlö Olli Turunen yhdessä SLL:n liittovaltuuston pj Pertti Siilahden kanssa rupesi asiaa selvittämään ja vuoden vaihteessa asiasta oli Hesaria myöten juttuja: että nyt se menee - yksityiselle metsäyhtiölle oli annettu hakkuulupa. Kiitos venäläisen ympäristöjärjestö SPOK:n aktiivisen toiminnan asia on nyt saatu kansanäänestykseen ja jatkoaikaa myös siinä mielessä, että hakkuuluvat on peruttu.

Toivottavasti Karjalan tasavallassa aletaan ymmärtää matkailun merkitystä tulolähteenä.

Taustaksi:

Into Kondrad Inha kirjoittaa Karjalan maa -kirjassa (1910) :

"Matkailu Itäisessä Karjalassa on hankalaa ja vaivalloista, mutta aina se palkitsee vaivansa."

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri on yhdessä Pietarin Meriteknisen yliopiston soutukerhon kanssa järjestänyt souturetkiä Laatokalla, Äänisellä ja Syvärillä sekä Nevalla vuodesta 1994 lähtien. Veneet ovat yksi yhteen kopioita Pietari Suuren laivaston jaaloista l. meripelastusveneistä. Niissä on purjeennostomahdollisuus ja soutu on raskasta, koska ne on tehty pinnalla pysymiseen. Kuusi soutajaa soutaa yhtä airoa kukin; airon vastapaino painaa 16 kg.

Itse olen seilannut Laatokalla 10 kesänä. Luonnonsuojelu-urallani nähnyt ensin Espoon, Turun ja Ahvenanmaan sekä sitten Itäisen Suomenlahden ja Saimaan saaristoa enkä voi näistä puhuakaan samana päivänä kuin Laatokasta! Vitivalkoinen hiekka ja 100 m kalliota yhtäkkiä pystysuoraan - makean veden ulappa ja koskematon, ihmisjäljetön maisema, jylhän vuonomaiset kalliot ja rehevät laaksot ukonhattulehtoineen... parempaa nöyrän pienuuden ja rentoutuksen tuojaa en tiedä.

Timo-Pekka Veijonen

Laula, satakieli

"Ты воспой, ты воспой в саду, соловейка,
ты воспой, ты воспой в саду, соловейка.
- Ах, я бы рад тебе воспевать,
ах, я бы рад тебе воспевать."

"Laula, laula puutarhassa, satakieli,
Laula, laula puutarhassa, satakieli.
- Voi, mielelläni sinulle laulaisin,
voi, mielelläni sinulle laulaisin."

Tämä laulunsäe alkaa soida sitkeästi päässäni, kun iltaisin kuuntelen kahden satakielen kilpakonsertointia lähimetsikössä (silkkaa luksusta Pohjois-Karjalasta etelään muuttaneelle luontoharrastajalle). Miten laulu jatkunee ja mikä sen tausta mahtaa olla?

En muista, mistä olen pätkän päähäni poiminut, joltakin peruskoulun venäjäntunnilta kukaties. Se on yhtä kaikki hyvä esimerkki siitä, miten laulut auttavat oppimaan kieltä. Sanoja ja lauserakenteita jää mieleen kuin itsestään. Puhumattakaan siitä, että musiikki välittää kulttuurista sellaista tietoa - vai lieneekö kyse tunteista? - jota on liki mahdotonta muotoilla oppikirjan tekstiksi.

- - -

Mitä itse satakieleen tulee, venäläisillä on tällekin rakkaalle lapselle monta kutsuma- ja lempinimeä. Mir slovarej-sivuston listasta löytyvät solovushek, solovushka, solovejka, solovejushka, solovejchik ja solovchik. Pidetty laulaja on ollut niin ikään mielenkiintoisen projektin kohteena: valtakunnallinen lintujensuojelujärjestö värväsi moskovalaiset mukaan laskemaan kuulohavaintojen perusteella, paljonko satakieliä asuu pääkaupungin pihoilla ja puistoissa.

Kuva on lainattu ko. järjestön sivulta.