Presidentti Dmitri Medvedev ilmoitti tänään käyttävänsä veto-oikeuttaan eli hylkäävänsä Venäjän kansanedustuslaitoksen molempien kamarien hyväksymän esityksen, joka tiukentaisi lakia kokouksista, mielenosoituksista ja kulkueista.
Lain muutoksessa esitetään, että julkisia tapahtumia eivät voisi olla järjestämässä henkilöt, jotka on aiemmin tuomittu ”hallintolainsäädännön vastaisesta toiminnasta” mielenosoitusten järjestämisessä. Liittovaltion lainsäädännössä ole mitään säädöstä, johon tällainen voisi perustua.
Lisäksi ilmoitus mielenosoituksesta tai joukkokokouksesta pitäisi nyt antaa kolme työpäivää etukäteen (nyt vaaditaan kolme kalenteripäivää etukäteen), ja siinä pitää ilmoittaa tapahtumaan osallistuvien lukumäärä. Jos tämä ylittyy, järjestäjille langetettavat rangaistukset olisivat kovempia kuin aiemmin.
Medvedev lähetti asiaa koskevan kirjeen liittoneuvoston puheenjohtajalle Boris Gryzloville ja duuman puhemiehelle Sergei Mironoville. Presidentin mielestä lakiesitys täytyy tässä muodossaan pysäyttää useastakin syystä.
Yksi syy liittyy viime viikkojen sinivalovilkkuja vastustaneisiin automielenosoituksiin. Isorikkaat ovat hankkineet hälytysajoneuvoissa käytettäviä sinisiä vilkkuja autojensa katoille, samoin erityisiä viranomaisten äänimerkkejä. Näillä välineillä he selviävät Moskovan kroonisista liikenneruuhkista nopeammin.
Nyt kansanedustuslaitos vaatisi mm. tiedot niistä kulkuvälineistä, lähinnä autoista, joita tullaan käyttämään tapahtumien järjestämisessä. Tämä koskisi sekä automielenosoituksia että muita tapahtumia, joihin liittyy osallistujien autokuljetus. – Yksi asia lainsäätäjiltä oli päässyt unohtumaan: traktorimarsseista ei lakitekstissä ole mainintaa.
Presidentti selitti, että vaatimus autojen rekisteritiedoista vaikeuttaisi olennaisesti kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia järjestää vapaasti kokouksia, joukkokokouksia, mielenosoituksia ja kulkueita.
Valtionduuma hyväksyi lakimuutoksen 22.10. ja liittoneuvosto 27.10. Seuraavana päivänä 51 ihmisoikeusaktivistia – joiden joukossa oli mm. presidentin nimittämän yhteiskunnallisen kamarin jäseniä, akateemikkoja, professoreita ja journalisteja – vetosi presidenttiin, että hän kieltäytyisi hyväksymästä lakia.
Allekirjoittajalistan kärjessä ovat mm. Andrei Saharovin leski Jelena Bonner ja erimielisten marssien järjestäjät, Moskovan Helsinki-ryhmän puheenjohtaja Ljudmila Aleksejeva ja Ihmisoikeuksien puolesta -liikkeen johtaja Lev Ponomarjov.
Vetoomuksessa korostettiin, että perustuslain 2. kappaleen 55 pykälän mukaan Venäjällä ei pidä säätää lakia, joka peruuttaa tai kaventaa ihmisoikeuksia tai peruuttaa kokonaiselta ihmiskategorialta heidän ehdottoman lakisääteisen oikeutensa järjestää vapaasti rauhanomaisia kansankokouksia.
Presidentin roolissaan Medvedev on usein vedonnut oikeusvaltioperinteiden kunnioittamiseen Venäjällä. Tätä hän korosti mm. puhuessaan Helsingin yliopistossa huhtikuussa 2009. Tässäkin tapauksessa on hieman ironista, että kansan valitsema presidentti joutuu opettamaan kansan valitsemalle duumalle ja aluehallintojen kokoamalle liittoneuvostolle, millaisia perustuslain säännöksiä lainsäädännössä pitää noudattaa.
Näyttää siltä, että vetoomus ihmisoikeuksien kunnioittamiseen on tuottanut tulosta. Puolensataa henkilöä, joista useimmat ovat julkkiksia, vaaransivat asemansa allekirjoittaessaan vetoomuksen. Viimeistään nyt he ovat turvallisuusviranomaisten rekistereissä ja heidän toimintaansa seurataan tarkasti, mutta esiintymisellään he edustavat ainakin orastavaa toivoa siitä, että Venäjän hallinto vahvistaisi kansainvälisiä ihmisoikeusstandardeja.
Mutta todellisuus ei välttämättä noudata näitä toiveita. Vaikka Medvedev on Venäjän federaation valtionpäämies ja vaikka hänen tukenaan on vahva ja toimintakykyinen valtakunnallinen presidentinhallinto, hän ei yksin määrää, mitä viranomaiset Venäjällä tekevät.
Medvedevhän ei ole noussut valtaan vakoilu- ja turvallisuuselinten palveluksesta, vaan on professorin poika ja suorittanut jatkotutkintonsa oikeustieteellisessä ja toiminut sen jälkeen kymmenkunta vuotta opettajana Pietarin valtionyliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.
Kokonaan Medvedev ei torju lainmuutoshanketta. Hän haluaa vain tarkentaa ja selventää säännöksiä viranomaisille sallittavista kontrollitoimista.
Venäjällä oikeustiede ja ihmisoikeusaktivistit näyttävät edelleen olevan sovittamattomassa ristiriidassa lainkäyttöelinten kanssa. Vallanpitäjät keksivät mielivaltaisia perusteluja mielenosoitusten kieltämiseen. Yksi niistä on niiden koko. Viime aikoina Moskovassa ja Pietarissa on ilmoitettu, että enintään 200 hengen mielenosoitukset sallitaan. Tällainen ei tietenkään perustu mihinkään säädökseen.
Lähes samalla hetkellä kun uutinen Medvedevin vetosta laitettin levitykseen, uutiset kertoivat, että Kommersant-lehden toimittaja Oleg Kašin pahoipideltiin hengenvaarallisesti Moskovassa. Venäläisessä facebookin vastineessa kysytään jo, ”miksi ne aloittivat juuri Kašinista”. Vastaisin itse, että Kašin oli kiinnostunut kiusallisista asioista, mutta hänet oli vaivattomampi hakata kuin joku vetoomuksen allekirjoittajista.
Yksikin hakattu kansalaisoikeuksien puolustaja on kuitenkin liikaa.
6.11.2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti