Venäjän armeijaa on supistettu Neuvostoliiton romahtamisesta alkaen, ja uudistuksista on enemmän puhuttu kuin mitä niihin on ryhdytty. Nyt näyttää siltä, että iso luuta lakaisee.
Presidentti Dmitri Medvedev kävi viime viikolla tarkastamassa sotaharjoituksia, ja armeijan upseerit esittivät siellä huolensa upseeriston supistamisesta. Medvedev vastasi, että Venäjä tarvitsee nykyaikaisen kompaktin armeijan, jossa palvelevat ammattiupseerit ja hyvin koulutetut sotilaat. Ei sellaisia kannata pitää vahvuudessa, jotka eivät halua siellä olla. Tämä siis koski vain upseeristoa. Rivimiehet rekrytoidaan edelleen kutsuntojen perusteella.
Armeijan materiaalisen varustuksen uudistus alkaa vuonna 2011, ja jokaisen sotilaan ylläpitovarat kolminkertaistetaan.
Venäjän armeija voi Medvedevin mukaan palata neuvostoaikaiseen käytäntöön ja avata tukikohtia ulkomailla. Niitähän oli useassa Afrikan maassa ja lisäksi Jugoslaviassa, Kuubassa, Syyriassa ja Vietnamissa.
Tämän jälkeen puolustusministeriön sivulla kerrottiin viime torstaina, että sotapalvelukseen voidaan hyväksyä minkä tahansa maan kansalainen, joka suostuu sormenjälkien ottamiseen, joka on fyysisesti ja henkisesti terve ja on iältään 18–30-vuotias. Lisäksi hänen täytyy puhua hyvin venäjää.
Kun venäläiset värvätyt tekevät kolmivuotisen sopimuksen, ulkomaalaisten kanssa ensimmäinen sopimus solmittaisiin viideksi vuodeksi, kuten Ranskan muukalaislegioonassakin. Palkka olisi sama kuin venäläisillä kollegoilla, 10–12.000 ruplaa kuukaudessa. Sen lisäksi tarjotaan huone asuntolassa. Sanatoriomatkat eivät kuulu sopimukseen. Organiosointi- ja mobilisointihallinnon päällikkö Vasili Smirnov kertoi, että päätös koskee vain sotamiehiä ja kersantteja, ei ylempiä sotilasarvoja.
Ulkomaalaisten ei tarvitsisi vannoa uskollisuutta Venäjälle eikä toimimista sen oikeusjärjestyksen puolesta. Kuitenkin kolmen vuoden palvelun jälkeen voi saada Venäjän passin eli kansalaisuuden.
Tässä olisi halukkaille suomalaisille oiva mahdollisuus päästä tositoimiin ja edetä Tikkakosken mannekiinina aina Uralille asti! Meiltä löytynee riittävästi halukkaita soluttautumaan Venäjän armeijaan ja valtaamaan sen?
Kielikurssin voi aloittaa vaikka heti. Tässä muutama perusasia:
Smirno! Asento!
Vol’no! Lepo!
Nalévo! Käännös vasempaan päin!
Naprávo! Käännös oikeaan päin!
Ravnenie naprávo! Katse oikeaan päin!
Jest’! myöntävä vastaus: Suomessa jotakuinkin ”kyllä, herra majuri”
Tovarištš seržant! Herra kersantti!
Tovarištš major! Herra majuri!
Skol’ko platjat sutotšnyh? Paljonko päivärahaa mulle maksetaan?
Здравия желаем, товарищ младший сержант! Hyvää päivää, herra alikersantti!
28.11.2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Meillähän on tämä surullisen kuuluista kirkkoherra Molari Pohjasta, joka on julkisesti fantisoinut poikansa Venäjän armeijaan menoa. Se kun on sankarillista. Jos Juha-isältä menee virka alta, hän voisi ryhtyä sielunhoitajaksi Venäjän Tsetseniassa oleviin yksiköihin. Niillä kun on todistetusti jalot tarkoitukset tai pyhät.
Jos Jugoslavia mainitaan tässä yhteydessä, niin voisi varmaan yhtä hyvin mainita myös Suomen.
Voiko nykyään edes kirjoittaa Venäjästä ilman että joku ottaa kommenteissa esille Molarin tai Bäckmanin?!?? Rauhoiittukaa nyt vähän.
Lähetä kommentti