Pääministeri Vladimir Putinin ohjelmassa eilen lauantaina oli virallinen vierailu Ukrainaan, tarkemmin sanottuna Krimin autonomiseen tasavaltaan. Vierailu oli järjestetty tänä ajankohtana siksi, että tänään sunnuntaina vietetään Venäjän sotalaivaston päivää. Mustanmeren laivastohan pitää tukikohtaansa Sevastopolissa Krimillä, joka siis kuuluu nykyisin Ukrainalle.
Näin Putin kuuluu sanoneen ITAR-TASSin mukaan: "Huomenna venäläiset ja ukrainalaiset merimiehet ovat yhtä, aivan kuin kansammekin ovat olleet yhtä monen sadan vuoden ajan. Tästä suuri kiitos kuuluu Ukrainan johdolle, ennen kaikkea Viktor Janukovitšille. Kiitos koskee sekä Venäjän Mustanmeren laivastoa koskevaa päätöstä että ilmapiiriä, jonka hän luo Venäjän ja Ukrainan veljeskansojen keskinäisiin suhteisiin."
Eli "Januk" sai taas kerran kiitokset vaalivoitostaan ja sen jälkeisestä oranssintorjuntapolitiikasta.
Kuitenkaan vierailun ei pidä olla yksinomaan virallinen ja vakava, ja kaiketi just siks Putin kävi tutustumassa Sevastopolin lähellä järjestettyyn XIV kansainväliseen moottoripyöränäyttelyyn (sitä kai bike show tarkoittaa), ja sinne saapuminen näyttää olleen pääministerin PR-osaston tuote: Putin saapui näyttelyyn itse ajamallaan amerikkalaisvalmisteisella kolmipyöräisellä motskarilla. Ei tietenkään millään sarjavalmisteisella pyörällä, vaan tuunauspajan käsittelemällä: pyörään oli sovitettu mm. automaattivaihteisto ja juhlan kunniaksi se oli koristeltu Venäjän ja Ukrainan lipuin. Aina valpas RIA Novosti raportoi, että Putin oli sonnustautunut mustaan paitaan, mustiin farkkuihin, baseball-lippalakkiin, ja hänellä oli mustat aurinkolasit ja mustat hanskat. Hän ajoi tietysti pitkän letkan kärjessä.
(Mielessäni pyörii kauhistuttava ajatus: ei kai pääministeri ollut liikkeellä ilman kypärää? Ja ihan muuten vain mieltäni askarruttaa: kuinkahan monta tshekistiä pyöräletkassa oli Putinin perässä?)
Venäjän pääministeri on löytänyt moottoripyöräilystä paljon hyvää sanottavaa: "Prätkä on demokraattisin kuljetusmuoto. Prätkä on rohkein, huimapäisin, se antaa ajajalleen makean tunteen vapaudesta, ja sen vuoksi ilman mitään varauksia voi selvästi sanoa, että prätkä on vapauden symboli."
"Olette saapuneet tänne, koska olette vapaita ihmisiä, voitte ajaa mihin haluttaa, ja erittäin symbolista on se, että tänne on kokoontunut valtava määrä ihmisiä Euroopan eri maista. Se kertoo siitä, että voimme jo nyt elää yhtenäisellä alueella, Majakovskin sanoin yhdessä ihmisten yhteisasuntolassa", - Putin sanoi puhuessaan sukellusveneen muotoon rakennetulla lavalla.
Putin jutteli "baikereiden" kanssa ja jakoi nimikirjoituksiaan kymmeniin prätkäpostikortteihin, jopa yhden prätkän istuimeenkin. Yksi prätkämimmi pyysi nimikirjoitusta käsivarteensa, mutta Putin ei siihen suostunut, vaan suuteli naisen kättä. Mahtoi mimmi olla siitäkin ihan otettu?
Lopuksi Putin toivotti motoristeille ja heidän ajoneuvoilleen ukrainaksi pitkää ikää: "Хай живе байк!"
Mp-näyttely järjestetään nyt toista kertaa peräkkäin Sevastopolissa. Viime vuonna siellä kävi lähes 50.000 ihmistä. Tänä vuonna tapahtumaan on tullut mp-väkeä Valko-Venäjältä, Ukrainasta, Kazakstanista, Liettuasta, Latviasta, Saksasta, Slovakiasta, Bulgariasta, Romaniasta, Puolasta, Ruotsista, Tšekistä, Serbiasta, USA:sta ja Israelista. - Missä muuten ovat tsuhnat, kun heitä ei mainita?
25.7.2010
23.7.2010
Nollatoleranssilla rattijuopottelua vastaan
Dmitri Medvedev on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka mukaan Venäjän tieliikenteessä astuu voimaan nollatoleranssi,uutistoimisto Interfax kertoo. Venäjän parlamentin ylähuone, eli liittovaltion neuvosto, hyväksyi lakimuutoksen jo aiemmin.
Liikenteen rattijuopumusraja on tähän mennessä ollut 0,3 promillea. Lakimuutoksen myötä rattijuopumuksesta kiinni jääneitä kuljettajia uhkaa tulevaisuudessa ajo-oikeuden menetys 1,5 – 2 vuodeksi.
Lakimuutosaloite tuli presidentiltä itseltään, jonka mukaan 0,3 promillen rattijuopumusraja on houkutellut autoilijoita alkoholin käyttöön.
Virallisten tilastojen mukaan Venäjällä sattuu Ukrainan ja Egyptin jälkeen kolmanneksi eniten rattijuoppojen aiheuttamia liikenneonnettomuuksia.
Tilastojen mukaan keskimäärin joka 14. tieliikenneonnettomuus aiheutuu alkoholista. Vuonna 2009 rattijuopot aiheuttivat yhteensä 2000 tieliikennekuolemaa, kertoo verkkolehti Newsru.com.
Liikenteen rattijuopumusraja on tähän mennessä ollut 0,3 promillea. Lakimuutoksen myötä rattijuopumuksesta kiinni jääneitä kuljettajia uhkaa tulevaisuudessa ajo-oikeuden menetys 1,5 – 2 vuodeksi.
Lakimuutosaloite tuli presidentiltä itseltään, jonka mukaan 0,3 promillen rattijuopumusraja on houkutellut autoilijoita alkoholin käyttöön.
Virallisten tilastojen mukaan Venäjällä sattuu Ukrainan ja Egyptin jälkeen kolmanneksi eniten rattijuoppojen aiheuttamia liikenneonnettomuuksia.
Tilastojen mukaan keskimäärin joka 14. tieliikenneonnettomuus aiheutuu alkoholista. Vuonna 2009 rattijuopot aiheuttivat yhteensä 2000 tieliikennekuolemaa, kertoo verkkolehti Newsru.com.
21.7.2010
USA:n tuotteille tilapäisiä tuontirajoituksia Venäjälle
Venäjän eläinlääke- ja elintarvikevalvontapalvelu (Федеральная служба по ветеринарному и фитосанитарному надзору) ilmoitti eilen asettavansa 2.8.2010 alkaen voimaan tilapäiviä tuontirajoituksia muutamien amerikkalaisten yhtiöiden tuotteille. Tuotteiden lajia/tyyppiä ei tiedonannossa ilmoitettu. Syy rajoituksiin on yksinkertaisesti se, että näiden yhtiöiden tuotteet eivät täytä Venäjän federaation eläintuotteille asettamia vaatimuksia ja normeja.
Amerikan Yhdysvallat on suurvalta, joten sille ilmoitetaan kaksi viikkoa etukäteen tällaisten rajoitusten voimaanastumisesta. Suomi on pienvalta, joten sen kohdalla katsotaan riittäväksi se, että asiasta ilmoitetaan rekkakuskeille raja-asemalla. Eläköön se pieni ero!
Tosin presidentti Medvedev kuuluu tänään Suomen-vierailullaan luvanneen ongelmien selviävän Suomenkin kanssa parin-kolmen viikon kuluessa.
Amerikan Yhdysvallat on suurvalta, joten sille ilmoitetaan kaksi viikkoa etukäteen tällaisten rajoitusten voimaanastumisesta. Suomi on pienvalta, joten sen kohdalla katsotaan riittäväksi se, että asiasta ilmoitetaan rekkakuskeille raja-asemalla. Eläköön se pieni ero!
Tosin presidentti Medvedev kuuluu tänään Suomen-vierailullaan luvanneen ongelmien selviävän Suomenkin kanssa parin-kolmen viikon kuluessa.
20.7.2010
Uutistaustaa - osa 2
Edellisessä postauksessa Tapani Kaakkurniemi välitti Jarmo Mäkelän ajatuksia Venäjän Suomi-uutisoinnista. Huomioni kiinnittyi Mäkelän arvioihin Venäjällä julkaistavien Suomi-uutisten määrästä, joka mielestäni meni melkoisesti alakanttiin: Venäjällä toki uutisoidaan Suomesta huomattavasti enemmän kuin mitä Mäkelä kirjoituksessaan laskeskelee. Jarmo Mäkelän laskelmat innostivat minutkin tekemään pikaisen analyysin venäläisissä sähköisissä tiedotusvälineissä julkaistujen Suomi-uutisten lukumääristä ja sisällöistä.
Melko kattavan kokonaiskuvan uutissisällöistä saa muodostettua Internetin sisältöä indeksoivien ja luokittelevien työkalujen avulla. Se onkin varsin mainio tapa, sillä poikkeuksettahan lähes kaikki merkittävät uutismediat julkaisevat tätä nykyä uutismateriaalinsa myös verkossa. Jos ei halua vahdata vuorokauden ympäri televisiota ja radiota, sekä kahlata sormenpäät painomusteesta tummuneina läpi tuhansia lehtiä, on Internet paras tapa selvittää, mistä kulloinkin uutisoidaan.
Hakukoneyhtiö Yandexin viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan venäjänkielisissä Internet-uutislähteissä julkaistaan päivittäin keskimäärin noin 29 000 uutistekstiä. Tuotteliaimpia uutisten suoltajia ovat RIA Novosti (noin 450 uutistekstiä vuorokaudessa), Lenta.ru (n. 200) sekä Kommersant (n. 150). Yhden uutistekstin tyypillinen pituus on melko lyhyt, vain noin 70-80 sanaa.
Uutissisältöjen seulomisessa ja luokittelemisessa oivan avun tarjoavat erilaiset uutisaggregaattorit sekä niihin liittyvät työkalut. Aggregaattoreiden logiikan huomioiden, on tarkastelun kohteena oleva sisältö tarkoituksenmukaista luokitella esimerkiksi seuraavasti:
1. Uutisaiheet (esimerkiksi: Medvedevin Suomen-vierailu)
2. Tiettyyn uutisaiheeseen liittyvät uutistapahtumat (esimerkiksi: ”Medevev saapui Turkuun”, ”Medvedev pelasi Halosen kanssa pooloa”, ”Medvedev poistui Turusta”)
3. Uutistapahtumista eri lähteissä julkaistut uutisjutut, joita kustakin yksittäisestä uutistapahtumasta julkaistaan tavallisimmin muutamasta kappaleesta muutamiin kymmeniin kappaleisiin.
Tarkastelujaksolla erilaisia Suomeen liittyneitä uutisaiheita oli muutamia kymmeniä; muun muassa lasten huostaanotot, isoäitien käännytykset, jääkiekkopelit, uusi pääministeri, rautatieyhteydet, Lappeenrannan innofoorumi, ja niin edelleen…
Uutisaggregaattorien seuloman uutismateriaalin perusteella Suomeen liittyneitä yksittäisiä uutistapahtumia julkaistiin 1.5.-30.6. 2010 välisenä aikana yhteensä noin 900 kappaletta. Yhdestä Suomeen liittyvästä uutistapahtumasta puolestaan julkaistiin eri lähteissä uutisjuttuja keskimäärin 2-5 kappaletta, eli käytännössä Suomeen liittyneitä yksittäisiä uutistekstejä julkaistiin kyseisenä ajanjaksona karkeasti arvioiden noin kolmisen tuhatta.
Arviota tukee muun muassa se, että termi Финляндия (Suomi) esiintyi venäjänkielisissä internet-uutismateriaaleissa tarkasteluajanjakson aikana yhteensä noin 14 000 kertaa. Määritellyn hakutermin esiintymisen tarkastelussa on tietysti huomioitava, että suuressa osassa näistä materiaaleista kyseinen termi on vain sivuroolissa, eikä Suomi sinänsä ole välttämättä kyseisen uutistekstin sisällöllinen pää-aihe.
Mutta palataanpa takaisin uutistapahtumien lukumäärään. Suomeen liittyviä uutistapahtumia julkaistiin venäläisessä mediassa touko-kesäkuun aikana siis - kuten jo totesinkin - yhteensä noin 900 kappaletta. Uutisaiheita hallitsivat tarkastelu-ajankohtana melko suvereenisti lasten huostaanotot sekä isoäitien käännytykset. Lasten huostaanotto -aiheeseen liittyviä uutistapahtumia oli hieman alle 90 kappaletta, eli noin kymmenen prosenttia kaikista aiheista ja isoäitien käännytys -aiheeseen liittyviä uutistapahtumia oli puolestaan reilut 80 kappaletta, eli alle 9 prosenttia kaikista uutisaiheista. Karkotukset ja huostaanotot olivat siis pääroolissa noin 20 prosentissa, eli toisin sanoen viidenneksessä Venäläisissä sähköisissä tiedotusvälineissä julkaistuista Suomeen liittyvistä uutistapahtumista.
Lasten huostaanotot ovat dominoineet myös heinäkuun aikana julkaistuja uutistapahtumia, joskaan eivät enää niin voimakkaasti kuin touko-kesäkuussa. Heinäkuun aikana Suomeen liittyneitä uutistapahtumia on venäläisissä tiedotusvälineissä julkaistu tähän mennessä vajaat 300 kappaletta. Uutistapahtumia oli eniten julkaistu huostaanotto -aiheessa, josta julkaistiin 25 uutistapahtumaa eli noin 8,5 prosenttia kaikesta Suomi-uutisoinnista. Isoäitien tapaus on puolestaan alkanut väistyä mediasuosiossa jo taka-alalle: käännytys oli uutistapahtumien pääaiheena enää yhteensä 12 kertaa, eli noin neljässä prosentissa kaikista uutistapahtumista.
Mummujen käännytystä useammin on venäläisissä medioissa heinäkuun aikana uutisoitu muun muassa maitokiistasta, lentopallopeleistä, raja-asioista, Internet-laista, sekä Pride-iskuista (jep - Pride-iskusta uutisoivat muun muassa Delovoy Peterburg sekä KP – molemmat myös printtilehtiä).
Suomen pienpaikkakuntien tapahtumajärjestäjien riemuksi ansaittua huomiota saivat heinäkuussa myös eukonkannon sekä suopotkupallon MM-kisat. Ne olivat pääaiheena yhteensä noin kymmenessä Venäjällä julkaistussa Suomeen liittyvässä uutistapahtumassa.
Melko kattavan kokonaiskuvan uutissisällöistä saa muodostettua Internetin sisältöä indeksoivien ja luokittelevien työkalujen avulla. Se onkin varsin mainio tapa, sillä poikkeuksettahan lähes kaikki merkittävät uutismediat julkaisevat tätä nykyä uutismateriaalinsa myös verkossa. Jos ei halua vahdata vuorokauden ympäri televisiota ja radiota, sekä kahlata sormenpäät painomusteesta tummuneina läpi tuhansia lehtiä, on Internet paras tapa selvittää, mistä kulloinkin uutisoidaan.
Hakukoneyhtiö Yandexin viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan venäjänkielisissä Internet-uutislähteissä julkaistaan päivittäin keskimäärin noin 29 000 uutistekstiä. Tuotteliaimpia uutisten suoltajia ovat RIA Novosti (noin 450 uutistekstiä vuorokaudessa), Lenta.ru (n. 200) sekä Kommersant (n. 150). Yhden uutistekstin tyypillinen pituus on melko lyhyt, vain noin 70-80 sanaa.
Uutissisältöjen seulomisessa ja luokittelemisessa oivan avun tarjoavat erilaiset uutisaggregaattorit sekä niihin liittyvät työkalut. Aggregaattoreiden logiikan huomioiden, on tarkastelun kohteena oleva sisältö tarkoituksenmukaista luokitella esimerkiksi seuraavasti:
1. Uutisaiheet (esimerkiksi: Medvedevin Suomen-vierailu)
2. Tiettyyn uutisaiheeseen liittyvät uutistapahtumat (esimerkiksi: ”Medevev saapui Turkuun”, ”Medvedev pelasi Halosen kanssa pooloa”, ”Medvedev poistui Turusta”)
3. Uutistapahtumista eri lähteissä julkaistut uutisjutut, joita kustakin yksittäisestä uutistapahtumasta julkaistaan tavallisimmin muutamasta kappaleesta muutamiin kymmeniin kappaleisiin.
Tarkastelujaksolla erilaisia Suomeen liittyneitä uutisaiheita oli muutamia kymmeniä; muun muassa lasten huostaanotot, isoäitien käännytykset, jääkiekkopelit, uusi pääministeri, rautatieyhteydet, Lappeenrannan innofoorumi, ja niin edelleen…
Uutisaggregaattorien seuloman uutismateriaalin perusteella Suomeen liittyneitä yksittäisiä uutistapahtumia julkaistiin 1.5.-30.6. 2010 välisenä aikana yhteensä noin 900 kappaletta. Yhdestä Suomeen liittyvästä uutistapahtumasta puolestaan julkaistiin eri lähteissä uutisjuttuja keskimäärin 2-5 kappaletta, eli käytännössä Suomeen liittyneitä yksittäisiä uutistekstejä julkaistiin kyseisenä ajanjaksona karkeasti arvioiden noin kolmisen tuhatta.
Arviota tukee muun muassa se, että termi Финляндия (Suomi) esiintyi venäjänkielisissä internet-uutismateriaaleissa tarkasteluajanjakson aikana yhteensä noin 14 000 kertaa. Määritellyn hakutermin esiintymisen tarkastelussa on tietysti huomioitava, että suuressa osassa näistä materiaaleista kyseinen termi on vain sivuroolissa, eikä Suomi sinänsä ole välttämättä kyseisen uutistekstin sisällöllinen pää-aihe.
Mutta palataanpa takaisin uutistapahtumien lukumäärään. Suomeen liittyviä uutistapahtumia julkaistiin venäläisessä mediassa touko-kesäkuun aikana siis - kuten jo totesinkin - yhteensä noin 900 kappaletta. Uutisaiheita hallitsivat tarkastelu-ajankohtana melko suvereenisti lasten huostaanotot sekä isoäitien käännytykset. Lasten huostaanotto -aiheeseen liittyviä uutistapahtumia oli hieman alle 90 kappaletta, eli noin kymmenen prosenttia kaikista aiheista ja isoäitien käännytys -aiheeseen liittyviä uutistapahtumia oli puolestaan reilut 80 kappaletta, eli alle 9 prosenttia kaikista uutisaiheista. Karkotukset ja huostaanotot olivat siis pääroolissa noin 20 prosentissa, eli toisin sanoen viidenneksessä Venäläisissä sähköisissä tiedotusvälineissä julkaistuista Suomeen liittyvistä uutistapahtumista.
Lasten huostaanotot ovat dominoineet myös heinäkuun aikana julkaistuja uutistapahtumia, joskaan eivät enää niin voimakkaasti kuin touko-kesäkuussa. Heinäkuun aikana Suomeen liittyneitä uutistapahtumia on venäläisissä tiedotusvälineissä julkaistu tähän mennessä vajaat 300 kappaletta. Uutistapahtumia oli eniten julkaistu huostaanotto -aiheessa, josta julkaistiin 25 uutistapahtumaa eli noin 8,5 prosenttia kaikesta Suomi-uutisoinnista. Isoäitien tapaus on puolestaan alkanut väistyä mediasuosiossa jo taka-alalle: käännytys oli uutistapahtumien pääaiheena enää yhteensä 12 kertaa, eli noin neljässä prosentissa kaikista uutistapahtumista.
Mummujen käännytystä useammin on venäläisissä medioissa heinäkuun aikana uutisoitu muun muassa maitokiistasta, lentopallopeleistä, raja-asioista, Internet-laista, sekä Pride-iskuista (jep - Pride-iskusta uutisoivat muun muassa Delovoy Peterburg sekä KP – molemmat myös printtilehtiä).
Suomen pienpaikkakuntien tapahtumajärjestäjien riemuksi ansaittua huomiota saivat heinäkuussa myös eukonkannon sekä suopotkupallon MM-kisat. Ne olivat pääaiheena yhteensä noin kymmenessä Venäjällä julkaistussa Suomeen liittyvässä uutistapahtumassa.
19.7.2010
Uutistausta: Viharikoksia
Postimees-lehti julkaisi Jarmo Mäkelän artikkelin Suomen julkisuuskuvasta venäläismediasta katsottuna. Artikkeli ilmestyi samana päivänä, tänään 19.7.2010, Maaseudun Tulevaisuudessa. Mielipidesivustolla julkaistu artikkeli on otsikoitu ”Kuka mustaa Suomen mainetta” vaikka alkuperäinen artikkeli on otsikoitu ”Viharikoksia”. Artikkelia mainostetaan myös lehden kannessa viittauksella ”Miten muodostuu maan maine”.
Mäkelä toteaa melkein kolmanneksen viime kuukausien venäläisessä mediassa ilmestyvästä Suomi-uutisoinnista olevan lähtöisin Johan Bäckmanilta.
Tässä alla on tuo Mäkelän Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistu juttu kokonaisuudessaan.
Tietoa välitti: Tapani Kaakkuriniemi
*
Uutistausta: Viharikoksia
Touko-kesäkuussa Venäjän tiedotusvälineet julkaisivat yhteensä 149 Suomea sivuavaa uutista. Lukuun on otettu mukaan kaikki uutiset olivat ne sitten talouden, kulttuurin tieteen tai politiikan aloilta. Aikavälille osui esimerkiksi laajaa huomiota herättänyt pääministeri Vladimir Putinin Lappeenrannan vierailu.
Näistä uutisista 42 eli lähes joka kolmas oli lähtöisin Johan Bäckmanilta – joko niin, että hänet mainittiin nimenomaisena lähteenä, tai niin, että hän oli aiemmin toiminut aiheen nimeltä mainittuna liikkeelle laskijana.
Venäjä on iso maa ja siellä on paljon viestimiä. Useimmat Suomea koskevat uutiset ovat lyhyitä, asiallisia ja toteavia, vaikka suuressa joukossa aina on myös joitain kummallisuuksia. Mutta kun yksi ainoa henkilö hallitsee kolmannesta Suomea koskevasta julkisuudesta, sitä voi jo pitää Suomen ja Venäjän suhteiden kannalta merkittävänä seikkana. Suomen ulkoministeriöstä tai edustustoista lähtöisin olleita uutisaiheita löytyi samalta ajalta alta kymmenen.
Hörhöt häkkiin
Tasavallan presidentti Tarja Halonen tuomitsi äskettäin jyrkästi ja aiheellisesti ne hörhöt, jotka Aleksanterinkadulla hyökkäsivät savupommein ja pippurisumuttein Helsinki Pride 2010 kulkuetta vastaan. Hän arveli, että Suomen maine suvaitsevaisena sivistysmaana on välikohtauksen vuoksi mennyttä.
Kävin läpi välikohtauksen jälkeisen ajan tärkeimmät tuntemani ulkomaiset sanomalehdet. Ei löytynyt mainintoja etusivuilta eikä juuri sisäsivuiltakaan. Arvovaltaisia kommentteja en löytänyt ainuttakaan. Seksuaalivähemmistöjen omassa keskuudessa tiedot kulkevat yli rajojen muita teitä, joten siellä Suomen maine on varmasti saanut ikävän kolauksen.
Mutta se hämmästyttää, että kun kymmenet miljoonat tavalliset venäläiset, niin homot kuin heterotkin, altistetaan viikosta toiseen Suomea, sen viranomaisia ja suomalaisia halveksivaan ja vääriä tietoja sisältävään kirjoitteluun, se ei näytä presidenttimme yöunta häiritsevän.
Laiskaa kansaa
Suomea koskevasta Venäjän median uutisoinnista laadittu yhteenveto paljasti muutakin mielenkiintoista. Kun Johan Bäckman vielä kehitteli tekniikkaansa Virossa – ennen kuin sai maahan porttikiellon – hänen rinnallaan Viron ja virolaisten arvostelijana esiintyi usein Sami Lotila, joka nyttemmin vaikuttaa Tampereella Hymy–lehden päätoimittajana.
Lotila ei ole unohtanut aiempia oppejaan, vaan on Venäjän median riemuksi jatkanut Viron arvostelua myös uudessa toimessaan. Tässä näyte hänen Hymyssä julkaistuista teksteistään Golos Rossiin mukaan: ”Minusta näyttää usein, että Viron eliitti tai poliitikot yrittävät tuhota kansansa. Tulokset ovat vaikuttavia! Jo 40-vuotiaana virolainen on harmaantunut, väsynyt, katkeroitunut ja valmis kuolemaan...kuten tunnettua, virolaiset ovat laiskaa kansaa, joka mielellään syö ja juo määrättömästi, ja että tavallisille suomalaisille ja ruotsalaisille Viro on takapajuinen, huvittava alkoholistien Disneyland”.
Rikoslain 11 luvusta löytyy pykälä, jossa puhutaan rikoksista ihmisyyttä vastaan: ”Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, etnistä, rodullista tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa muuta kansanryhmää, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi”.
Eikö lakia pitäisi noudattaa myös silloin, kun solvauksen ja panettelun kohteena on kanssamme ystävällisissä väleissä elävä sukulaiskansa?
Kesäkuussa Komin tasavallan portaali (komipress.ru) julkaisi kääntäjä Jukka Mallisen johtaman kansalaisaktivistiryhmän kirjeen, jota voi pitää Venäjän medialle osoitettuna vetoomuksena, jotta se ei käyttäisi lähteenä Johan Bäckmania, koska tämä lietsoo vihaa suomalaisten ja Suomessa asuvien venäläisten välille. Kirje edustaa oman aikamme isänmaallisuutta ja oikeaa ystävyyspolitiikkaa.
Jarmo Mäkelä
Mäkelä toteaa melkein kolmanneksen viime kuukausien venäläisessä mediassa ilmestyvästä Suomi-uutisoinnista olevan lähtöisin Johan Bäckmanilta.
Tässä alla on tuo Mäkelän Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistu juttu kokonaisuudessaan.
Tietoa välitti: Tapani Kaakkuriniemi
*
Uutistausta: Viharikoksia
Touko-kesäkuussa Venäjän tiedotusvälineet julkaisivat yhteensä 149 Suomea sivuavaa uutista. Lukuun on otettu mukaan kaikki uutiset olivat ne sitten talouden, kulttuurin tieteen tai politiikan aloilta. Aikavälille osui esimerkiksi laajaa huomiota herättänyt pääministeri Vladimir Putinin Lappeenrannan vierailu.
Näistä uutisista 42 eli lähes joka kolmas oli lähtöisin Johan Bäckmanilta – joko niin, että hänet mainittiin nimenomaisena lähteenä, tai niin, että hän oli aiemmin toiminut aiheen nimeltä mainittuna liikkeelle laskijana.
Venäjä on iso maa ja siellä on paljon viestimiä. Useimmat Suomea koskevat uutiset ovat lyhyitä, asiallisia ja toteavia, vaikka suuressa joukossa aina on myös joitain kummallisuuksia. Mutta kun yksi ainoa henkilö hallitsee kolmannesta Suomea koskevasta julkisuudesta, sitä voi jo pitää Suomen ja Venäjän suhteiden kannalta merkittävänä seikkana. Suomen ulkoministeriöstä tai edustustoista lähtöisin olleita uutisaiheita löytyi samalta ajalta alta kymmenen.
Hörhöt häkkiin
Tasavallan presidentti Tarja Halonen tuomitsi äskettäin jyrkästi ja aiheellisesti ne hörhöt, jotka Aleksanterinkadulla hyökkäsivät savupommein ja pippurisumuttein Helsinki Pride 2010 kulkuetta vastaan. Hän arveli, että Suomen maine suvaitsevaisena sivistysmaana on välikohtauksen vuoksi mennyttä.
Kävin läpi välikohtauksen jälkeisen ajan tärkeimmät tuntemani ulkomaiset sanomalehdet. Ei löytynyt mainintoja etusivuilta eikä juuri sisäsivuiltakaan. Arvovaltaisia kommentteja en löytänyt ainuttakaan. Seksuaalivähemmistöjen omassa keskuudessa tiedot kulkevat yli rajojen muita teitä, joten siellä Suomen maine on varmasti saanut ikävän kolauksen.
Mutta se hämmästyttää, että kun kymmenet miljoonat tavalliset venäläiset, niin homot kuin heterotkin, altistetaan viikosta toiseen Suomea, sen viranomaisia ja suomalaisia halveksivaan ja vääriä tietoja sisältävään kirjoitteluun, se ei näytä presidenttimme yöunta häiritsevän.
Laiskaa kansaa
Suomea koskevasta Venäjän median uutisoinnista laadittu yhteenveto paljasti muutakin mielenkiintoista. Kun Johan Bäckman vielä kehitteli tekniikkaansa Virossa – ennen kuin sai maahan porttikiellon – hänen rinnallaan Viron ja virolaisten arvostelijana esiintyi usein Sami Lotila, joka nyttemmin vaikuttaa Tampereella Hymy–lehden päätoimittajana.
Lotila ei ole unohtanut aiempia oppejaan, vaan on Venäjän median riemuksi jatkanut Viron arvostelua myös uudessa toimessaan. Tässä näyte hänen Hymyssä julkaistuista teksteistään Golos Rossiin mukaan: ”Minusta näyttää usein, että Viron eliitti tai poliitikot yrittävät tuhota kansansa. Tulokset ovat vaikuttavia! Jo 40-vuotiaana virolainen on harmaantunut, väsynyt, katkeroitunut ja valmis kuolemaan...kuten tunnettua, virolaiset ovat laiskaa kansaa, joka mielellään syö ja juo määrättömästi, ja että tavallisille suomalaisille ja ruotsalaisille Viro on takapajuinen, huvittava alkoholistien Disneyland”.
Rikoslain 11 luvusta löytyy pykälä, jossa puhutaan rikoksista ihmisyyttä vastaan: ”Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, etnistä, rodullista tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa muuta kansanryhmää, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi”.
Eikö lakia pitäisi noudattaa myös silloin, kun solvauksen ja panettelun kohteena on kanssamme ystävällisissä väleissä elävä sukulaiskansa?
Kesäkuussa Komin tasavallan portaali (komipress.ru) julkaisi kääntäjä Jukka Mallisen johtaman kansalaisaktivistiryhmän kirjeen, jota voi pitää Venäjän medialle osoitettuna vetoomuksena, jotta se ei käyttäisi lähteenä Johan Bäckmania, koska tämä lietsoo vihaa suomalaisten ja Suomessa asuvien venäläisten välille. Kirje edustaa oman aikamme isänmaallisuutta ja oikeaa ystävyyspolitiikkaa.
Jarmo Mäkelä
16.7.2010
Joka kuudes suomalainen lapsi huostaanotettuna?
По-русски
Joka kuudes suomalainen lapsi on huostaanotettuna. Näin kertoi dosentti Johan Bäckman tällä viikolla Pietarissa järjestämässään lehdistötilaisuudessa, ja täydestä meni. Esimerkiksi kunnianarvoinen uutistoimisto Interfax siteeraa Moskovassa päivätyssä jutussaan "suomalaista ihmisoikeusaktivistia", joka kertoo että Suomen viranomaiset huostaanottavat maassa vuosittain syntyvistä 60.000 lapsesta noin 10.000.
Lapset huostaanotetaan koska näin yksityiset lastenkodit saavat valtavia määriä rahaa valtiolta. Käytännössä kyse on näin ollen lapsikaupasta, Bäckmanin kerrotaan sanoneen. Lisäksi Interfax kertoo suomalaisten lastenkotien kasvatusmenetelmistä, joista tavallisempia Bäckmanin mukaan on mattoterapia: lapsi kääritään paksuun mattoon ja jätetään siihen makaamaan.
Kohudosentin blogista voi lukea täsmälleen mitä hän Pietarin lehdistötilaisuudessa sanoi. Muun muassa näin hän kertoo Inga Rantalasta, jota epäillään lapsensa pahoinpitelystä:
Rikokset ja itsemurhat lisääntyvät Suomessa katastrofaalisesti, koska sadoiltatuhansilta suomalaisilta on riistetty oikeus onnelliseen lapsuuteen omassa perheessä, jatkaa Bäckman, ja lisää että itsemurhien määrä Suomessa on Euroopan suurimpia ja "jopa suurempi kuin Venäjällä". WHO:n tilasto näyttää kuitenkin, että naisten itsemurhaluvut ovat Suomessa ja Venäjällä kutakuinkin samat, kun taas miesten itsemurhat ovat Venäjällä kaksi kertaa yleisempiä kuin Suomessa.
Itse kukin saa tietysti puhua läpiä päähänsä täysin vapaasti, ja on venäläisten tiedotusvälineiden asia valita kehen ne luottavat ja ketä siteeraavat. Laskutaidossa ja tilastonlukutaidossa arvon dosentilla kuitenkin on pieniä puutteita.
Bäckman väittää, että vuosittain huostaanotetaan 10.000 lasta, mikä on kyllä täyttä puppua. Oikein on, että kodin ulkopuolelle sijoitettuina vuonna 2008 (viimeisin käytettävissä oleva tilasto) oli noin 16.000 lasta ja nuorta, joista huostaanotettuina tai kiireellisesti sijoitettuina noin 10.000. Siis ei yhden vuoden aikana sijoitettuja, vaan kaikkiaan.
Osa näistä kodin ulkopuolelle sijoitetuista on jo yli 18-vuotiaita. Lapsia, eli alle 18-vuotiaita, kodin ulkopuolelle sijoitetuista oli 13.714. Kaikista Suomen lapsista (0-17 v) kodin ulkopuolelle sijoitettuina oli näin ollen 1,3%, ei suinkaan 17% kuten Bäckman väittää. Vaan mitäpä siitä, pieni pilkkuvirhe.
Olisikohan syytä antaa ulkoministeriön kielenkääntäjille tehtäväksi kääntää näitä tilastotietoja venäjäksi? Lyhennelmä on kyllä jo englanniksi, eikä se ilmeisesti ole venäläisiä toimittajia juuri kiinnostanut.
Lisää aiheesta:
Joka kuudes suomalainen lapsi on huostaanotettuna. Näin kertoi dosentti Johan Bäckman tällä viikolla Pietarissa järjestämässään lehdistötilaisuudessa, ja täydestä meni. Esimerkiksi kunnianarvoinen uutistoimisto Interfax siteeraa Moskovassa päivätyssä jutussaan "suomalaista ihmisoikeusaktivistia", joka kertoo että Suomen viranomaiset huostaanottavat maassa vuosittain syntyvistä 60.000 lapsesta noin 10.000.
Lapset huostaanotetaan koska näin yksityiset lastenkodit saavat valtavia määriä rahaa valtiolta. Käytännössä kyse on näin ollen lapsikaupasta, Bäckmanin kerrotaan sanoneen. Lisäksi Interfax kertoo suomalaisten lastenkotien kasvatusmenetelmistä, joista tavallisempia Bäckmanin mukaan on mattoterapia: lapsi kääritään paksuun mattoon ja jätetään siihen makaamaan.
Kohudosentin blogista voi lukea täsmälleen mitä hän Pietarin lehdistötilaisuudessa sanoi. Muun muassa näin hän kertoo Inga Rantalasta, jota epäillään lapsensa pahoinpitelystä:
Совершенно очевидно, что вся эта кампания была развернута для того, чтобы отомстить Инге Рантала, поскольку она посмела обратить внимание российских СМИ на тот геноцид, который разворачивается в Финляндии против русских детей.
On aivan selvää, että koko tämä kampanja on järjestetty kostoksi Inga Rantalalle, koska hän uskalsi kertoa venäläisille tiedotusvälineille siitä venäläisten lasten kansanmurhasta, joka Suomessa on meneillään.
Rikokset ja itsemurhat lisääntyvät Suomessa katastrofaalisesti, koska sadoiltatuhansilta suomalaisilta on riistetty oikeus onnelliseen lapsuuteen omassa perheessä, jatkaa Bäckman, ja lisää että itsemurhien määrä Suomessa on Euroopan suurimpia ja "jopa suurempi kuin Venäjällä". WHO:n tilasto näyttää kuitenkin, että naisten itsemurhaluvut ovat Suomessa ja Venäjällä kutakuinkin samat, kun taas miesten itsemurhat ovat Venäjällä kaksi kertaa yleisempiä kuin Suomessa.
Itse kukin saa tietysti puhua läpiä päähänsä täysin vapaasti, ja on venäläisten tiedotusvälineiden asia valita kehen ne luottavat ja ketä siteeraavat. Laskutaidossa ja tilastonlukutaidossa arvon dosentilla kuitenkin on pieniä puutteita.
Bäckman väittää, että vuosittain huostaanotetaan 10.000 lasta, mikä on kyllä täyttä puppua. Oikein on, että kodin ulkopuolelle sijoitettuina vuonna 2008 (viimeisin käytettävissä oleva tilasto) oli noin 16.000 lasta ja nuorta, joista huostaanotettuina tai kiireellisesti sijoitettuina noin 10.000. Siis ei yhden vuoden aikana sijoitettuja, vaan kaikkiaan.
Osa näistä kodin ulkopuolelle sijoitetuista on jo yli 18-vuotiaita. Lapsia, eli alle 18-vuotiaita, kodin ulkopuolelle sijoitetuista oli 13.714. Kaikista Suomen lapsista (0-17 v) kodin ulkopuolelle sijoitettuina oli näin ollen 1,3%, ei suinkaan 17% kuten Bäckman väittää. Vaan mitäpä siitä, pieni pilkkuvirhe.
Olisikohan syytä antaa ulkoministeriön kielenkääntäjille tehtäväksi kääntää näitä tilastotietoja venäjäksi? Lyhennelmä on kyllä jo englanniksi, eikä se ilmeisesti ole venäläisiä toimittajia juuri kiinnostanut.
Lisää aiheesta:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)