13.8.2008

Sakartvelo, Gruusia vai Georgia?

Muuten ja ceterum censeo:

Missä on tämmöinen Georgia, josta nyt äkkiä niin kovasti puhutaan, ja mikä se on? Sen niminen (osa-)valtio on olemassa, siellä sijaitsee mm. olympiakaupunki Atlanta, joka on peräti sen pääkaupunki. Tämä on siis se Georgia on my mind, jossa jääkiekkoa pelaa ammattilaisyhtiö nimeltä Atlanta Thrashers. (Osa-)valtio on nimetty Englannin kuninkaan George II:n eli Ykäkakkosen mukaan.

Joidenkin mielestä Tbilisistä hallittu valtio onkin Georgia. Tähän asti se on ollut Gruusia. Gruusiasta voi varmuudella sanoa, että siellä on pääkaupunkina Tbilisi, mutta Georgioista ei koskaan tiedä, mistä on puhe. Jos Tbilisistä hallittua valtiota nimitetään Georgiaksi, siinä mennään harhaan. Roomalaista perua lienee se, että jotkin tahot nimittävät tätä valtiota Pyhän Yrjön eli Santctus Georgiuksen mukaan. Sen, joka keihästää lohikärmeen kuoliaaksi. Se on Gruusia-Georgia-valtion suojeluspyhimys.

Gruusialaiset eli kartvelit itse sanovat valtiotaan Sakartveloksi. Nämä nimet on kuulemma johdettu pakanauskonnon jumalasta Kartlosista, joka on kaikkien kartvelien isä. Suojelupyhimys ei Sakartvelolla välttämättä olekaan Pyhä Yrjänä. Jos kantti kesää, kirkko joutuisi julistamaan suojelupyhimykseksi julistamaan Kartlos. Sitä ei varmaankaan USA sallisi?

Eiköhän siis siirrytä puhumaan Sakartvelosta, jos siitä maasta tarvitsee puhua. Ja kartveleista, jos kansasta tarvitsee nimi mainita.

12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei,

joo, Georgia tuntuu maallikolta jotenkin oudolta. Gruusia mikä Gruusia, mutta saavatko kartvelit siitä itse näppylöitä? Venäläistenkö on Gruusia keksimä, siis slaavien?

Mutta miten pitäisi suhtautua Viroon? Eikös virolaisten itsensä mielestä Eesti olisi parempi, kun Virohan viittaa, kuten tunnettua, yhteen maakuntaan? Eesti siis on omakielinen ilmaus ja Viro meidän keksimämme. Eesti taas tuntuu näin meikän suuhun epäsopivalta, mutta samalla tavalla pitää joka kerta miettiä, asuvatko siskoni ja sen mies Juuassa vai Juukassa.

Juukalaiset ovat itse kuulema sitä mieltä, että Juuassa. Joten kunnioittakaamme sitä.

Siis takaisin alkuun Sakartvelo, jos kartvelit niin haluavat.

Pia

Igor kirjoitti...

Minä olen sännöllisesti käyttänyt nimityksiä Gruusia, gruusialaiset ja Eesti ja eestiläiset. Eikä ole ollut mitään ongelmia minun suussani.

En koskaan ole ymmärtänyt mistä tuo Georgia yhtäkkiä suomenkieleen pulpahti.

Ja suomenkielessä nykyisin laajalti viljellyn ryssien sijasta puhun venäläisistä ;)

Reijo Nikkilä kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Leonid Yakovlev kirjoitti...

Georgian "oikeanlaisesta" nimityksestä syntyi jokin aika sitten HS:n keskustelupalstoilla polemiikkia, kun muuan Juhani Putkinen veti herneet nenään joidenkin käyttämästä "väärästä" Gruusia -nimityksestä.

Tämän jälkeen nämä jotkut rupesivat yksissä tuumin nimittämään Georgiaa suomalaiskuulijan korvaa hiveleväksi Yrjöläksi! :D

Eiköhän meidänkin tule tasapuolisuuden nimissä siirtyä samaan käytäntöön? ;)

Reijo Nikkilä kirjoitti...

Vilna - Vilnius.

Tämä nyt ei ihan ole Minun Venäjääni, mutta aikana, jona seuraava tapahtui Liettua oli osa minun Neuvostoliittoani(NL:n miehittämä, en toki käyttänyt silloin miehitys-sanaa ennen kuin perestroikan innoittamana).

Yritimme Max Rand- vainaan kanssa huonolla menestyksellä muuttaa Vilnaa Vilniukseksi omissa YLE-jutuissamme. Vilnahan on sasalainen nimi. Ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi ym. käytetään alkuperäistä Vilniusta. Emme saaneet ketään muita mukaamme.

Puolassa käytetään puolalaisten omaa Vilno-nimeä niin kuin mekin käytämme esim Tukholmaa, Kööpenhaminaa, Moskovaa, Pietaria.


Hesarihan otti 90-luvulla ensimmäisenä käyttöön mm. eräiden valkovenäläisten nimien "kansallisen" version, vaikka läntisessä kv. lehdistössä esim. Lukashenko mielestäni esiintyy useimmiten edelleenkin Lukashenkona.

Tapani Kaakkuriniemi kirjoitti...

Ei se ”Gruusia” ole yksin venäläisten keksintöä. En ole oikein löytänyt yksimielistä vastausta sen alkuperästä, mutta taitaa rajoittua slaavilaisiin kieliin ja niiden johdannaisiin. Suomen kieli on tässä tapauksessa venäjän "poliittinen johdannainen", eli perimme nimityksen imperiumiin liittämisen kautta.

Persiaksi eli farsiksi se on kuulemma Gorjestan.

Kalle Kniivilä kirjoitti...

Gruusiasta tuli Georgia Neuvostoliiton hajotessa, samalla kun Eestistä tuli Viro. Varsinkaan Georgian suhteen en koskaan ymmärtänyt miksi. Eestin, anteeksi viron kielessä Gruusia on pysynyt Gruusiana. Ja Soome Soomena. Ei siis ole muuttunut Finlandiksi.

perun' kirjoitti...

Kai se on sitä, menneestä erottautumista vaikka normaali järki ja logiikka sanoo muuta.

Toisaalta Baltian ja Puolan vesikauhuisen pureman saaneen koiran tapaista räksyttämistä ei voi selittää silläkään.

Näin maailmanpolitiikassa nykyäänkin käydään "vuoropuhelua".

Satun katsomaan hieman Kaukasuksen karttaa tänään...
Osaako joku kertoa miksi Gruusian, Armenian j Azer'janin kartat ovat pelkkää valkoista plänttiä, toisin kuin muut maat?

Todella mielenkiintoista... Kenties Georgian/Gruusian johto luuli vastapuolen lukevan Googlen karttoja väitetyissä pommituksissaan :)

Mutta vakavasti, mielestäni varsin kysymyksiä herättävä tuo karttatilanne, valitettavasti vertailu pohjaa en henk. koht pysty antamaan, joskin muistan P-Kaukasuksen karttoja seuranneeni aikoja ennen konfliktia, ja silloin ei kyllä G,A,Az:n muodostama alue herättänyt huomiota tabula rasallaan.

Itsenäisyyteen pyrkivät Abhazia ja E-Ossetia eivät näkemykseni mukaan tule näkymään kartalla jatkossakaan ihan heti.

Igor kirjoitti...

Kalle Kniviilä kirjoittaa "Gruusiasta tuli Georgia Neuvostoliiton hajotessa, samalla kun Eestistä tuli Viro."

Miten niin tuli? Kuka sen päätti? Kielitoimistoko?

Kyllä Eesti on tietääkseni edelleen Eesti eli Eesti Vabariik. Tuntemani eestiläiset itse ihmettelevät suomalaisten intoa käyttää yhden maakunnan Viro ja virolaiset ilmaisuja koko maasta.

Muistaakseni Kiinan kaupunkien nimien käytöstä suomenkielellä on kielitoimisto antanut jonkun suosituksen. Silloinhan alettiin Pekingistäkin käyttää jotain Beijing (kirjoitan ulkomuistista) tyylistä kirjoitusasua.

Kuriositeettina: joskus pikkupoikana 50-luvulla ihmettelin sisareni historiankirjaa kun siellä oli kuuluisa amerikkalainen valtiomies Yrjö Washington. Ihmettelin monta kertaa pienessä mielessäni miten suomalaiset ovat valloittaneet maailmaa kun monessa maassa kuninkailla ja valtiomiehillä oli suomalaiset etunimet.

Tapani Kaakkuriniemi kirjoitti...

Beijing, Nanjing, Xinjiang ja Guangzhou ovat tulosta pinyin-litteroinnista, jonka Kiinan hallitus päätti ottaa käyttöön parikyt vuotta sitten. Kiinan ajatus oli se, että täst’edes heidän paikannimet kirjoitetaan yhdellä ainoalla tavalla kaikilla kielillä. Se on minusta ihan kätevä ja toimiva ajatus. vastaavasti ei käytettäisi mitään erilaisia kirjoitustapoja kuten Moscow, Moskova, Moskwa ja Mosca, vaan meillä olisi Moskva.

Tietysti joku Чита ja Медвежегорск tuottaisivat vaikeuksia, jos pitäisi kirjoittaa Tšita, Čita tai Medvežegorsk. Suhuäänteiden kirjoitushan on Suomessa käytetyille julkaisuohjelmille erittäin vaikeaa, mutta jostakin syystä Virossa ne onnistuvat vaivatta. Samoin Suomen medialle käsittämättömiksi jäisivät Õismäe ja Võru.

Suomalaiset käyttävät Eestistä Viro-nimitystä kai siksi, että täältä katsoen lähin maakunta on Virumaa, ja tavallisin viinamerkki on Viru valge. Vastaavasti latvialaisilla Eesti kulkee nimellä Igaunija, ihan samasta syystä.

Ei kai kielitoimisto eli virallisesti sanottuna Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuolto-osasto ole päättänyt Georgiaa. Tai en tiedä. Luulen, että tämä on anglosaksisen uutisoinnin tunkeutumista suomen kieleen.

Käänteisesti hauska viite Gruusiaan on Beatlesin kappaleessa Back to USSR:

Well the Ukraine girls really knock me out
They leave the west behind
And Moscow girls make me sing and shout
They Georgia's always on my my my my my my my my my mind

Kalle Kniivilä kirjoitti...

Kyllä Georgian, Armenian ja Azerbaidžanin googlekartat ovat jo pitkään (ehkä aina?) olleet valkoisia. Niin on muuten Israelin ja Kyproksenkin. Varmaan jotain Googlen politiikkaa?

Anonyymi kirjoitti...

Tämän mukaan kumpikin nimi käy.

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2354