Turismimme veturit

Viime joululomalla tammikuun ensimmäisinä päivinä päätimme tyttöystäväni kanssa piipahtaa naapurikunnassa Nokialla sijaitsevassa kylpylä Edenissä. Elettiin venäläisten uudenvuodenlomia ja vaikka olinkin osannut odottaa näkevinäni myös Nokialla runsaasti venäläisiä, olin silti yllättynyt heidän huikeasta lukumäärästään.

Jo kylpylän parkkipaikka antoi osviittaa tulevasta: vieri vieressä komeita city-maastureita, jotka rekisterinumeroista päätellen olivat körötelleet Nokialle Pietarista, Leningradin oblastista, Moskovasta ja jopa kauempaakin. Varsinainen yllätys odotti kuitenkin sisällä kylpylässä.

Oli kuin olisi tullut pikku-pietariin. Kylpylä oli tupaten täynnä ja asiakkaista noin 95% oli venäläisiä. Kaikki opasteet, kyltit, esitteet olivat venäjäksi ja jopa kylpylän henkilökuntakin toivotti meidät tervetulleiksi ensin venäjän kielellä, kunnes ymmärsi, että mehän olemmekin sitä harvinaisempaa turistiporukkaa, nimittäin suomalaisia.

Kylpyläosastolla meno jatkui samanlaisena: venäjän seasta saattoi vain vaivoin erottaa suomen kielen. Samanlaista oli myös saunaosastolla, jossa ryhmä suomalaisia upseerioppilaita Haminasta kävi keskustelua venäläismiesten kanssa. Keskustelu polveili aiheesta toiseen, mutta rivien välistä saatoin ymmärtää, että upseerioppilaita taisi etupäässä kiinnostaa mahdollisuudet päästä treffeille venäläisten isien kauniiden tyttärien kanssa.

Venäläisturismi on Suomelle mahdollisuus, jota ei vieläkään ole päästy kunnolla hyödyntämään. Kasvun vauhti on huikeaa ja on ollut positiivista huomata, että myös vähitellen jaloilleen nouseva venäläinen keskiluokka on löytänyt Suomen turistikohteekseen: varsinaisia suurrikkaita venäläisiähän ei Suomessa juuri käykään. Talvisin heitä löytää sveitsiläisistä luksuskohteista valkoisten rinteiden juurilta tai sitten trooppisten paratiisisaarten palmujen katveen alta.

Turismi tietää myös rahaa: yhä useampi suomalainen saa ensikosketuksensa venäläiseen turismipalveluammatissa. Talouselämä -lehden mukaan venäläiset käyttivät Suomessa viime tammikuussa pelkästään tax free -ostoksiin 14 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 29 prosenttia. Yli puolet näistä rahoista keräsivät Helsingin ja Lappeenrannan kauppiaat.

Venäläisistä on kuin huomaamatta tullut myös kaikkein eniten rahaa käyttävä turistiryhmä: Venäläiset tekivät tammikuussa 94 prosenttia kaikista Suomen tax free –ostoista!

Sama kehitys on ollut valloillaan myös muuallakin: viime vuonna venäläiset käyttivät ensi kerran kaikista kansallisuuksista eniten rahaa tax free -ostoksiin koko maailmassa. He tekivät lukumääräisesti vähemmän ostoksia kuin japanilaiset, mutta venäläisten ostosten arvo oli suurempi. Suomessa venäläisten ostokset lisääntyivät hiukan nopeammin kuin muissa maissa.

Uskomattoman pitkä matka on siis tultu niistä 1990-luvun ajoista, jolloin venäläisturisti Suomessa saattoi ostaa itselleen vain silityslaudan Anttilan alennusmyynnistä.

Yliopistolta yhä useampi opiskelukaverini työllistyy kesä- ja talvisesonkeina nimenomaan kasvavan venäläisturistien joukon ansiosta. Haluammekin siis sanoa: Dobro Pozhalovat´!