Suomalais-ugrilaiset ja Venäjä

Laitan Vesa Oittisen aleksanteri-listalla julkaiseman esittelyn venäläisten käsityksistä fennougreista nähtäväksi. Kirjoittajan luvalla tietenkin.
------------------------------------------Tapani Kaakkuriniemi--------


Arvostetun Svobodnaja mysl -lehden vasta äsken ilmestyneessä joulukuun numerossa (12/08) on kolmen kirjoittajan (Juri Šabajev, Nikolai Šolov, Aleksandr Sadohin) laaja artikkeli 'Finno-ugorskij mir': ideologija i real'nost', jossa varsin kriittisesti tarkatellaan Venäjän suomensukuisten kansojen pyrkimyksiä laajempaan autonomiaan ja kulttuurinsa kehittämiseen.

Ennen kaikkea kirjoittajia arveluttaa "suomalais-ugrilaisen kansanyhteisön" idea. Heidän mielestään se on myytti, jolla ei ole reaalista pohjaa, koska suomensukuiset kansat eivät loppujen lopuksi ole kovin läheistä sukua keskenään. Artikkelin laatijat toteavat myös, että Venäjän suomensukuisten kansojen johtohenkilöt pyrkivät hyödyntämään poliittisesti Venäjällä järjestettyjä suomalais-ugrilaisten kansojen tutkimuksen kongresseja. Huolestuneesti mainitaan myös Petroskoissa 2007 pidetty kauneuskilpailu "Zvezda Severa", johon saivat osallistua vain Venäjän federaation suomensukuisiin kansoihin kuuluvat nuoret naiset. Tämä on kirjoittajien mielestä jo muodin "etnisointia" ja "toiseuden" kuvien luomista. Artikkelissa käsitellään edelleen laajasti Bjarmia-myyttiä, jota pidetään Venäjän suomalais-ugrilaisten yhteisen mytologian perustavana komponenttina.

Kirjoittajat eivät tunnu yhtyvän niihin venäläisiin poliitikkoihin, jotka näkevät suomalais-ugrilaisessa liikkeessä välittömän poliittisen separatismin uhkaa (tällaisia väitteitä on esittänyt mm. duuman kansallisuusasiain komitean taannoinen puheenjohtaja V. I. Nikitin), mutta toivovat liikkeen johtajilta konstruktiivisempaa asennetta. He nostavat esille vaatimuksen "perustuslain ja eräiden tasavaltojen lakien revisiosta" viitaten mm. Komin tasavallan nyt voimassa olevaan perustuslakiin, jossa todetaan että "Komin kansa muodostaa Komin tasavallan valtiollisuuden perustan". Kirjoittajat kommentoivat tähän, siteeraamalla V. A. Tiškov -nimisen kirjoittajan toetamusta, että "etnisyys ei voi muodostaa valtiollisuuden perustaa".

Artikkelin kirjoittajista Juri Šabajev johtaa Uralin tiedeakatemian Komin kielen, kirjallisuduen ja historian osastoa; Nikolai Šilov on duuman kansallisusuasiain komitean neuvonantaja, Aleksandr Sadohin kulturologi ja Venäjän fedaraation presidentin akatemian jäsen.

Svobodnaja Mysl-lehden linjaa voi luonnehtia vasemmistoliberaaliksi. Sitä kustantaa nykyisin Nikolai Inozemtsevin johtama Postindustrialistisen yhteiskunnan tutkimuslaitos; aiemmin lehteä julkaisi monta vuotta Gorbatšov-säätiö. Sitä ennen lehti tunnettiin nimellä Kommunist, kunnes nimi muutettiin perestroikan aikana nykyiseksi. Lehti tulee Helsingissä ainakin Kansalliskirjaston Slavicaan ja Aleksanteri-instituutin kirjastoon. Vanhempia numeroita voi käydä lukemassa nettisivulla, mutta tätä kirjoittaessani ei uusin numero tietenkään vielä ole siellä esillä.

Parhain terveisin
Vesa Oittinen
Professor, Ph. D., Docent