Joissakin sanomalehdissä oli alkuviikosta kuva ulkoministeriön tiedotteesta, jossa kerrottiin, että valtiovierailulle on saapumassa Venäjän presidentti Dimitri Medevev. Ihmettelin ensin ja luulin sitä lukutaidottoman tiedottajan virheeksi, mutta katso: eilen ulkoministeri Stubb puhui radiohaastattelussa myös presidentti Medevevistä. Eli ulkoministeriö on päättänyt puhua ja kirjoittaa ministerin suulla myös ulkomaiset henkilönnimet.
Onhan meilläkin vaikeita nimiä ulkomaalaisille. Mitä niitä onkaan ollut presidentteinä: Passikivi, Keskonen, Koivitsa, Sahtivari jne.? Tuskin kuitenkaan Venäjällä kerrotaan, että Suomen presidentti Haloonen tai Lahonen menee/tulee vierailulle - vaikka kaikenlaista Venäjällä kyllä kirjoitetaan ja puhutaan.
Yleisradio näyttää pysyttäytyvän 50-prosenttisesti siinä kannassa, että Venäjän presidenttinä on Dimitri Medjeedev. Puolet toimittajista taas pitää Dmitri Medvedeviä presidenttinä.
Ja silti: oikea vastaushan on Putvedev. :-)
Jos toimittajat ja ulkoministeri olisivat selvillä karhun etymologiasta, se ehkä helpottaisi presidentin sukunimen ääntämisessä.
Мёд eli mjod = hunaja. (Virossahan mesi tarkoittaa hunajaa. Ruotsissa mjöd tarkoittaa simaa. Jotain makeaa siis.) Suomen mesi on ymmärtääkseni venäjäksi нектар eli nektari. Sanansekaannus on ilmeinen.
MUTTA kuka tietää, missä hunaja? No hunajantietäjä tietenkin! Мед-вед(ь).
Kuka vie, johdattaa hunajan luo? No tietenkin мед-вед(ь).
Olisikohan tuo suoraan suomeksi käännettynä mesiniekka?
Se vain sukunimimuotoon, joka muistuttaa monikon genetiiviä, vaikka ei ihan sitä ole:
Мед-ве-дев.
Mutta voi! E:n liudennus tekee lausumisen hankalaksi. Mjedvjedjev. Ei auta muu kuin harjoitus. Yle ja UM, pitäkää medvedev-ääntämisharjoituksia! Ja kiittäkää jumalaa, hospoti, ettei presidenttinä ole Hruštšov tai Jastržembski tai vaikkapa Kaakkuriniemi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
9 kommenttia:
Voi Suomi parka!
Olen venäläinen ja olen aina ihmetellyt, mitä vaikeaa on sukunimessä Medvedev? Se on paljon yksinkertaisempi, kuin monet suomalaiset sukunimet. Me venäläiset myös kiitämme Jumalaa, että Suomen johtajien nimet ovat Halonen, Vanhanen ja Stubb eikä esimerkiksi Johanna Ojala-Niemelä, Markku Uusipaavalniemi tai Tytti Isohookana-Asunmaa! Muuten näitä ei ääntäisi Venäjällä kukaan, ei ulkoministeriössä eikä median toimituksissa!
Mutta huomasiko kukaan (muu kuin minä), että aloittaessaan puheensa tällä viikolla Hgin yliopistossa, kyseinen presidentti M. tervehti HERRA presidenttiä ("Uvazhaemyj gospodin president, uvazhaemyj gospodin rektor, uvazhaemye damy i gospoda"). Olihan paikalla herra presidenttikin, siis Koivisto - eli ilmeisesti Halonen oli tässä yhteydessä "uvazhaemaja dama"?!?
En minäkään voi ymmärtää, mikä Medvedev-nimen tekee niin vaikeaksi, että sitä eivät osaa lausua yliopistollisen loppututkinnon, tosin ehkä toimittajatutkinnon, suorittaneet suomalaiset ihmiset.
Kyllä se Medvedevin aloitus huvitti minua ja vieressäni istunutta daamia kovastikin. Supatimme keskenämme, että Venäjällä ei ehkä ole vokabuläärissä vakiintunut sanapari госпажа президент.
No voi, harmi, kun Tapani Kaakkuriniemen kaltaiset superääntäjät eivät ole toimittajia.
En väitä olevani superääntäjä. Ihmettelen vain sitä, että meillä on osattu sanoa ihan oikein semmoiset nimet kuin Gorbatšov, Brežnev, Podgornyi tai Hruštšov, mutta nyt ei osata sanoa edes suurin piirtein oikein Medvedeviä. On myös osattu ääntää oikein läntisiäkin nimiä semmoisia kuin Ray-Gun, Thatcher, Schröder ja jopa Giscard d'Estaing. Ei tämä ole tyhmyyttä, tämä on laiskuutta. Jotenkin ei hotsita tehdä työtä kunnolla.
Urheilun puolella tilanne on venäläisten nimien ääntämisessä paljon pahempi kuin politiikassa (YLE:n uutisissa on toki useita oikein ääntäjiä kuten Marko Lönnqvist, Martti Hosia, Mikko Eronen, Eva Polttila).
Lebedevan ja monen muun huippu-urheilijan nimet äännetään melkein aina väärin. Aikoinaan sellaiset konkarit kuin Raimo "Höyry" Häyrynen ja Voitto Raatikainen pitivät tapanaan ennen isoja kisoja soitella ja tsekata nimet läpi.
Mutta katsokaas nyt! Kansan Uutisten Viikkolehdessä julkaistiin vapun aattona valokuvaaja Martti Lintusen kuva- ja sanareportaasi Jekaterinburgissa, ja siinä hän mainitsee Venäjän presidentin nimeksi Medjedev!
Mikäs siinä, kunhan ei Putler...
Olisi toki hienoa, jos toimittajat osaisivat lausua kaikki venäläiset nimet oikein. (Sama toki koskee venäläistoimittajia, jotka eivät todellakaan osaa ääntää suomalaisia nimiä oikein. Suomalaiset nimet vain ovat ymmärrettäviä, vaikka ne lausuisikin vähän sinne päin.)
Muistan, kun itse aikoinaan menin vuonna yksi ja kaksi Kiovaan opiskelemaan venäjää lukion jälkeen. Peruskielioppi ja -sanavarasto olivat hallussa, mutta ääntämistä meille ei koulussa koskaan opetettu.
Muistan, kuinka kauan kesti, ennen kuin aloin edes erottaa toisistaan eri äänteitä. (Olen äärettömän epämusikaalinen ihminen ja opin parhaiten kirjoittamalla ja lukemalla.) Pikku hiljaa, äänne äänteeltä, tämäkin puoli venäjän kielestä alkoi avautua.
Voisin olettaa, etten ole ainoa kovakorvainen suomalainen. Olettaisin, että Ylessäkin ääntämisasioita käydään läpi asiantuntijoiden kanssa. Luultavasti myös UM:ssä. Mutta jos minulta meni ainakin puoli vuotta ahkerasti opiskellen oppiakseni kuulemaan liudennukset ja kaikki seitsemän ässää, voiko todella odottaa, että kaikki toimittajat oppisivat tuosta vain oikean ääntämistavan?
Anu Lönnqvist, ei mikään ääntämisekspertti vieläkään
Lähetä kommentti