DOKKLUB TÄNÄÄN MAANANTAINA KLO 18:00 MURMANSKIN TULIAISIA/29.11.2010 Россииские призеры Мурманского фестивалья

Paikka: Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus, Nordenskiöldinkatu 1, 3. krs, Kinosali
Aika: klo 18:30- 19:30
Vapaa pääsy!

Esitämme englanninkielisin tekstein kolme Murmanskin Severnyi Harakter-festivaalilla palkittua venäläisteosta:

1) Таинственный остров Кильдин/Mysterious Island Kildin/Salaperäinen saari Kildin, 2010, 12 min. ohj. Nonna Krasilnikova. Voitti pääpalkinnon Lyhyt reportaasisarjassa.
Karu kuvaus Barentsin meressä olevasta saaresta - entisestä sotilastukikohdasta.


2)Nezhnyi zhandr/Delicate Genre/ Herkkä laji, 2010, 30', ohj. Aleksei Pogrebnoi
Photo by Komsomolskaya Pravda
Tuomariston erikoispalkinto/Специальный приз жюри.


Фильм-портрет о деревенском художнике-самоучке, который пишет свои самобытные картины в необыкновенном месте.
Бывший плотник Поликарп Судомойкин, который живет в буряцкой деревне, стал художником уже на пенсии.
Правда, пишет он не только иконы или пейзажи, но и обнаженную натуру.

This is a film-portrait about an old self-educated artist who creates unusual pictures and lives in an extraordinary place [village Bichura in Burjatia].Former carpenter Polikarp Sudomoykin became an artist only after he had retired. He draws not only icons and landscapes. He prefers to paint "delicate genre" - naked beauty. (From the catalogue of the festival Nother character).

3)Komi Laplandija/Komi Lapland/ Komilainen Lappi, 2010, 37 min. ohj. Aleksandr Pivkin.
Jaettu 1. palkinto dokumenttisarjassa/First prize in the category of documentaries./Первый приз в категории документальных фильмов.




«Коми Лапландия»

Народ коми в силу разных причин не стал народом компактного проживания.
Целыми селениями в течение нескольких веков коми уходили с исторической родины в поисках новой лучшей жизни. Как правило, на восток, в Сибирь.
И только одна диалектная группа коми – Ижемцы решили в 19 веке пойти на Запад, в Лапландию.
Фильм рассказывает об истории этого переселения и о сегодняшнем дне коми-ижемцев на Кольском полуострове.

Komi Lapland

There are different reasons why the komi don’t live all together in one place. The whole settlements left their historical motherland looking for the better life. As usual they went to East to Siberia.
Only one dialect group the komi – Izhmas in the 19 century decided to go to the West to Lapland.
The film narrates the story of this movement and shows contemporary life of the Komi-Izhmas on the Kola peninsula.(Text from the festival catalogue)

Venäjän armeijaan kelpaavat nyt ulkomaalaisetkin

Venäjän armeijaa on supistettu Neuvostoliiton romahtamisesta alkaen, ja uudistuksista on enemmän puhuttu kuin mitä niihin on ryhdytty. Nyt näyttää siltä, että iso luuta lakaisee.

Presidentti Dmitri Medvedev kävi viime viikolla tarkastamassa sotaharjoituksia, ja armeijan upseerit esittivät siellä huolensa upseeriston supistamisesta. Medvedev vastasi, että Venäjä tarvitsee nykyaikaisen kompaktin armeijan, jossa palvelevat ammattiupseerit ja hyvin koulutetut sotilaat. Ei sellaisia kannata pitää vahvuudessa, jotka eivät halua siellä olla. Tämä siis koski vain upseeristoa. Rivimiehet rekrytoidaan edelleen kutsuntojen perusteella.

Armeijan materiaalisen varustuksen uudistus alkaa vuonna 2011, ja jokaisen sotilaan ylläpitovarat kolminkertaistetaan.

Venäjän armeija voi Medvedevin mukaan palata neuvostoaikaiseen käytäntöön ja avata tukikohtia ulkomailla. Niitähän oli useassa Afrikan maassa ja lisäksi Jugoslaviassa, Kuubassa, Syyriassa ja Vietnamissa.

Tämän jälkeen puolustusministeriön sivulla kerrottiin viime torstaina, että sotapalvelukseen voidaan hyväksyä minkä tahansa maan kansalainen, joka suostuu sormenjälkien ottamiseen, joka on fyysisesti ja henkisesti terve ja on iältään 18–30-vuotias. Lisäksi hänen täytyy puhua hyvin venäjää.

Kun venäläiset värvätyt tekevät kolmivuotisen sopimuksen, ulkomaalaisten kanssa ensimmäinen sopimus solmittaisiin viideksi vuodeksi, kuten Ranskan muukalaislegioonassakin. Palkka olisi sama kuin venäläisillä kollegoilla, 10–12.000 ruplaa kuukaudessa. Sen lisäksi tarjotaan huone asuntolassa. Sanatoriomatkat eivät kuulu sopimukseen. Organiosointi- ja mobilisointihallinnon päällikkö Vasili Smirnov kertoi, että päätös koskee vain sotamiehiä ja kersantteja, ei ylempiä sotilasarvoja.

Ulkomaalaisten ei tarvitsisi vannoa uskollisuutta Venäjälle eikä toimimista sen oikeusjärjestyksen puolesta. Kuitenkin kolmen vuoden palvelun jälkeen voi saada Venäjän passin eli kansalaisuuden.

Tässä olisi halukkaille suomalaisille oiva mahdollisuus päästä tositoimiin ja edetä Tikkakosken mannekiinina aina Uralille asti! Meiltä löytynee riittävästi halukkaita soluttautumaan Venäjän armeijaan ja valtaamaan sen?

Kielikurssin voi aloittaa vaikka heti. Tässä muutama perusasia:

Smirno! Asento!
Vol’no! Lepo!
Nalévo! Käännös vasempaan päin!
Naprávo! Käännös oikeaan päin!
Ravnenie naprávo! Katse oikeaan päin!
Jest’! myöntävä vastaus: Suomessa jotakuinkin ”kyllä, herra majuri”
Tovarištš seržant! Herra kersantti!
Tovarištš major! Herra majuri!
Skol’ko platjat sutotšnyh? Paljonko päivärahaa mulle maksetaan?
Здравия желаем, товарищ младший сержант! Hyvää päivää, herra alikersantti!

Joulujarmarkassa Jelena Demidova, Alina Rudnitskaja ja Gunilla Bresky/Женское док. кино на Рождественской ярмарке в Хельсинки

Klikkaa kuvat suuremmiksi!

Photo by Elena Demidova.

Lauantaina ja sunnuntaina 27-28.11.2010 pidettävillä Suomi-Venäjä-seuran joulumarkkinoilla, Joulujarmarkassa näytetään kolmen naisen dokumenttielokuvia.


Lauantaina klo 16.30 Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen Kinosalissa esitetään moskovalaisen Jelena Demidovan tuore dokumentti Kljukvennyi ostrov/Cranberry Island/Karpalosaari, jonka kesto on 65 minuuttia. 46-vuotias Demidova on Suomessa pari kertaa vierailleen tunnetun dokumenttiohjaajan Marina Razbezhkinan oppilas.
Demidova on paitsi käsikirjoittanut ja ohjannut, myös kuvannut ja leikannut elokuvansa itse.
Elokuvaesityksen yhteydessä on tarkoitus myös haastatella skypella ohjaajaa.
Elokuvassa on englanninkielinen tekstitys.

Tässä ohjaajan kirjoittama lyhyt kuvaus dokumentista venäjäksi ja englanniksi:

Это история про русского Мюнхгаузена, который у себя во дворе строит ветряной двигатель и поднимает ульи с пчелами на крышу, потому что в природе они живут в дуплах деревьев. Жена то спорит, то соглашает...ся, занимается детьми и хозяйством и уверяет, что живет в раю. А иногда она играет на пианино - с закрытыми глазами. Деревня вокруг стоит пустая – почти все жители разъехались в города или умерли – наши герои живут как на острове. А дети чистят канализацию, учат английский и немецкий и на наших глазах взрослеют…


This is a story about a Russian Munchausen who
builds a wind turbine in his yard and puts his beehives on the roof because
wild bees live in tree hollows. His wife sometimes argues, sometimes agrees
with him, takes care of the children and the household, and claims that she
lives in paradise. Sometimes she plays the piano with her eyes closed. The
village around them is empty almost every resident left for the city or died so
our characters live as if on an island. Their children clean the sewer system,
learn English and German, and grow older before our very eyes.

About Elena Demidova and her films:
Elena Demidova was born in 1964. She graduated from MSTU n.a. N.E. Bauman in 1987. Director’s education: “Internews”, educational project “Real
Time” (workshop of M.A.Razbejkina, 2006). Now she is working as a director in different documentary films and projects.

Live water, 2006 - grand prize of International festival of television programs and films The Golden Drum, of Khanty-Mansiysk, Russia, September, 2006
Holly Week, 2006. Prize of Pol Hlebnikovs Fond
Ark, 2007 prize of Film Festival KINOTEATR.DOC, February 2007, Russia. "Message To Man" International Documentary, Short and Animated Films Festival, June 2008, St. Petersburg, in competition. Prize of Almaty International Festival Shakens stars, September 2007, Kazahstan.
The multiplication table, 2007 3rd prize of Short Film Competition "All human beings are free and equal", was organised Goethe-Institute and Future and Remembrance Fund, September 2007. KINOTEATR.DOC Film Festival, 2008, Russia, in competition. Human Rights Documentary Films Days, Kiev, Ukraine, 2008, in competition, diplom, International documentary film festival Flahertiana, in competition.
Its time to go home, 2008 - The international festival of films about human rights Stalker, Moscow, 2008, official program. XVIII International Zolotoy Vityaz Film forum, Lipeck, Rossia, 2009, diplom, Internacional filmfestival war cinema n.a. Ozerov, Russia, 2009, diplom
Mohicans, 2008, 39 min - Internacional film festival "Saratov sufferings", Saratov, Russia, 2009, in competition, Special prize, Human Rights Documentary Films Days, Kiev, Ukraine, 2010, in competition
Cranberry Island, 2010, 65 min. "Message To Man" International Documentary, Short and Animated Films Festival, 2010, St. Petersburg, Special Prize, Open Film Festival of CIS countries, Latvia, Lithuania, Estonia "Kinoshock”, 2010, Anapa, in competition, diplom.



Sunnuntaina klo 13 esitetään Suomessa jo tunnettujen dokumentaristien töitä. Ensin pietarilaisen Alina Rudnitskajan puolituntinen dokumentti Tselui menja kreptše/Besame mucho ja sitten luulajalaisen Gunilla Breskyn tunnin pituinen Natthäxorna/Night Witches/Nochnye vedmy/Yön noidat .
Kummankin elokuvan esityskieli on venäjä, ja niissä on englanninkielinen tekstitys.

Alina Rudnitskajan palkittu dokumentti on lämmin kertomus Tihvinän pikkukaupungin amatöörinaiskuorosta, joka laulaa iskelmiä espanjaksi ja oopperoita italiaksi.


Gunilla Breskyn elokuvan aiheena on toisen maailmansodan ainoa naislentäjien rykmentti, jonka hurjapäitä saksalaiset nimittivät yön noidiksi. Dokumentti on esitetty alkuvuodesta DOKKLUBilla. Viikko sitten 18.11.2010 se voitti Murmanskin kolmansilla Pohjoinen luonne-festivaaleilla Grand Prixin.
Yön noidista saa lisätietoa täältä , here och här.


Photo by Sari Pöyhönen 18.11.2010 Murmansk.

Gunilla Bresky (ens.vas.) ei vielä tiedä, että hetkeä myöhemmin hänelle ojennetaan festivaalin pääpalkinto. Hän voitti pääpalkinnon myös viime vuonna - harvinainen tapaus festivaalikuvioissa.

Photo by Sari Pöyhönen.
Tuomariston puheenjohtaja Bernt Viklund antaa Murmanskin Grand Prix-2010 Gunilla Breskylle.

Joulujarmarka - venäläiset markkinat Helsingissä 27.- 28.11. (avoinna la klo 12-19 ja su klo 12-18)

Klikkaa teksti suuremmaksi!


Lauantaina keskustelevat europarlamentaarikko Heidi Hautala, suurlähettiläs Heikki Talvitie ja toimittaja-kirjailija Anna-Lena Laurén, moderaattorina toimii Aleksanteri Instituutin tutkija Maija Jäppinen.

Sunnuntaina puolestaan debatoivat dosentti Arto Luukkanen ja toimittajat Eilina Gusatinsky, Jussi Konttinen ja Antero Eerola.

Reijo Nikkilä näyttää venäläisten naisohjaajien uusia dokumenttielokuvia sekä taustoittaa tarinat niiden takaa.

Venäläisen ruuan asiantuntija Kirsi Viljaala kertoo venäläisen keittiön perinteistä sekä herkuista.

Perheen pienimmille Lastenkulttuurikeskus Musikantit esittää suosiota saaneen interaktiivisen teatteriesityksen Neznajka ja liikenne, josta voi nauttia sekä suomeksi että venäjäksi.

Suomalais-venäläisen koulu henkilöstö vastaa siitä, ettei kotiin tarvitse lähteä kyrillisiä aakkosia oppimatta...

Kaiken tämän lisäksi vielä mm. ikivihreitä säveliä klassisesta rokkiin, joululauluja, borssia, piirakoita, työpajoja, arpajaisia ja iloisen mielen markkinameininkiä, TERVETULOA!


Nämä hulinat löytyvät Töölöstä osoitteesta Nordenskiöldinkatu 1, Helsinki (Mannerheimintien ja Topeliuksenkadun välissä). Noin 300 metrin päässä Yliopiston 24h auki olevasta apteekista.

*********************************

Markkinoiden OHJELMA (alustava!)

Lauantai 27.11.

12-16 Kieltä ja aakkosia/kielisuihkaus, Suomalais-venäläinen koulu

12.30-14.30 Työpaja, tee itse oma matrjoshkasi; myös lapset voivat osallistua! Irina Soboleva

14-16 Moskovasta Kaukasiaan, europarlamentaarikko Heidi Hautala, suurlähettiläs Heikki Talvitie ja toimittaja Anna-Lena Laurén keskustelevat, moderaattorina Aleksanteri Instituutin tutkija Maija Jäppinen.

16.30-18.30 Kljukvennyi Ostrov/Karpalosaari (2010) Toimittaja Reijo Nikkilä esittelee Jelena Demidovan ohjaaman dokumenttielokuvan, tekstitys englanniksi. (Tekniikan salliessa keskustelumahdollisuus ohjaajan kanssa ennen ja jälkeen elokuvan.)

15.15-16 Työpaja, teemme itse rintanapin, taidepaja lapsille ja miksei aikuisillekin! Irina Soboleva

16-16.30 Satutuokio, Elviira Davidoff

Päivän aikana ruokatietoiskuja aiheena blinit (12.30), tee (klo 14), juomat (klo 16.30), kotitalousopettaja Kirsi Viljaala



Sunnuntai 28.11.

12.30-13 Lastenteatteria Neznajka ja liikenne, Lastenkulttuurikeskus Musikantit

13-15 Venäläisten naisohjaajien dokumentteja, esittelee Reijo Nikkilä

13.30-14.30 Laulukerho laulattaa, tule mukaan!

13-13.20 Tanssin taikaa, kilpatanssiesitys, Master ry

14-14.15 Leikkihetki lapsille, Musikantit

13.15-14 Näin tehdään räsynukke, taidepaja lapsille, Irina Soboleva

14.30-15 Lastenteatteria Neznajka ja liikenne, Musikantit

15-17 Keskustelua Venäjästä: toimittajat Eilina Gusatinsky, Antero Eerola ja Jussi Konttinen sekä tutkija Arto Luukkanen keskustelevat

15.15-17 Koristele oma hohloma-lautanen aikuisten taidepajassa. Irina Soboleva

16-16.15 Leikkihetki lapsille, Musikantit

17-17.30 Satutuokio. Elviira Davidoff



Dobro pozhalovat!

Muutoksia tieliikennelainsäädäntöön

Tässä viikonvaihteessa Venäjällä tuli voimaan tieliikennesäännöstön (ПДД) uusi versio, joka merkitsee paria-kolmea huomattavaa muutosta. Koska Minun Venäjäni lukijoissa on sellaisia, jotka liikkuvat silloin tällöin autolla Venäjällä, on paikallaan lyhyesti kuvata hallituksen määräyksen n:o 316 aiheuttamat muutokset.

1. Ohitus. Nyt ohituksella ymmärretään vain sellaista hitaamman ajoneuvon ohitusta, jossa käytetään vastaantulevan liikenteen kaistaa. Paikoissa, joissa on vähintään kaksi kaistaa samaan suuntaan, hitaampi ajoneuvo voidaan ohittaa myös oikealta. Raskaiden kuljetusajoneuvojen, jotka liikkuvat korkeintaan 30 km/h, on ajoittain pysähdyttävä päästämään takana oleva liikenne ohitse. Sulkuviivan kohdalla ei saa ohittaa edes hitaasti liikkuvaa ajoneuvoa.

2. Liikenneympyrät. Nyt hylätään vanha yleisperiaate, jonka mukaan oikealta tulevalla on etuajo-oikeus, ja siirrytään toimimaan "по-европейски", eurooppalaisittain, eli liikenneympyrässä (kiertoliittymässä) ajavalla on etuajo-oikeus. Suomalaisen kuskin kannalta käytäntö muuttuu siihen, mihin meillä on kai jo totuttu.

3. Suojatiet. Jalankulkijalla on oikeus ylittää ajorata suojateillä, joissa ei ole valo-ohjausta. Siis jos liikut jalkaisin, astu rohkeasti suojatien seepraviivoille ja toivo parasta! Auton kuljettajan on alennettava nopeutta tai pysäytettävä auto jalankulkijan päästämiseksi ajoradan yli, mikäli jalankulkija on jo astunut seepraviivoille. Jalankulkijoiden on kuitenkin väistettävä hälytysajossa olevia ajoneuvoja (ja ilmeisesti myös uusrikkaiden autoja, joissa on sinivilkut ja miliisin äänimerkit?).

4. Ajovalot on pidettävä kytkettynä pimeänä ja valoisana aikana, taajamissa ja maanteillä.

5. Nastarenkaat. Sekarengastusta ei henkilöautoissa enää sallita. Jos siis nastarenkaita halutaan käyttää, ne pitää olla kaikissa pyörissä.

Lisäksi annetaan ohjeita turvavyön käyttöpakon poikkeuksista. Periaatteessa kaikkien ilman perusteltua erityissyytä on käytettävä vöitä. Lapsille on oltava "erityisrakenteet" vöissä pysymiseksi. Ilmeisesti tämä tarkoittaa kaukaloistuinta tai vähän isommilla lapsilla koroketyynyä peffan alla.

Lyhyesti sanoen Venäjä haluaa nyt "eurooppalaistaa" liikennenormejaan ja -sääntöjään.

Seisahdus erämaassa

Lauantaina 13.11. klo 12 kääntäjä Jukka Mallinen ja kirjailija Jyrki Kiiskinen keskustelevat Joseph Brodskysta Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastossa, Antinkatu 1 (hotelli Presidentin vieressä), 2.krs.

Aiheina mm. Brodskyn usko ja epäusko sekä runoilijan kohtalo Pietarista New Yorkiin.

Tilaisuus on suomenkielinen. Sergei Zavjalovin, Hamdam Zakirovin ja Artur Kunten kommenttipuheenvuorot tulkataan.

Tervetuloa!

Обращение журналистов к Президенту РФ Дмитрию Медведеву/Toimittajien vetoomus presidentti Medvedeville

В связи с нападением на журналиста и постоянного автора OPENSPACE.RU ОЛЕГА КАШИНА его коллеги по цеху обращаются к Дмитрию Медведеву. Сбор подписей под этим обращением пройдет в воскресенье, 7 ноября, с 16:00 до 18:00, рядом со зданием ГУВД на Петровке, 38

Обращение журналистов к Президенту РФ Дмитрию Медведеву

Уважаемый Дмитрий Анатольевич!

Вечером 5 ноября в Москве был зверски избит наш коллега, журналист Олег Кашин.

Со дня убийства Владислава Листьева прошло 15 лет. Анна Политковская была убита четыре года назад. Редактор «Химкинской правды» Михаил Бекетов изувечен в ноябре позапрошлого года.

Эти преступления не раскрыты до сих пор. Выходит, что журналист в России – мишень легкая, эффектная и совершенно безопасная. Но журналистика – это еще и индикатор состояния общества. Требуя защиты журналистов, мы говорим не только о своем цехе. Необходимо защитить и наших читателей. Право журналиста нормально исполнять свои обязанности и не чувствовать страха за свою жизнь – это право общества говорить и быть услышанным.

Поэтому необходимо, чтобы расследование дела Олега Кашина было доведено до конца. Виновники должны быть названы и наказаны. Необходимо довести до конца расследования по делам Политковской и Бекетова. Мы просим приложить усилия для того, чтобы заработала 144-я статья УК о наказании за воспрепятствование законной профессиональной деятельности журналистов. Только в этом году в России были убиты 8, совершены нападения на 40 представителей прессы.

Журналист в России наконец должен быть защищен. Власть несет прямую ответственность за безопасность работы СМИ в стране.



Любовь Аркус, главный редактор журнала «Сеанс»

Илья Барабанов, заместитель главного редактора журнала «The New Times»

Филипп Бахтин, главный редактор журнала «Esquire»

Маша Гессен, главный редактор журнала «Сноб»

Линор Горалик, журналист

Филипп Дзядко, главный редактор журнала «Большой город»

Алексей Зимин, главный редактор журнала «Афиша-Еда»

Михаил Зыгарь, главный редактор телеканала «Дождь»

Максим Кашулинский, главный редактор журнала «Forbes»

Александр Кондуков, главный редактор журнала «Rolling Stone»

Илья Красильщик, главный редактор журнала «Афиша»

Юлия Латынина, журналист

Виталий Лейбин, главный редактор журнала «Русский репортер»

Андрей Лошак, журналист

Виктор Лошак, главный редактор журнала «Огонек»

Александр Малютин, главный редактор деловой газеты «Маркер»

Дмитрий Муратов, главный редактор «Новой газеты»

Леонид Парфенов, тележурналист

Григорий Пунанов, шеф-редактор сайта «Forbes.ru»

Светлана Рейтер, журналист

Юрий Сапрыкин, редакционный директор журнала «Афиша»

Мария Степанова, главный редактор OPENSPACE.RU

Игорь Шулинский, главный редактор журнала «TimeOut»

Алексей Яблоков, шеф-редактор журнала «Смена»

Владимир Яковлев, главный редактор проекта «Сноб»

Все журналисты и сочувствующие других профессий, которые хотят подписаться под этим письмом, смогут сделать это завтра, 7 ноября, рядом со зданием ГУВД на Петровке, 38, где с 16:00 до 18:00 будет проводиться сбор подписей под Обращением журналистов к Президенту Медведеву. Приходите!

Если вы живете не в Москве или не сможете в это время прийти на Петровку, присылайте свои подписи на адрес pisma.openspace@gmail.com. Не забывайте, пожалуйста, указывать вашу специальность и/или место работы.

Copy from Openspace.ru

Medvedev pysäytti mielenosoituslain tiukennuksen

Presidentti Dmitri Medvedev ilmoitti tänään käyttävänsä veto-oikeuttaan eli hylkäävänsä Venäjän kansanedustuslaitoksen molempien kamarien hyväksymän esityksen, joka tiukentaisi lakia kokouksista, mielenosoituksista ja kulkueista.

Lain muutoksessa esitetään, että julkisia tapahtumia eivät voisi olla järjestämässä henkilöt, jotka on aiemmin tuomittu ”hallintolainsäädännön vastaisesta toiminnasta” mielenosoitusten järjestämisessä. Liittovaltion lainsäädännössä ole mitään säädöstä, johon tällainen voisi perustua.

Lisäksi ilmoitus mielenosoituksesta tai joukkokokouksesta pitäisi nyt antaa kolme työpäivää etukäteen (nyt vaaditaan kolme kalenteripäivää etukäteen), ja siinä pitää ilmoittaa tapahtumaan osallistuvien lukumäärä. Jos tämä ylittyy, järjestäjille langetettavat rangaistukset olisivat kovempia kuin aiemmin.

Medvedev lähetti asiaa koskevan kirjeen liittoneuvoston puheenjohtajalle Boris Gryzloville ja duuman puhemiehelle Sergei Mironoville. Presidentin mielestä lakiesitys täytyy tässä muodossaan pysäyttää useastakin syystä.

Yksi syy liittyy viime viikkojen sinivalovilkkuja vastustaneisiin automielenosoituksiin. Isorikkaat ovat hankkineet hälytysajoneuvoissa käytettäviä sinisiä vilkkuja autojensa katoille, samoin erityisiä viranomaisten äänimerkkejä. Näillä välineillä he selviävät Moskovan kroonisista liikenneruuhkista nopeammin.

Nyt kansanedustuslaitos vaatisi mm. tiedot niistä kulkuvälineistä, lähinnä autoista, joita tullaan käyttämään tapahtumien järjestämisessä. Tämä koskisi sekä automielenosoituksia että muita tapahtumia, joihin liittyy osallistujien autokuljetus. – Yksi asia lainsäätäjiltä oli päässyt unohtumaan: traktorimarsseista ei lakitekstissä ole mainintaa.

Presidentti selitti, että vaatimus autojen rekisteritiedoista vaikeuttaisi olennaisesti kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia järjestää vapaasti kokouksia, joukkokokouksia, mielenosoituksia ja kulkueita.

Valtionduuma hyväksyi lakimuutoksen 22.10. ja liittoneuvosto 27.10. Seuraavana päivänä 51 ihmisoikeusaktivistia – joiden joukossa oli mm. presidentin nimittämän yhteiskunnallisen kamarin jäseniä, akateemikkoja, professoreita ja journalisteja – vetosi presidenttiin, että hän kieltäytyisi hyväksymästä lakia.

Allekirjoittajalistan kärjessä ovat mm. Andrei Saharovin leski Jelena Bonner ja erimielisten marssien järjestäjät, Moskovan Helsinki-ryhmän puheenjohtaja Ljudmila Aleksejeva ja Ihmisoikeuksien puolesta -liikkeen johtaja Lev Ponomarjov.

Vetoomuksessa korostettiin, että perustuslain 2. kappaleen 55 pykälän mukaan Venäjällä ei pidä säätää lakia, joka peruuttaa tai kaventaa ihmisoikeuksia tai peruuttaa kokonaiselta ihmiskategorialta heidän ehdottoman lakisääteisen oikeutensa järjestää vapaasti rauhanomaisia kansankokouksia.

Presidentin roolissaan Medvedev on usein vedonnut oikeusvaltioperinteiden kunnioittamiseen Venäjällä. Tätä hän korosti mm. puhuessaan Helsingin yliopistossa huhtikuussa 2009. Tässäkin tapauksessa on hieman ironista, että kansan valitsema presidentti joutuu opettamaan kansan valitsemalle duumalle ja aluehallintojen kokoamalle liittoneuvostolle, millaisia perustuslain säännöksiä lainsäädännössä pitää noudattaa.

Näyttää siltä, että vetoomus ihmisoikeuksien kunnioittamiseen on tuottanut tulosta. Puolensataa henkilöä, joista useimmat ovat julkkiksia, vaaransivat asemansa allekirjoittaessaan vetoomuksen. Viimeistään nyt he ovat turvallisuusviranomaisten rekistereissä ja heidän toimintaansa seurataan tarkasti, mutta esiintymisellään he edustavat ainakin orastavaa toivoa siitä, että Venäjän hallinto vahvistaisi kansainvälisiä ihmisoikeusstandardeja.

Mutta todellisuus ei välttämättä noudata näitä toiveita. Vaikka Medvedev on Venäjän federaation valtionpäämies ja vaikka hänen tukenaan on vahva ja toimintakykyinen valtakunnallinen presidentinhallinto, hän ei yksin määrää, mitä viranomaiset Venäjällä tekevät.

Medvedevhän ei ole noussut valtaan vakoilu- ja turvallisuuselinten palveluksesta, vaan on professorin poika ja suorittanut jatkotutkintonsa oikeustieteellisessä ja toiminut sen jälkeen kymmenkunta vuotta opettajana Pietarin valtionyliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

Kokonaan Medvedev ei torju lainmuutoshanketta. Hän haluaa vain tarkentaa ja selventää säännöksiä viranomaisille sallittavista kontrollitoimista.

Venäjällä oikeustiede ja ihmisoikeusaktivistit näyttävät edelleen olevan sovittamattomassa ristiriidassa lainkäyttöelinten kanssa. Vallanpitäjät keksivät mielivaltaisia perusteluja mielenosoitusten kieltämiseen. Yksi niistä on niiden koko. Viime aikoina Moskovassa ja Pietarissa on ilmoitettu, että enintään 200 hengen mielenosoitukset sallitaan. Tällainen ei tietenkään perustu mihinkään säädökseen.

Lähes samalla hetkellä kun uutinen Medvedevin vetosta laitettin levitykseen, uutiset kertoivat, että Kommersant-lehden toimittaja Oleg Kašin pahoipideltiin hengenvaarallisesti Moskovassa. Venäläisessä facebookin vastineessa kysytään jo, ”miksi ne aloittivat juuri Kašinista”. Vastaisin itse, että Kašin oli kiinnostunut kiusallisista asioista, mutta hänet oli vaivattomampi hakata kuin joku vetoomuksen allekirjoittajista.

Yksikin hakattu kansalaisoikeuksien puolustaja on kuitenkin liikaa.