Miten sanktio-Suomessa pärjätään? Кому в Саво жить хорошо?

Energiaseminaarin jälkeen oli suppea furšet ala-aulassa: tikun nokassa ruokapaloja enimmäkseen lihansyöjille, mutta oli myös hedelmänpaloja. Väkijuomissa löytyi myös. Menin mutustelemaan pystypöydän ääreen, jossa oli kaksi nuortamiestä mustissa puvuissaan ja krakat kaulassa ynnä nuorehko nainen. Miehet olivat Gazpromin tytäryhtiön Mežregiongazin eli MRG:n palkollisia, nainen puolestaan konsultti kaiketi omassa yrityksessään. MRG on itse asiassa 300 yhtiön ryväs, joka hoitaa kaasunsiirtoa alueiden (=läänien, oblastien) välillä kuluttajille sekä teollisuudessa että asutuskeskuksissa.

Venäläisten kanssa rupatellessa small talkin aiheeksi päätyy usein Suomi ja erityisesti se, millaista elämä nyt on Suomessa. Niin siinä kävi nytkin, ja sen jälkeen sivuttiin vähän maailmanpolitiikkaa ja rahaakin.

– Mitenkäs siellä nyt pärjätään, kun on nämä sanktiot? Taitaa olla Suomen energiahuolto vakavissa vaikeuksissa.

– Eiväthän sanktiot vaikuta energiatoimituksiin. Meillä maakaasu on vain noin 9 % koko energiankulutuksesta, ja kaikki kaasu tulee Venäjältä. Öljy tuodaan Rotterdamista, Venäjältä ja milloin mistäkin.

– Entäs kivihiili, poltetaanko sitä Suomessa? Sehän on fossiilinen polttoaine.

[Konferenssissa olimme kuulleet pari puheenvuoroa, jossa maakaasukin esitettiin ei-fossiilisena ja siten jokseenkin haitattomana ja ennen kaikkea saasteettomana tuotteena, jota on saatavissa rajattomasti.]

– Nyt muutamat kaupungit ovat korvanneet turvetta Siperiasta tuotavalla kivihiilellä, ja sen osuus lienee nyt 15 %. Mutta niistä pakotteista, nehän koskevat eniten elintarvikekauppaa. Varmaan olette itsekin huomanneet, että Valion tuotteet katosivat kaupoista.

Näillä teemoilla mentiin vähän aikaa, kunnes siirryttiin maailmanpolitiikkaan.

– Onko Suomeen tullut paljon pakolaisia?

Selitin, mitä kautta pakolaisia on tullut ja annoin jonkinlaisen numeroarvionkin.

– Taitavat joutua kehnoihin oloihin, kun heitä ei haluta Suomeen.

– Heitä on sijoitettu vastaanottokeskuksiin kaikenlaisiin rakennuksiin, kuten vanhoihin kouluihin, ympäri maata. Nyt kuuluu valituksia, että haluaisivat suuriin kaupunkeihin eivätkä maalle. Heille maksetaan se mikä muillekin avuntarvitsijoille.

– Mitä luulette, miksi pakolaisia tulee juuri nyt?

– Vaikea sanoa, syitä on monia. Välimeren yli on smugglattu tulijoita jo vuosikaudet. Heitä tulee Afrikan keskiosista asti.

– Mutta miksi Syyriasta tulee juuri nyt?

– Ei meille Syyriasta ole tullut lainkaan vaan valtaosa Irakista. Kurdeja meillä on ollut jo neljännesvuosisata, ja Suomella on siellä hyvä maine.

– Kyllä teille tulee Syyriasta.

– Ei, eikös Venäjä hoida syyrialaiset tulijat, – arvelin kokeillen kepillä jäätä. Ilmiselvästi vihjailut tarkoittivat, että länsi on masinoinut isot joukot syyrialaisia mm. Suomeen, jotta saataisiin toimia Venäjän intressejä vastaan. Keskustelu ei tästä oikein edennyt, mutta rahasta voi aina puhua. Siispä siitä puhuttiin.

– Onko se totta, että Suomessa maksetaan kaikille ihmisille 800 e/kk, vaikka olisivat työttöminä?

– Se on nyt tuore aloite, joka on heitetty mietittäväksi. Kansaneläkelaitos on asettanut asiantuntijaryhmän kehittelemään erilaisia malleja ja laskeskelemaan, millaisiin lopputuloksiin niillä päästäisiin. Nyt rahaa tulee eri lähteistä: palkan lisäksi esim. eläke, asumistuki, toimeentulotuki. Tulonsiirtoja on paljon. Tämä on keskustelu, jota on käyty 1980-luvulta asti.

– Mutta maksetaanko työttömille?

– Tietysti heille maksetaan työttömyyskorvausta.

– Mutta maksetaanko 800 euroa?

– Jos työtön ei ole liiton eikä kassan jäsen, hän saa peruspäivärahana jotain 550 euroa miinus verot. Jos hän on jäsen, hän saa 500 päivän ajan korvausta, jonka suuruus riippuu tuloista ennen työttömyyttä.

– Montako prosenttia palkasta? Onko sata?

– Ei läheskään. Hyvä jos 40. Suomi ei pysty tässä asiassa kilpailemaan jonkin, sanotaan Tanskan tai Hollannin kanssa.

Tulonsiirroissa riitti ihmettelemistä. Kaasubisneksen tiimellyksessä sellaisia ei ehkä tule ajateltua, vaikka on niitä toki Venäjälläkin – tosin sillä erotuksella, että työttömille ei makseta korvauksia.

Poistuin iltajunalle. Siellä Fontanka-kanavan suupuolella hiffasin, että pienehkö bussi numero 212 menee toiselle puolelle kaupunkia suoraan Leninin aukiolle eli Suomen rautatieasemalle. Niinpä könysin pienen laukkuni kera sisään. Kyyti maksoi törkeästi enemmän kuin isoilla linja-autoilla, 40 ruplaa. Iso bussi veloittaisi vain 28 ruplaa. Ajatelkaas nyt, 60 eurosenttiä kaksykskakkosella mutta vain 42 senttiä haitaribussilla! Siellä eivät englantilaiset saalistusfirmat ole päässeet jylläämään paikallisliikenteessä.

Suomen asemaa vastapäätä on monipuolinen ruokakauppa, joka kuuluu ketjuun nimeltä Pitjorotška (Пятёрочка) eli Viitonen. Pjat' (пять) on viisi, pitjorka eli pjatjorka (пятёрка) on viitonen, joten sen diminutiivimuoto pitjorotška (пятёрочка) voisi olla suomeksi viitokainen(?).

Joka tapauksessa Viitokais-kaupasta ostin purtavan lisäksi Baltikan hyvää nollaolutta. Tiedättehän nämä olutturistit, jotka raahaavat lähiulkomaista olutta Suomeen! Horjuttavat Alkon tasetta. Olen siis sellainen surkimus. Mutta kyllä piti ostaa kaksi prosenttiolutta ihan vain tölkkien takia. Nevskoje (Невское) on tehnyt sarjan oluttölkkejä samaan tyyliin kuin ennen vanhaan oli purkkakuvia: kerää koko sarja, saat hyvän mielen. Nevskoje-tölkkien kyljissä on jääkiekkoilijoiden kuvia. Kontinental'naja-liigassa pelaava pietarilainen jääkiekkojoukkue, viime vuoden liigamestari SKA lienee tehnyt diilin olutfirman kanssa. Minun valintani oli puolustaja Anton Belov.

Baltika (Балтика) oli tehnyt seiskaoluelleen erikoistölkkejä, joiden kuvituksena on toisenlaisia sankareita. Käteeni sattui suunnittelijainsinööri Nikolai Moisejev. Mutta pääasia oli tölkkisarja nimeltä Made by Russians, senniminen dokumenttifilmien sarja kuulemma kertoo tavallisista venäläisistä, jotka ovat saaneet maailmanlaajuista tunnustusta ammatissaan. Heistä kerrotaan tarinoita nettiosoitteessa madebyrussians.ru.

Hieman tuo sarjan nimi haiskahtaa nationalismilta, tai ainakin yltiöpatriotismilta, ja kun tekstin näkee oluttölkissä, sehän indikoi, ettei Baltikan panimolla ole töissä muita kuin etnisiä venäläisiä. - Insinööri Moisejevin taustalla on toisella puolella iso silta ja toisella avaruusasema parine kosmonautteineen. Monipuolinen taituri!