Hangon maihinnousu

Hankoniemi ja vuodesta 1874 asti myös itse Hangon kaupunki on kokoaan merkittävämpi paikka sekä Suomen historiassa että nykyajassa. Suuressa Pohjansodassa Venäjän laivasto yritti Hankoniemen itäpuolella hävittää niemen länsipuolella ollutta Ruotsin laivastoa (ja osittain siinä onnistuikin, taisi saada kymmenkunta laivaa upotetuksi tai kaapatuksi) ja avata mahdollisuudet Ruotsin Österlandin valloitukseen. Tämä Österland siis tunnetaan nykyisin nimellä Finland. Elokuussa 1714 käyty yhden päivän mittainen taistelu, joka Suomessa kulkee myös Riilahden taistelun nimellä, oli Venäjän laivaston ensimmäinen voittoisa meritaistelu. Voiton jälkeen Venäjän sotalaivasto sai vapaasti purjehtia Suomenlahden, Selkämeren ja Pohjanlahden vesillä. Voittoisan taistelun kunniaksi nimi Gangut (=Hanko venäjäksi) annettiin peräti neljälle sotalaivalle. Yleensähän niitä nimettiin kruununperijöiden tai amiraalien tms. merkkihenkilöiden kunniaksi, mutta oli myös paikannimien mukaan nimettyjä.

Gangut n:o 1 oli ensimmäisen rangin venäläinen purjealus, jossa oli kolme asekantta. Se laskettiin vesille v. 1719. Myöhemmistä vaiheista en tiedä.

Järjestyksessä toinen Gangut oli kolmannen rangin purjelinjalaiva, joka laskettiin vesille v. 1825, aseistuksenaan 84 tykkiä. Loppuvaiheista en tiedä.

Kolmas Gangut oli Venäjän keisarillisen laivaston Itämeren eskaaderiin kuulunut panssarilaiva, jota pidettiin onnistuneena, joskin pienempänä kopiona keisari Aleksanteri II -luokan taistelulaivoista. Se laskettiin vesille v. 1890 ja vedettiin pois taistelukäytöstä jo v. 1897.

Neljäs ja samalla viimeinen Gangut, v:sta 1925 nimeltään Lokakuun vallankumous, oli Venäjän keisarikunnan ja neuvostolaivaston linjalaiva, viimeinen Itämeren laivaston Sevastopol-tyypin dreadnoughteista. Se laskettiin vesille v. 1911 ja kuului ensimmäisessä maailmansodassa Itämeren laivaston linjalaivojen toiseen prikaatiin yhdessä Sevastopolin, Petropavlovskin ja Poltavan kanssa, mutta lukuunottamatta paria operaatiota se seisoi koko ensimmäisen maailmansodan Helsingissä. Kevättalvella 1918 se osallistui Suomenlahdella tehtyyn jäärynnäkköön, jolla Helsinkiin jää(ty)neet Venäjän sotalaivat saatiin rannikkoväylää pitkin ja jääesteitä uhmaten tuoduksi Kronstadtiin. )Tästä on hyvä kuvaus Mauno Koiviston kirjassa Itsenäniseksi imperiumin kainalossa.) Toisessa maailmansodassa Lokakuun vallankumous tuki jalkaväen operaatioita Kannaksella. Vuonna 1941 se sai pahoja osumia, mutta pystyi palvelemaan sodan loppuun asti. Se muutettiin v. 1954 koululaivaksi ja v. 1956 poistettiin sotalaivaston kokoonpanosta.


Mutta takaisin 1700-luvulle! Hankoniemeä linnoitettiin Suuren Pohjansodan jälkeen Kustaa III:n aloitteesta, mutta linnoitustyöt jäivät kesken. Vuoden 1809 jälkeen venäläiset jatkoivat ruotsalaisten aloittamaa linnoitustyötä, mutta heilläkin asian etenemistä haittasi se katonpaikkuusta tunnettu periaate, että mitäs sitä nyt poudalla kannattaa nousta katolle sitä paikkaamaan, ja sateella ei viitti mennä kastelemaan itseään. Hankoa ja sen lähisaaria linnoitettiin v. 1808-09 ja uudestaan Krimin eli Oolannin sodan aikana, mutta sodan jälkeen v. 1854 Venäjän sodanjohto räjäytti saarien linnoituslaitteet tuusannuuskaksi.

Kun Venäjä oli menettänyt Itämeren laivastonsa Tsushiman taistelussa Japania vastaan, se käynnisti linnoitusohjelman 1910-luvulla Suomenlahdella. Pietarin kaupungin suojaksi rakennettiin uudestaan Hangon lähistön kolmen saaren linnoitukset ja samoin Virossa Derhamin linnoitus. Järjestelmään kuului vielä Suomenlinnan ja Mäkiluodon sekä vastaavasti Naissaaren rannikkotykit, joilla Suomenlahden liikenne pystyttiin katkaisemaan. Tästä rakennelmasta käytettiin nimeä Pietari Suuren merilinnoitus. Myös Hankoniemeä linnoitettiin uudelleen: tavoitteena oli saada aikaan uloin Suomenlahden puolustusketju Hankoniemen ja Viron Derhamin voimin.

Sotaan jouduttiin myös silloin, kun Venäjä oli jo irtautunut maailmansodasta. Etelä-Suomessa käytiin veristä kansalaissotaa, joka ei ottanut ratketakseen ilman ulkoista apua. 3.4.1918 kenraalimajuri von der Goltz marssitti johtamansa Saksan Itämeren divisioonan avuksi valkoisten sotajoukoille, ja 14.4. divisioona valtasi Helsingin ja sen jälkeen Hämeenlinnan ja Lahden, kunnes ryhtyi ajamaan keisari Wilhelmin poikaa, prinssi Oskaria juuri itsenäistyneen Suomen kuninkaaksi. Kaiser Wilhelm ei suostunut.

Rauhan aikana Hanko oli Suomen merkittävin satama sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Suuri muuttoliike Amerikkaan (noin kolmannes Suomen väestöstä päätyi lähtemään Amerikan mantereelle) 1830-luvulta 1930-luvulle saakka kulki paljolti reittiä Hanko-Hull, josta junalla Southamptoniin tai Liverpooliin ja sieltä edelleen New Yorkin satamaan. Hyvinkäältä Hankoon rakennettu rata oli muuton kannalta elintärkeä, mutta palveli myös sekä tavaravientiä että -tuontia.


Amerikkaan tarjottiin joka viikko nopea ja mukava kulku Valkoisen Tähti-Linjan Kunink. Postihöyrylaivoilla; uudestaan rakennetuille jättiläishöyrylaivoille Teutonicille ja Majesticille myönnettiin Pariisissa kultametalji. Ylimatka New Yorkista Liiverpooliin tehtiin 6 vuorokaudessa. Vekseliä Amerikkaan myytiin halvimmalla kurssilla.

Rauhan aikana 1870-luvulta alkaen Hangosta tuli myös kesäkaupunki. Siellä toimi kylpylä ja sen ravintola Casino, siellä oli ja on yhä laajat hiekkarannat, ja sinne purjehdittiin monilta Etelä-Suomen rannikkopaikkakunnilta.

Moskovan rauhansopimuksen nojalla v. 1940 Hankoniemi ja monta sataa saarta sen lähistöllä määrättiin Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi, ja uusi isäntä toi sinne joukkoja ja linnoitti jonkin verran niemen kangasmaita rajalinjan lähellä, mutta syksyllä 1941 sotatapahtumista syrjään jäänyt alue evakuoitiin. Miinoja evakuoijilla "unohtui" runsaasti Hankoniemen maastoon.

Toisen maailmansodan jälkeen Hankoniemi saikin elää rauhan ja kukoistuksen vuosia. 2000-luvun taitteen molemmin puolin vapaasatamaa laajennettiin, kun huomattava osa Saksasta ostetuista käytetyistä henkilöautoista kuljetettiin uusille omistajille Venäjälle Hangon kautta. Autorekkaliikenne valtatiellä 7 oli valtavaa, ja sitä jouduttiin ohjaamaan myös muille teille ruuhkien välttämiseksi.

Hanko on ollut niin rauhallinen kaupunki, että Akavan nykyinen puheenjohtaja Sture Fjäder on saanut Hangon-kodissaan kaikessa rauhassa edistää filateliaharrastustaan.

Mutta nyt rauha on mennyt. Hankoniemeä ei ilmeisesti ole kuitenkaan luotu rauhaa vaan sotimista varten, ja nyt sota näyttää palaavan sinne. Amerikan Yhdysvallat kumppaneineen eli Naval Striking and Support Force NATO on noussut maihin Hankoniemelle. "Harjoitukseen" osallistuneita merimatkailijoita on kuulemma kaikkiaan 4500, joista yhdysvaltalaisia 200. Varsinaisia maahantunkeutujia on virallisen tiedon mukaan 600, mutta niiden laivat ovat liian suuria Suomen satamaväylille. (Olisi kannattanut varmistaa netistä väylien syvyydet ja leveydet.) Saa nähdä, tuleeko maihinnoususta sitten mitään, ja ennen kaikkea - nimetäänkö moni operaatioon osallistunut alus Hanko-nimiseksi.

= = = = = = = = = =

Lisäys 9.6.2016
Lopuksi tulee poikkeuksellisesti mainoksia, eivätkä ne liity Venäjään vaan Waasaan:

Amerikkaan ja muihin Maailmanosiin!

Allekirjoittaneet kulettavat matkustajia Waasasta ja muista Suomen rantakaupungeista kaikkiin paikkoihin Pohjoisamerikan Yhdyswalloissa ja Canadassa, Eteläamerikkaan, Jaapaniin, Kiinaan, Austraaliaan ja Uuteen Seelantiin y. m., y. m., hywintunnetun yhtiön Norddeutscher Lloydin (Bremenlinjan) nopeakulkuisilla höyrylaiwoilla. Ne höyrylaiwat, jotka kulkevat Bremenin ja Newyorkin wäliä, wetäwät ensi tilassa huomiota puoleensa nopeutensa takia, niin että matkustajat lasketaan maalle Newyorkissa 8-9 päiwää lähdön jälkeen Bremenistä. Tässä on otettawa warteen, että wälimatka Göötepori-Hull-Liwerpool-Newyork, jota jälkimmäistä matkaa harwoin on tehty wähemmässä ajassa kuin 12-16 päiwässä ja jota monet wastenmieliset laiwainmuutokset aina seuraawat, mainitsemattakaan tuota erittäin wastenmielistä matkaa Pohjanmeren yli. Norddeutscher Lloyd omistaa kaikkiaan 77 komeaa höyrylaiwaa, joista (...)

= = = = =

Amerikkaan!

Vaasasta Newyorkkiin
10-12 päivässä.

"Hampurin-Amerikan Pakettiliike-Osakeyhtiön"
Kaksipropellisilla höyrylaivoilla kestääValtamerimatka ainoastaan 7 vuorokautta.
Huokeat hinnat. Suotuisa matka. Suoranaisia pilettiä hyttisijoille ja välikannelle saadaan Jaakko Sandåsilta Vaasassa, Joel Forsbergilta Kristiinankaupungissa, A. N. Brenneriltä Seinäjoella.
Lähtö Helsingistä lähes joka päivä.