12.11.2007

Brežnev -anekdootteja



Viime lauantaina tuli kuluneeksi neljännesvuosisata Leonid Brežnevin kuolemasta. Brežnevin kunnon huonontuessa 70-luvulla syntyi kansan keskuudessa jo runsaasti vitsejä hänen kuolemastaan. Kun hän sitten vuonna 1982 kuoli, vitsien määrä kasvoi entisestään. Andropovin kuolema vähän ajan kuluttua toi lisäelementtejä vanhoihin vitseihin. Ja lisää keksittiin odoteltaessa Tšernenkon vuoroa..



¤¤¤

Brežnev menee puhujapönttöön, kaivaa povitaskustaan paperin ja alkaa lukea:
”Koko neuvostokansa suree syvästi unohtumattoman Leonid Iljitšin kuolemaa…”. Brežnev keskeyttää änkyttäen lukemisen ja ja kaivaa toisesta povitaskusta uuden paperin:”Koko neuvostokansa suree syvästi unohtumattoman Leonid…”. Hämmentyneenä puhuja heittää paperin menemään ja kaivaa rintataskusta kolmannen paperin:”Koko neuvostokansa…”. Brežnev tuijottaa paperia kädessään, vilkaisee sitten takkiaan:
- Anteeksi toverit, otin näköjään taas toverin Andropovin takin.



¤¤¤

Kuolinvuoteellaan Brežnev kutsui luokseen Andropovin.
- Jura, tiedätkö jo kenestä tulee seuraajani?
- Minusta.
- Entä jos kansa ei lähde taaksesi?
- Sitten se lähtee teidän mukananne

¤¤¤

Mitkä olivat Brežnevin viimeiset sanat?
- Jura älä revi niitä letkuja!

¤¤¤

Miksi Brežneville annettiin viides Neuvostoliiton sankarin tähti ?
- Kremlin vapauttamisesta. Se annettiin heti kuoleman jälkeen .

¤¤¤

Brežneviltä kysytään kuoleman jälkeen mihin hän haluaa, paratiisiin vai helvettiin.
- Saisiko vähän vilkaista kumpaakin?
Paratiisissa istuu profeettoja, ja enkelit lukevat heille Pravdaa. Helvetissä ilo on ylimmillään: votka virtaa, korttia pelataan, menossa on rajut orgiat.
- Helvettiin minä haluan.
Samassa hänet heitettiin kiehuvaan tervaan.
- Tehän näytitte minulle ihan muuta!
- No se oli meidän agitaatiopisteemme (agitpunkt).

¤¤¤

Andropov soittaa Brežneville tuonpuoleiseen.
- Kylläpä perinnön minulle jätit!
- Tästä ei voi puhua puhelimessa. Jutellaan sitten kun tulet tänne. (Eto ne telefonnyi razgovor. Pribudeš’ – pogovorim).

¤¤¤

Tässä ehkä suosituin tuon ajan anekdootti, joka tosin ei aukea helposti venäläistä juomakulttuuria tuntemattomalle:
¤¤¤
Brežnev tapaa tuonpuoleisessa Andropovin.
- No niin, otetaanko paukut?
- Ei, odotetaan nyt sentään kolmatta...

¤¤¤

Yksi ytimekkäimmistä, jo 70-luvulla kuulemistani anekdooteista:


Brežnev saapuu vierailulle erääseen Keski-Aasian tasavalloista.
Lentokentällä työtätekevät tervehtivät:
- salam aleikum !
- aleikum salam! ,B. vastaa
Vastaanottajaien joukosta hyppää esiin dissidentti:
- arhipelag gulag!
- gulag arhipelag! B. vastaa

KERTOKAA LISÄÄ!

1 kommentti:

Leonid Yakovlev kirjoitti...

No tässäpä pari. En tiedä, onko tämä ensimmäinen kuinka venäläinen, luin sen suomnalaisesta vitsikirjasta:

Brezhnev tuo vanhan äitinsä näyttämään työpaikaansa ja elämäänsä Neuvostoliiton johtajana. Hän näyttää, miten komeat työhuoneet hänellä on, miten upeat virka-autot, päivälliset, datsat... Äiti on kuitenkin koko ajan hiljaa. Kun Brezhnev tivaa häneltä edes jotain mielipidettä, äiti vastaa:
- Onhan se kaikki hienoa. Olen vain tässä ajatellut, että mitä kaikelle tälle sinun omaisuudelle tapahtuu, kun kommunistit nousevat taas valtaan.

--


Tämän toisen kuulin vasta hiljattain ja se on aito sen ajan venäläinen. Ja musta.

(Tsernenko kuoli.) Mieheltä tiedustellaan, aikooko tämä ostaa "pääsylippua" edesmenneen hautajaisiin Punaiselle torille.
- En. Minulla on kausikortti.