24.1.2009
Laulu kaasusodasta
Moskovan sotilaspiirin laulu- ja tanssiyhtye on kuten tavallista edellä aikaansa. Laulu kaasusodasta esitettiin jo kesäkuussa 2008.
Jos Dotsub.com video ei toimi, voi videopätkän nähdä myös Youtubessa. Siellä tekstityksen kieli pitää mahdollisesti valita käsin oikeasta alakulmasta. Alkuperäinen, vähän pidempi pätkä ilman tekstitystä täällä, ja illan koko ohjelma täällä. Vaan onkohan tätä esitetty millään tv-kanavalla?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
20 kommenttia:
Moskovan sotilaspiirillä lienee ollut ennakkotietoa tulevasta ja sen perusteella on muovattu tämä "futuristinen" laulu.
Paljoa ennustajan lahjoja ei tässä asiassa tarvita. Ukraina ja Venäjä ovat käyneet keskenään kaasusotia jo 1990-luvun alusta. Jokaisena vuonna Ukraina on onnistunut kiristämään itselleen alennusta. Niin kävi tälläkin kertaa.
Täällä taas anonyymit keskustelevat keskenään. Käyhän se niinkin.
Kiinnostava näkökulma kaasusotien historiaan täällä.
Minun puolestani anonyymit kyllä voisivat siirtyä mielipiteineen Magadaniin. Lauluesitys palautti elävästi mieleeni Moskovan TV:n arkiston esittämän vuoden 1958 kylmää sotaa henkivän hilpeän, Amerikkaa pilkkaavan koomikoiden esityksen. Kun Sputnik oli saatu taivaalle, he irvailivat Yhdysvalloille "paiskanneensa juuri neuvostotieteen oivan kimpaleen maata kiertämään".
Yleisön joukossa näkyi Ville Haapasalo, jolle Venäjällä hankittu maine tuntuu todella äjähtäneen päähän. Niin no, olihan siellä Eduard Shevarnadzekin, vanha georgialainen. Kaasun saanti ja oikea hinta ovat kyllä ihan vakavia asioita, mutta suurvaltahenkinen huumori ei hevillä näytä Venäjältä lähtevän.
Miksi suhtaudutte anonyymeihin niin agressiviisesti ja vaaditte sensuuria tämän sivuston keskusteluketjuihin? Minusta on aika perusteltua, että jotkut haluavat esiintyä anonyymeina kommentoidessaan tämän sivuston aiheita. Usein täällä on nimittäin saanut vastaansa melkoisen huutokuoron ja henkilöönmenevät, asiattomat herjat, jos on erehtynyt tarkastelemaan liian kriittisesti Putinin politiikkaa tai nyky-Venäjän vallanpitäjien toimia.
"Usein täällä on nimittäin saanut vastaansa melkoisen huutokuoron ja henkilöönmenevät, asiattomat herjat, jos on erehtynyt tarkastelemaan liian kriittisesti Putinin politiikkaa tai nyky-Venäjän vallanpitäjien toimia."
Itse asiassa asia on pikemminkin päin vastoin: jos on erehtynyt kommentoimaan Venäjää ILMAN yltiöpäistä kritiikkiä, halveksuntaa tai muuta vastaavaa, on vastaansa saanut nopeasti äänekkään vastalauseryöpyn - usein juuri anonyymi-tyypeiltä.
Nimimerkillä kirjoittamisessa ei ole mitään vikaa. Mahnokin kelpaa. Mutta kun kolme eri anonyymiä (tai kaksi, tai yksi, mistä sen tietää) kiistelee keskenään, on vaikea ymmärtää kuka oikein on mitä mieltä.
Hyvän netiketin mukaan ainakin samassa blogissa sama keskustelija käyttää jatkuvasti samaa nimeä tai nimimerkkiä. Silloin keskustelussa on enemmän järkeä.
Magadaniin saa siirtyä toiveen esittäjä itse, jos haluaa. Mutta tuskin kukaan pystyy rajoittamaan nimettömänä kirjoittamista - edes tällä palstalla. Nettiin kuuluu, että voi esittää mielipiteitänsä anonyyminä.
Minä kirjoitan tälle palstalle anonyymisti, sillä jokainen kommentti jää elämään omaa elämäänsä netissä. Vaikka viestini ovat asiallisia, en siltikään halua niiden roikkuvan kaikkien luettavissa.
No ilmankos anonyymien sepustusten taso ei ole tämän häävimpi. Nimettömyydestä seuraa myös vastuuttomuus: saa olla perustelematta mitä mieltä hyvänsä, ja tänään eri mieltä kuin huomenna tai eilen. Kirjoitin viimeksi nimimerkillä lehteen ennen verkkoaikaa vuonna 1979 puoluepoliittisista ja vaalipiirikohtaisista syistä - ja kaduin nimimerkin käyttöä heti. Nimimerkin käyttö viittaa joko kieroiluun (jollaista esiintyy eri yhteisöissä, ei vähiten korkeakouluissa) tai siihen, että munuaiset toimivat väärin päin. Mutta Venäjä-asiaan: Sain vasta eilen käsiini Filippovin melko tuoreen (2008) historian opettajanoppaan. Aion kirjoittaa siitä arvostelun pian - ja omalla nimelläni.
Kari Kaunismaalle kiitos erittäin asiallisesta viestistä. Olet siitä varmasti ylpeä, osoittaahan se sinun omaavan sydämen sivistystä ja poikkeuksellista kirjallista lahjakkuutta!!!
Heh-hee! sanoi Stalin 1948 Lysenkon kirjoitettua tekstin, jonka perusteella matematiikkakin voitiin lukea porvarilliseksi tieteeksi. Ironia on hyvästä: Näin itsekin kuuluisan neuvostoelokuvan "Ironija sudby", Kohtalon ivaa, vasta hiljattain. Nyt ymmärrän, kun venäläiset siteeraavat: "Joka vuosi, 31. joulukuuta meillä on traditio mennä kavereitten kanssa saunaan." Samalla tavalla meillä ainakin keski-ikäiset miehet vielä siteeraavat Tuntemattoman sotilaan repliikkejä.
Silti olen sitä mieltä, että omalla nimellään kirjoittava panee itsensä peliin aivan ratkaisevasti enemmän kuin puskasta ampuva. Vaikka blogi ei ole tutkimuskeskustelua, eikä poliittista vaikuttamista, omana itsenään esiintyvä saa arvostukseni osakseen. Mitä nyt tämäkin anonyymin toteamus mahtaa tarkoittaa: ...en silti halua niiden roikkuvan kaikkien luettavissa. - No älä sitten kirjoita niitä kaikkien nähtäväksi. Kansalaisten pöytälaatikoissa on Remingtonien ja kosmoskynien ajalta miljoonia sivuja, joita ei ole tarkoitettukaan kenenkään ulkopuolisen katseelle. Kyllä tämä menettelytapa käy edelleen, jos ei halua muiden lukevan.
Sinähän taisit olla opettaja?
Niin olen, enkä sitä häpeä, vaikka kannankin edeltävien opettajien syntejä kolmanteen ja neljänteen polveen. Olen johtanut Moskovan suomalaista peruskoulua vuosina 1998-2000 ja sen jälkeen tutkinut tuhansia sivuja venäläisiä historian oppikirjoja. Toivottavasti se jalostuu pian kirjaksi. Jos arvostelen jotain Venäjässä, siihen on aina argumentti. Ei siis sellainen kuin olen kuullut jopa UM:n virkamieheltä:"Jos minä saisin määrätä, yksikään ryssä ei saisi viisumia Suomeen." Ne, jotka kannattavat nimettömänä kirjoittelemista, vilkaiskoot, mitä Tapio Onnela on kirjoittanut asiasta Agricola-listalla ja Hiidenkivi-lehdessä. Yhtään asiallista perustetta ei ole esitetty nimettömyyden puolesta.
No jos anonyymit kommentit opettajaa risoo, niin kyllähän listan mode voi ne kieltää. Voitte sitten argumentoida sivistyneesti keskenänne.
Tarkoitin kylläkin herra opettajan ylimielistä vastaustyyliä kautta linjan. Se on herra opettajan ikäluokan tyylin mukaista.
Juu, kyllä opettaja tietää.
Ei siis sellainen kuin olen kuullut jopa UM:n virkamieheltä:"Jos minä saisin määrätä, yksikään ryssä ei saisi viisumia Suomeen."
Tuon laulun jälkeen ymmärrän sitä virkamiestä oikein hyvin.
Vihollinen oli vihollinen vuonna 1939, ja vihollinen on vihollinen seitsemänkymmentä vuotta myöhemmin.
Minäkin opiskelin nuorena venäjää ja lässytin kaikkea paskaa kansojen ystävyydestä. Maailma on sen jälkeen paljon opettanut.
Samaa mieltä. Turha on druzbaa lallattaa kun peli kovenee koko ajan.
Mielikuvituksissanne se peli kovenee :) Tai tiedä häntä, minkä "pelin" kovenemista te oikein tarkoitatte...
Lähetä kommentti