Lada täyttää 40 vuotta

Minun Venäjäni autonaiset ja -miehet!
Nyt on maljapuheen aika, sillä Жигули 2101 eli meikäläisittäin Lada 1200 L eli venäläiseltä lempinimeltään kopeekka, копейка, täyttää nyt 40 vuotta. Ensimmäinen Fiat 124:n pohjalle rakennettu auto rullasi ulos Togliattin/Toljattin kaupunkiin rakennetusta Volgan autotehtaasta (Волжкий автозавод eli ВАЗ) 19.4.1970 pääsuunnittelija Benito Guido Savoignyn ajamana. Prototyypissä oli vielä jotakin paranneltavaa ennen kuin siitä tuli täydellinen, joten sarjatuotanto alkoi 9. syyskuuta 1970. Kohottakaamme malja sarjatuotannon alkamisen merkkipäivän kunniaksi!

Vuonna 1965 Fiat 124:n prototyyppi valittiin Länsi-Euroopassa vuoden autoksi, ja siksi Neuvostoliiton autosuunnittelijat päätyivät valitsemaan sen lisenssivalmisteensa pohjaksi.
Auton konstruktiota kuitenkin vahvistettiin kestämään neuvosto-oloja: maavaraa kasvatettiin, pyöränripustusta ja koria vahvistettiin, takapyörien levyjarrut vaihdettiin rumpujarruiksi, koska ne olivat helpommat suojata lialta ja olivat myös pitkäikäisemmät silloin. Vasempaan kylkeen laitettiin jotakin, johon Neuvostoliitossa ei ollut totuttu: peili. Moottorin nokka-akseli siirrettiin sylinterikanteen ja sylinterien keskinäistä etäisyyttä kasvatettiin (jotta sitten myöhemmin voitaisiin suurentaa sylinterien halkaisijaa eli porata moottoria isommaksi). Näillä muutoksilla auto sai 90 kg lisää painoa. Jälkiviisaalle herää kysymys, miksiköhän ne eivät suunnitelleet nollasta asti omaa autoa, kun italiaanoon piti tehdä niin paljon muutoksia, niitä nimittäin tehtiin 800 kpl...

Vuonna 1983 perusmallin valmistus päättyi, koska se ei enää ollut ajan tasalla. Sitä ehdittiin valmistaa 2.702.657 kpl. Eri versioita oli kuitenkin tuotannossa niin, että pyöreäsilmäisen viimeiset mallit myytiin v. 1989.

Vuonna 1981 lanseerattiin markkinoille modernisoitu versio ВАЗ-2105 eli suomeksi viis yli yheksän Lada, Länsi-Euroopassa tunnettu nimellä Lada Riva, jossa on mm. hieman isompi moottori ja Moskvitshin tehtaalta saadut kantikkaat etulyhdyt. Sen tuotanto jatkuu yhä. Suomen liikenneministeriö kielsi paavillisuutensa vuoksi mallin maahantuonnin vuonna 1997, koska sen moottori ei täyttänyt tuolloin voimaan tullutta EU:n päästödirektiiviä. Kuitenkin Suomea vanhemmassa EU-maassa Saksassa sama tekniikka hieman paranneltuna täyttää direktiivit, koska Dörpenin kaupungissa toimiva Bohse Automobilbau GmbH valmista siitä yhdenlaista versiota nimellä Euro Star.

Vuonna 2000 autolehti За рулем (Za ruljom eli Ratin takana, Ratissa tms.) järjesti lukijaäänestyksen päättyvän vuosisadan parhaasta autosta. Äänestys oli IVY-maiden laajuinen ja siihen osallistui 80.000 ihmistä. Kisan voitti juuri tämä ВАЗ-2101, toiseksi tuli 1950-luvun Volga eli ГАЗ-21 ja kolmanneksi ВАЗ-2110 eli Lada 110. Henkilökohtaisesti, Lada Samaran omistajana, olen loukkaantunut Za ruljomin lukijoille siitä, ettei se päässyt mitalisijoille. Ja vielä satakymppi pääsi! Maksettu äänestys?

Minun nähtäväkseni ei ole koskaan sattunut Ivan Dyhovitšnyin elokuvaa Kopeekka (Копейка, 2002), mutta siitä kerrotaan, että ohjaaja on yrittänyt osoittaa, kuinka tämän auton historia osuu yhteen koko maan historian kanssa. Pidetäänpä silmällä, vaikka ei se arvosteluista päätellen mikään elämää suurempi kuva liene.

VAZin tehtaalla ei ole mennyt oikein hyvin 2000-luvulla. Nyt sen kumppaniksi on otettu ranskalais-japanilainen Renault. Huimimmat lehtitiedot kertovat, että Ladan etuvetomalleihin Prioraan ja Kalinaan olisi parin vuoden päästä saatavissa Renault'n automaattivaihteisto. O tempora, o mores!