Ты кто по национальности?

Katsoin eilen RenTV:lta ohjelmaa kiusaamisesta Venajan armeijassa. Dokumentti oli sinansa ansiokas, se mm. valaisi kiusaamisen taustoja, mutta itse kiinnitin eniten huomiota eraan nuoren kiusatun sotilaan tarinaan (joka menehtyi upseerien kidutukseen): hanen nimensa oli Sergei Sinkkonen. Niin noloa kuin se onkin, erityisesti minua kosketti suomalainen sukunimi. Nuoren miehen passissa siis lienee lukenut kansallisuuden kohdalla: finn.

Taalla Kaukasiassa kansallisuus on asia, jota kysytaan suunnilleen ensimmaisena nimen jalkeen. Oma suomalainen etunimi - ukrainalainen sukunimi - kombinaationi on herattanyt monia kysymyksia. Minua on luultu jopa azerbaidzhanilaiseksi (myonnettakoon, puhelinkeskustelun perusteella, lieneeko aksenttini azerbaidzhanilainen).

Venajan suurlahetyston ukrainalainen vastaanottovirkailija puolestaan kirjaimellisesti mylvi naurusta, kun kuuli etunimeni. Hanelle annetulla vierailijalistalla oli vain sukunimi, jonka perusteella han heti antoi minulle nimen "hahlushka" ("hahol" on venalainen ei-niin-imarteleva nimitys ukrainalaisille). Yritin piipittaa vastaan, etta en ole mikaan "hahluhska", mutta etunimeni aiheutti suorastaan primitiivisen naurureaktion. Sekin selittyy kielen perusteella: ukrainalaisten kansallisherkku, suolattu tai savustettu porsaankylki "salo" lausutaan venalaisittain melkein samalla tavalla kuin etunimeni.

Hiljan kokosin toimittajaryhmaa Abhasian-matkalle. Mukana oli useita Georgian kansalaisia, heidan joukossaan lupaava nuori naistoimittaja. Matka kuitenkin tyssasi paikallisten kollegojen vastustukseen: nuori nainen oli etninen armenialainen. Tarkeampaa on vieda Abhasiaan etnisia georgialaisia, vaikka tama, armenialaisvaltaisessa Samtskhe-Javakhetin maakunnassa kasvanut nainen on Georgian kansalainen, puhuu georgiaa ja syntynyt ja kasvanut taalla.

Azerbaidzhanissa kaydessani sain lisaa tietoa kansallisuuksista - Azerbaidzhanissa on muiden muassa legzinien ja talyshien vahemmisto, ja vaikka he kaikki puhuvat azeria ja venajaa, he muistuttivat, etta eivat ole "azereja" vaan lezgineja tai talysheja.

Armenia on Kaukasuksen maista vahiten monikulttuurinen. Leijonanosa Armenian asukkaista on etnisia armenialaisia. Armenian erikoisuus onkin se, etta suurin osa maailman armenialaisista asuu muualla kuin Armeniassa. Abhasian armenialaisvaesto on vakiluvultaan liki yhta suuri kuin abhasialaisvaesto, Georgian armenialaisyhteiso on suuri ja vaikutusvaltainen, puhumattakaan amerikanarmenialaisista, joilla on vaikutusvaltaa jopa kongressissa.

Olen usein joutunut kertomaan Suomesta, Ahvenanmaasta ja meidan ruotsinkielisistamme. En koskaan ole edes ajatellut, etta suomenruotsalaisia voisi kutsua nimityksella "shvedi", hehan ovat tasan niin suomalaisia kuin mekin. Kaukasialaisittain ajatellen he varmaan kuitenkin olisivat "shvedeja", jotka eroavat paitsi aidinkielensa puolesta, myos tavoiltaan ja kansanluonteeltaan meista.

Neuvostoliiton, tsaarin Venajan ja Kaukasian lukuisten sotien historia varmasti selittaa ilmion. Kansallisuuksien valiset erot - tai erottelut - elavat ja voivat hyvin Kaukasiassa. Itse kannattaisin ehdottomasti poliittista paatosta, jossa passeista poistetaan merkinta kansalaisuudesta. Se poistaisi ainakin syrjinnan viranomaistasolla, vaikkakin sukunimet kertovat paljon. Georgiassa muuten moni virkamiesurasta haaveileva etninen armenialainen on joutunut muuttamaan sukunimensa: Grigorjanista on tullut Grigorashvili tai Grigoradze.

Kansallisuuksien valisilla eroilla on helppo selittaa poliittisen tahdon puutetta. "Emme me voi noiden kanssa elaa, ne ovat niin erilaisia kuin me", kuuluu suosittu selitys. Stereotyypit kertovat, etta georgialaiset ovat mustavalkoisia, azerbaidzhanilaiset epaluotettavia, armenialaiset tyhmanylpeita, abhaasit primitiivisia, kurdit eparehellisia ja niin edelleen. Samaan aikaan kaikki rakastavat yli kaiken omaa, kaunista, yhteista Kaukasiaa vuoristoineen ja vanhoine, ylpeine kansoineen. Rauha ja yhteisymmarrys kukoistaa maljapuheissa ja ruohonjuuritason tapaamisissa, mutta poliittiseen rauhaan taalla on viela pelottavan pitka matka.