Oikeusvaltio nimeltä Venäjä

Nyttemmin jo pilkotun Jukos-öljy-yhtiön omistaja-johtaja, vuodesta 2005 alkaen vanki Mihail Hodorkovski antoi Tšitassa perjantaina 24. tätä kuuta lausunnon, jonka mukaan Vladimir Putinista tykkäävät vain koirat.

"Tunnen sääliä tätä ei enää nuorta ihmistä kohtaan, niin virkeää ja niin samantapaista ihmistä kuin rannaton ja armoton maansa. Putin pettää itse itseään. Väistämättömään kysymykseen tapahtumista Moskovan Maneesiaukiolla, Pietarin Senaatin aukiolla, Donin-Rostovissa, Iževskissä, Solnetšnogorskissa ja Luberetsissa hän tavanmukaisesti vastasi teräksisellä katseellaan ja perinteiseen tapaan piikitteli karkeasti partasuuliberaaleista. Rakkaus koiriin on ainoa hyvä tunne, joka on lävistänyt 2000-luvun alun kansallisen symbolin jääpanssarin. Häntä rakastavat vain koirat."

Näin siis Venäjän tunnetuin vanki, jolla tietysti on oikeus sanoa mielipiteensä, koska Venäjän perustuslain 31 § suo siihen mahdollisuuden. Tänään alkaa Hodorkovskin toinen oikeudenkäynti. Miksi? Siksi, että vuonna 2005 alkanut 8 vuoden tuomio alkaa kallistua jos nyt ei loppusuoralle, vähintään takakaarteeseen. Tarvitaan uusi tuomio, jotta istumista voidaan jatkaa. Ja tuomiota varten tarvitaan siis oikeusprosessi yleisessä tuomioistuimessa.

Saadaanko Venäjälle joskus luoduksi aito oikeusvaltio? Rechtsstaat, kuten termi kuuluu saksaksi, joka on modernin ajan valtio-oikeusajattelun äidinkieli. Pravovoe gosudarstvo, sanoisi venäläinen, mutta tulee sanoneeksi jotain, joka antiikin latinoille oli contradictio ad absurdum, absurdiuteen asti menevä käsitteellinen ristiriita. Englannin kieli ei tunne oikeusvaltio-sanaa, joten siellä käytetään kiertoilmaisua: rule of law.

Kun Putin tuli valtaan, hänen ensimmäinen käsitteellinen avauksensa oli diktatura zakona, lain diktatuuri. Ei siis mikään oikeuden ylivalta, glavenstvo tai gegemonija prava, kuten englanninkielinen termi pitäisi kirjaimellisesti kääntää. Putinille diktatuuri oli silloin tutumpi sana, kahdestakin yhteydestä: puoluekoulussa se kytkettiin proletariaattiin, mutta tosielämässä puolue-eliittiin.

Onko oikeusvaltiolla/demokratialla ja Venäjän imperiumilla/federaatiolla mitään yhteistä kosketuspistettä tai leikkauspintaa? Tällaista olen tämän kuun kuluessa miettinyt useammin kuin kerran. Nyt teen mietelmistäni jatkokertomuksen. Ainakin kolme osaa tästä on tulossa, ehkä neljäskin vielä, riippuu vähän oikeudenkäynnistä. Pyydän siis kärsivällisyyttä. Kärsivällisyys on venäjäksi терпимость eli terpimost', demokratia puolestaan демократия. Ei tarvinne translitteroida.

*

Oikeudenmukainen Venäjä -duumaryhmän jäsen Valeri Zubov ei ole erityisen tunnettu, ja vaikka olisikin, hänen mahdollisuutensa mediajulkisuuteen ovat taustaryhmän vuoksi rajalliset. Hän kuitenkin on duuman talouspolitiikan ja yrittäjyyden valiokunnan jäsenen ominaisuudessa tullut sanoneeksi runsaat pari viikkoa sitten, että sivistyneen yhteiskunnan rakentaminen Venäjällä on mahdotonta, elleivät sen kansalaiset ole lain edessä tasa-arvoisia.

Mutta toistaiseksi valitettavasti ei voi puhua minkäänlaisesta liikkumisesta tähän suuntaan, Zubov sanoi. Hän viittaa marraskuun viidennen päivän vastaisen yön tapahtumiin Kuštšovskajan stanitsassa Kubanilla Etelä-Venäjällä, jolloin 12 ihmistä tapettiin epäselvissä olosuhteissa samana yönä:

”Minkä verran maksaa vaikkapa Kuštšovskajan tragedia, kun koko maa joutuu todistamaan, kuinka bandiitit polkevat oikeusviranomaiset jalkoihinsa?”

Zubovin mielestä laillisuutta pitää alkaa luoda aivan yksinkertaisilla, kaikille ymmärrettävillä askelilla. Yksi sellainen askel olisi hälytysvilkkuongelman ratkaiseminen. Monet huomattavissa asemissa olevat isokenkäiset käyttävät autoissaan hälytysvilkkuja ilman oikeutta, ja tällainen aiheuttaa kansan keskuudessa tunteen huutavan vääryyden leviämisestä. Zubov huomauttaa, että auton omistajat ovat nykyisin yksi Venäjän aktiivisimmista kansalaisryhmistä:

”On vaikea käsittää, miten he suhtautuvat lakiin, jos he joka päivä törmäävät oikeuksiensa suoriin loukkaamisiin.” – Hänen mukaansa tällaiset, ensi silmäykseltä puhtaasti arkipäiväiset ongelmat ovat itse asiassa hyvin symbolisia, ja siksi vallanpitäjien on osoitettava päättäväisyyttä ongelmien saamiseksi pois päiväjärjestyksestä.

No, opposition edustaja puhukoon tähän tapaan, mikä opposition edustajalle sopii. Mutta katsotaan jatkokertomuksen seuraavassa osassa, mitä puhuu parraton liberaali, presidentti Dmitri Medvedev. Stay tuned! Pysy kanavalla!