27.1.2011

Piirityksen päättymisen ja holokaustin päivä

Juuri kun olemme vaivoin toipuneet Porkkalan palautuksen 55-vuotisjuhlan euforiasta, on allakat kalibroitava yhteen todellisuuden ja historian kanssa. Tänään on syytä juhlia, tosin hillitysti, koska on väkivaltaisten tapahtumien vuosipäivä.

Venäjällä on vuonna 1995 säädetty laki № 32-ФЗ "Venäjän sotakunnian (voitokkaista) päivistä". Tällaisia lakien pitäisi olla: siinä on vain 7 pykälää, joissa asia tulee selväksi. Tänään juhlistetaan sitä, että Leningradin saarto päättyi vuonna 1944 tammikuun pakkasten aikaan.

YK:n yleiskokous päätti vuonna 2005 perustaa kansainvälisen holocaustin uhrien muistopäivän, jota vietetään tänään. Saksassa on meneillään der Tag des Gedenkens an die Opfer des Nationalsozialismus, kansallissosialismin uhrien muistopäivä, joka sekin osuu tähän päivään, koska vuonna 1945 tänä päivänä puna-armeija avasi Auschwitz-Birkenaun tuhoamisleirien portit.

Suomessa alkoi sisällissota vuonna 1918 tänä samaisena päivänä. Merkillistä, kuinka asiat "tapahtuvat" ajassa. Jos jotakin positiivista hakisi, niin Mihail Saltykov-Štšedrin täyttäisi tänään 175 vuotta ja Ilja Ehrenburg 120 vuotta. Skool!

Mutta takaisin siihen sotajuhlapäivälakiin. Ensimmäisessä pykälässä olevan listan mukaan ne päivät ovat tällaiset. Juhlakalenteri on laadittu kronologisesti vuosilukujen etenemisjärjestyksessä:

18.4. Ruhtinas Aleksanteri Nevalaisen (Nevskin) johtamat venäläiset soturit voittivat saksalaiset ritarit Ilmajärven jäällä v. 1242

21.4. Suuriruhtinas Dmitri Donilaisen (Donskoi) johtamat venäläissoturit voittivat mongolien-tataarien joukot Kulikovon taistelussa v. 1380

7.11. Kuz’ma Mininin ja Dmitri Požarskin johdolla ”kansallinen” joukko vapautti Moskovan puolalaisten interventiosta v. 1612

10.6. Pietari Suuren komentama Venäjän armeija voitti Ruotsin joukot Poltavan taistelussa v. 1709

9.8. Venäjän laivaston historian ensimmäinen voittoisa taistelu: se voitti Ruotsin laivaston Hankoniemen edustalla v. 1714

24.12. A. V. Suvorovin komentamat Venäjän joukot valtasivat turkkilaisen Izmailin linnoituksen Venäjän–Turkin sodassa v. 1790

11.9. F. F. Ušakovin komentama Venäjän eskaaderi voitti Turkin eskaaderin Tendran niemen edustalla Venäjän–Turkin sodassa v. 1790

8.9. M. I. Kutuzovin johtama Venäjän armeija voitti Ranskan armeijan Borodinossa v. 1812

1.12. P. S. Pahimovin komentama eskaaderi voitti Turkin eskaaderin Sinopen niemen edustalla Krimin sodassa v. 1853

23.2. Puna-armeijan voitto keisarillisen Saksan joukoista v. 1918

5.12. Neuvostojoukkojen vastahyökkäyksen alkaminen ”saksalaisia fašistijoukkoja” vastaan Moskovan edustalla v. 1941 [Kaakkuriniemen huomautus: fašistit olivat Italiassa, kun taas saksalaissoturit edustivat natseja, ”kansallissosialismia”.]

2.2. Neuvostojoukkojen voitto Stalingradin taisteluissa v. 1943

23.8. Neuvostojoukkojen voitto Kurskin taistelussa v. 1943

27.1. Leningradin piirityksen lopettaminen v. 1944

9.5. Neuvostokansan Voitto vuosien 1941–1945 Suuressa Isänmaallisessa sodassa v. 1945

Lain toisessa pykälässä säädetään Venäjän käymien sotien muiston ikuistamisen muodoista: pidetään yllä muistomuseoita, pystytetään obeliskeja, hoidetaan muistomerkkipaikkojen ympäristöä, julkaistaan aineistoa Venäjän sodan sankarillisista vaiheista tiedotusvälineissä ja muistetaan nimeltä mainita kansallissankareita.

Kolmas pykälä varmistaa, että Venäjän sotakunnian päivinä järjestetään juhlallisuuksia, ja neljäs pykälä täsmentää ”sotarituaalien” toimeenpanojärjestyksen. Samoin se säätää, että toukokuun yhdeksännen ja helmikuun kahdennenkymmenennenkolmannen päivän juhlallisuudet määrää puolustusministeriö.

Viides pykälä määrää juhlapäivien viettotavat asevoimissa ja muissa väkivaltaorganisaatioissa, kuudes puolestaan säätää juhlallisuuksien rahallisen puolen turvaamisen, ja seitsemäs on voimaanastumispykälä.

Jos tänä päivänä televisioyhtiömme tai joku History Channel vyöryttää nähtäväksemme länsiliittoutuneiden maihinnousua Ranskan Normandiassa tai jotain vastaavaa, toivottavasti tämä pieni kontribuutio auttaa muistuttamaan, että toisessa maailmansodassa Saksan selkäranka taittui Stalingradin taistelussa, ja sitä vahvisti Neuvostoliiton voitto Kurskin panssarivaunutaistelussa. Näiden voittojen pehmentämä Saksa vetäytyi pikkuhiljaa, ja Leningradin piirityksen päättyminen neuvostojoukkojen läpimurtoon oli yksi seuraus näistä tapahtumista.

===================================================

Ja selvyyden vuoksi sotajuhlapäivät vielä päivämääräjärjestyksessä:

27.1. Leningradin piirityksen loppu, 1944
2.2. Stalingradin taistelujen voitto, 1943
23.2. Puna-armeijan voitto keisarillisen Saksan joukoista, 1918
18.4. Aleksanteri Nevalaisen soturien voitto saksalaisista, 1242
21.4. Dmitri Donilaisen soturien voitto Kulikovon taistelussa, 1380
9.5. Voitto Suuressa Isänmaallisessa sodassa, 1945
10.6. Poltavan taistelum voitto, 1709
9.8. Venäjän laivaston voitto Hankoniemen edustalla, 1714
23.8. Kurskin taistelun voitto, 1943
8.9. Borodinon taistelun voitto, 1812
11.9. Venäjän eskaaderin voitto turkkilaisista Tendrassa, 1790
7.11. Moskovan vapauttaminen puolalaisten interventiosta, 1612
1.12. Laivaston voitto Sinopen niemen edustalla, 1853
5.12. Vastahyökkäyksen alkaminen ”saksalaisia fašistijoukkoja” vastaan, 1941
24.12. Izmailin linnoituksen valtaus v. 1790

1 kommentti:

Matti Grönlund kirjoitti...

Kummallista! Mä olen saanut suomalaisen nykyhistorian tulkinnoista sen käsityksen, että Suomi on voittanut, tai vähintään torjuntavoittanut kaikki maailmanhistoria sodat puunilaissodista alkaen.
Matti Grönlund