Käkisalmi. Kexholm. Korela. Приозёрск. Priozjorsk.

Sarja Suomen menettämistä kaupungeista jatkuu kevyen matkakertomuksen muodossa. Kyseessä on vasta sarjan ensimmäinen tuotantokausi. Edellisessä osassa jäimme Kurkijoelle. Emme oikeastaan jääneet, vaan pysähdyimme, katselimme luonnonkaunista maisemaa ja panimme merkille, että kun linja-auto Sortavalasta Kurkijoen kautta Pietariin pysähtyi meijerin luona, kyytiin nousijoita oli parikymmentä. Sortavalan suunnasta tulleita jäi pois kymmenkunta.

Kurkijoelta ajetaan niin sanotusti vanhan ajan tietä (vrt. jäätelökioskin vanhan ajan vanilja) Hiitolaan. Noin 4 km ennen Hiitolaa tullaan uudelle valtatielle. Totesimme risteyksessä, että päivän soratiekiintiö alkoi olla lähes täynnä, joten jätimme Hiitolassa käynnin seuraavaan reissuun. Tässä yhteydessä riittänee todeta, että Hiitola on 8000 asukkaan ja 40 kylän pitäjä, jonka rajanaapurit ovat Kurkijoki, Parikkala, Simpele, Rautjärvi, Kirvu ja Kaukola. Ja että pitäjän eri puolilla toimineet kahdeksan osuuskassaa yhdistettiin Hiitolan Seudun Osuuskassaksi v. 1936. Hiitolasta lähtöisin oleva yhteiskuntapolitiikan professori(ni) Leo Paukkunen kirjoitti eläkepäivillään kaksi tutkimusta, Hiitolalaiset uusille asuinsijoille ja Siirtokarjalaiset Nyky-Suomessa. Muista Hiitolan julkkiksista mainittakoon kirjailija Eeva Kilpi, oopperabasso Martti Talvela ja Kaarlo Hartiala, Turun yliopiston professori ja lopuksi kansleri.
Lisää Hiitola-tietoa löytyy mm. täältä.

Hiitolan risteyksestä puolenkymmentä kilometriä etelään ylitimme liittovaltion subjektien välisen rajan eli siirryimme Leningradin oblastiin. Tai lääniin, jos niin halutaan. Se näkyi konkreettisesti. Olisi nimittäin kevytmielistä kuvitella, että uusi, hieno, leveä ja suora maantie jatkuisi Käkisalmeen asti. Sorateitä pujotellaan vielä hyvän matkaa, ja Kuznetšnojen eli Kaarlahden jälkeen pujotellaan erittäin mutkaista asvalttitietä. Jos matkustat joskus junalla Sortavalasta Pietariin, niin juuri Kuznetšnoje on se asema, jossa vaihdat kahden tunnin vessattoman paikallisjunamatkan jälkeen kolmen tunnin vessattomaan Pietarin-junaan.
Kaukolan pikkupitäjän keskusta Sevastjanovo jää tiestä kymmenkunta kilometriä syrjään, sen länsipuolelle, niin että siitä ei muodostunut minkäänlaista käsitystä. Kyseessä oli noin 4.000 asukkaan pitäjä, jonka pinta-ala oli vain 264 km². Kaukolan/Sevastjanovon risteyksestä on vielä 27 kilometriä matkaa Käkisalmeen.
Laatokan valtatie tulee kaupunkiin pohjoisesta. Ellei keskustassa olisi paria hitaasti vaihtuvin liikennevaloin varustettua risteystä, siitä ajaa helposti ohi, sen verran pieni taajama on pohjois-etelä-suunnassa. Mutta mepä käännyimme oikealle Vuorikadulle, joka  nykyisin on Neuvostokatu, ja asetuimme Kexholm-hotelliin.

Käkisalmi on helppo kävellä eestaas, mutta ruutukaavan selkeyden vuoksi ajelu autolla tai jopa polkupyörällä on myös helppoa. Me kävelimme.

Käkisalmen linnoituksen kupeessa on parin 1970-luvulla valmistetun panssarivaunun lisäksi mm. tällainen historian väärennös. Kivessä kirjoitetaan muinaiskirkkoslaavia jäljittelevällä, mutta ilmeisesti 1800-luvun venäjän kielellä, että viikinkiruhtinas Rurik olisi vuonna 879 matkannut tätä kautta ja määrännyt tänne perustettavaksi Korelan kaupungin. Ihan kiva kertomus, joka korostaa Venäjän (jota ei Rurikin aikana ollut olemassa) ikivanhaa, ylimuistoista historiaa. Varhaisimmat asiakirja- tai legendamaininnat Korelasta, nykyisestä Käkisalmesta, ovat 1100-luvulta. Mutta väliäkö sillä, onko juttu tosi, kunhan se on hyvä!

Vuoksen pohjoishaara jakautuu kahtia ja virtaa linnoitussaaren molemmin puolin. Tässä pohjoishaaran eteläistä idylliä.

 Korelan eli Käkisalmen eli Kexholmin linnoitusta on viime vuosikymmeninä peruskorjailtu. Kesäkuun 30. päivänä portit olivat kuitenkin kiinni, kun siellä kerrottiin valmistauduttavan nyt jo vuotuiseksi muuttuneeseen keskiaikafestivaaliin. Tässä on hieman tietoa vuoden 2015 festarista. Emme voineet jäädä festariin, koska lauantaina 2.7. painoi päälle Puistoblues Järvenpäässä.

Käkisalmen ortodoksinen kirkko. Kaikkein pyhimmän jumalansynnyttäjään syntymän katedraali eli Neitsyt Marian syntymän muistolle pyhitetty kirkko.

 Hotelli Kexholm, osoite Sovjetskaja 18A, Käkisalmi

Näkymä hotellihuoneen ikkunasta luonnonkauniiseen käkisalmelaismaisemaan. Omenapuita oli todella paljon.

 Käkisalmessa on kävelykatu. Se on noin 40 metriä pitkä pätkä entisen osuuskaupan kyljessä entisen kauppatorin tuntumassa. Elämää siinä ei näyttäisi olevan.

Entinen kauppatori on ideologisoitu: sen itälaitaan on pystytetty Simbirskistä kotoisin olevan valtiomieheen patsas.

Käkisalmen luterilainen kirkko seisoo pystyssä, siihen eivät ole sodatkaan pystyneet. Ovet tosin olivat kiinni, mutta - ihan totta - näimme kaksi työmiestä etuseinän tuntumassa toisessa kerroksessa tekemässä jotakin. Kenties jonakin aamuna ovet avataan.

Mega-kokoluokan päiväkoti, mutta talo on maalattu todella hauskasti. Miksi ei koskaan meillä?

 Tässä talossa, hyvä lukija, Kannaksentien ja Pitkäkadun kulmassa asui v. 1975-1994 oppinnut radiobiologi, radioekologi(?), lääketieteen tohtori, professori, Venäjän luonnontieteiden akatemian kirjeenvaihtajajäsen, Tšernobylin atomivoimalan onnettomuuden likvidointiin osalistunut lääkintäeversti Arkadi Jevlampievitš Katkov (1934-1955). (Hänen aikanaan katujen nimet olivat jo Avtodoroga Sortavala ja ulitsa Lenina.)

Lopuksi vähän mallia siitä, millaisia sanallisia ilmauksia kotoinen sotemme voi tuoda tullessaan, tai sitten ei voi. Vasemmanpuolimmainen kilpi sanoo:

Kuluttajien oikeuksien ja ihmisen hyvinvoinnin turvaamisen valvontaa hoitava liittovaltion palvelu

Venkuluttvalvonnan aluehallinnon ALUEOSASTO Leningradin läänin Käkisalmen piirissä

Ja oikeanpuolimmainen: 

Kuluttajien oikeuksien ja ihmisen hyvinvoinnin turvaamisen valvontaa hoitava liittovaltion palvelu 

Liittovaltion valtiollisen terveydenhoitoviraston "Hygienia- ja epidemiologiakeskus Leningradin oblastin Käkisalmen piirissä" sivutoimipaikka

*   *   *   *   *

Käkisalmesta lähdimme ajamaan etelään päin, Pietariin johtavaa tietä Kiviniemeen eli Losevoon, Vuoksen eteläisen suuhaaran ylittävälle sillalle asti. Sarjan viimeinen osa kertoo, kuinkas sitten kävikään. Stay tuned!