Moni keskustelu Georgiassa alkaa edelleen sanoista "Shevardnazden aikaan".
Shevardnadzen aikaan sahkoa tuli huonosti, kaduilla oli vaarallista, lahjuksia piti antaa kaikille ja kaikkialla - ja ennen muuta, Shevardnazden aikaan poliisi oli korruptoitunut ja pelottava.
Olen asunut paivalleen vuoden Georgiassa ja todistanut ihmeellisia asioita. Kapakkatappelua, joka loppui heti poliisipartion tultua paikalle rauhoittamaan; liikennerikkomuksia, joista maksetaan viralliset sakot pankkitilille; poliiseja, jotka partioivat yolla jalan ja suojelevat kansalaisia.
Ihmeellisia naista sinansa tavanomaisista asioista tekee vertailu moniin muihin entisen Neuvostoliiton maihin. Keski-Aasiassa miliisien aktiivisuus lisaantyi eksponentiaalisesti uuden vuoden alla. Eras konstaapeli selitti arsyyntyneelle autonkuljettajalle, etta he ratsaavat nyt paljon autoja, silla "tarvitsemme rahaa uuden vuoden lahjoihin". Kymmenia kertoja todistin miliisien pysayttavan autoja, koskaan en nahnyt oikeaa sakkolappua. Sen sijaan pienet rahasummat vaihtoivat koko ajan omistajaa. Joskus siviiliasuiset miliisit pysayttivat kaupungilla autoja ja tonkivat tavaratilaa - etsien mita tahansa aseista "psykotrooppisiiin laakkeisiin". Paras tapa tuolloin on pyytaa miliisin henkilollisyystodistus ja kirjoittaa nimi huolella ylos. Monesti ratsia paattyy lyhyeen, kun miliisi arsyyntyy tutkittavan uteliaisuudesta.
Georgiassa miliisi-instituutio vaihtui partioihin, "patruleihin", ja samalla loppui lahjusten ottaminen. Suuri osa vanhasta poliisikunnasta sai potkut, ja tilalle palkattiin tyottomia tai vastavalmistuneita lainvalvojia. Nyt poliisit saavat keskipalkan ylittavaa palkkaa, heilla on elakevakuutukset ja muita etuja. Ja he ihan oikeasti tekevat tyotaan. Ilmio, jota ystavani Keski-Aasiassa - tai vaikkapa naapurimaa Armeniassa - eivat tahdo uskoa.
Saakashvilin korruptionvastainen kampanja ei tietenkaan sujunut kivuitta. Yliopistoissa moni vanhempi opettaja sai potkut ilman minkaanlaista varoitusta, samat tuulet puhalsivat eri ministerioissa, verovirastoissa ja lukemattomissa valtion instituutioissa. Moni vajosi koyhyyteen ja katkeruuteen. Pienet palkat ja lahjukset niiden hoysteena olivat homman nimi, niin tekivat lahes kaikki.
Saakashvilin radikaalit uudistukset ovat keranneet ihastusta ja vihaa. Georgia jakautui kahtia presidentinvaaleihin, ja huolimatta heikosta ja sekavasta oppositiosta Saakashvilin vastustajilla riittaa kannustusta. Mutta yhteen asiaan jokainen georgialainen tuntuu olevan tyytyvainen - poliisipartioihin.
16.4.2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Osaatkos Salla kertoa, kuinka sitoutuneita georgialaiset miliisit ovat poliittisesti. Tarkoitan siis, tottelevatko lainvartijat jonkinlaisen valtionlaajuisen hätätilanteen sattuessa presidenttiä vaiko sisäministeriä? Teoriassa/käytännössä?
Lähetä kommentti