YYA 60 vuotta – Keskustelu + juhlakonsertti Manalassa 5.4.2008

Mauno Pekkala kättelee I. V. Stalinia Kremlissä huhtikuun
6. pnä 1948, kun YYA-sopimus on allekirjoitettu.

Kansalaiset!

Suomen ja Neuvostoliiton välinen politiikka on oikealla ja kestävällä, molempia osapuolia hyödyttävällä pohjalla, kun se rakentuu sen lujan perustan varaan, jonka ystävyys- ja avunantosopimus loi. Sen vuoksi meillä on aina syytä tämän sopimuksen vuosipäivänä juhlia. Ja vuosipäivä on ensi sunnuntaina.

Mutta juhlan hetkellä meidän on muistettava niitä arkisen aherruksen päiviä, joiden kestäessä meidän on käytännössä toteutettava ystävyyssopimuksen periaatteet. Tässä tarkoituksessa esitän vakavan toivomuksen Suomen kansalaisille ja nimenomaan suomalaiselle julkiselle sanalle, että me yhteisvoimin rakentaisimme edellytyksiä ystävyyssopimuksessa tarkoitetun luottamuksellisen ilmapiirin luomiseksi Suomen ja Neuvostoliiton välille.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin sopinee liittää seuraava menovinkki ja sen taustalla oleva dokumentti.

--------------------

Suomen ja Neuvostoliiton välisen Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen 60-vuotisjuhlat huipentuvat 5. 4. 2008 ravintola Manalan Ostrobotnia-juhlasalissa Helsingissä. Alkuillan keskustelutilaisuutta seuraa noin klo 21 alkava Punatähtien YYA-juhlakonsertti.

Kuten presidentti Kekkonen mainitsi puheessaan hänen kunniakseen tarjotuilla virallisilla päivällisillä Kremlissa 17. 5. 1977, "Me suomalaiset olemme vakuuttuneita siitä, että vuoden 1948 YYA-sopimuksen pohjalle on voitu rakentaa Suomen ja Neuvostoliiton välille suhdejärjestely, joka ei ole vain kummankin osapuolen kannalta tarpeellinen, vaan paras mahdollinen, sille ei ole olemassa mitään hyväksyttävää ja toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa. Me tiedämme myös kokemuksesta sen, että YYA-sopimuksen pohjalle rakennettu suhdejärjestely ei ole ristiriidassa muiden kansainvälisiin suhteisiin liittyvien tarkeiden tarpeittemme tyydyttämisen kanssa."

OHJELMA

Ovet aukeavat klo 18.
Suuri suomettumiskeskustelutilaisuus klo 18:30.
Keskustelijat: Erkki Tuomioja, Jaakko Laakso, Heidi Hautala, Pilvi Torsti, Jukka Relander ja Arto Luukkanen. Järjestäjänä myös: Polho ry [Helsingin yliopiston poliittisen historian ainejärjestö].
Päivätapahtuman sisäänpääsy ilmainen.
Aulabaari auki väliajan.

Iltatilaisuus, ovet aukeavat klo 20:30
Punatähdet: YYA 60 vuotta -juhlakonsertti
Liput 5/10e (opisk 5e) Tiketti/Polho

Adjutantin ohella V. M. Molotov, I. V. Stalin, C. J. Enckell, R. K. Svento ja Y. K. Leino seuraavat, kun M. Pekkala allekirjoittaa valtiosopimusta Kremlissä. Ja hyvinhän se sujui!

YYA-SOPIMUS

SOPIMUS ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä

Suomen Tasavallan Presidentti ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö, pyrkien jatkuvasti kehittämään ystävällisiä suhteita Suomen ja SNTL:n välillä, vakuuttuneina siitä, että hyvien naapuruussuhteiden ja yhteistoiminnan lujittaminen Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä on molempien maiden elinetujen mukaista, ottaen huomioon Suomen pyrkimyksen pysyä suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella, sekä ilmaisten järkkymättömän pyrkimyksensä yhteistoimintaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi Yhdistyneet Kansakunnat -järjestön päämäärien ja periaatteiden mukaisesti, ovat tässä tarkoituksessa päättäneet tehdä tämän sopimuksen ja määränneet valtuutetuikseen:

Suomen Tasavallan Presidentti: Suomen Tasavallan Pääministerin Mauno Pekkalan;

Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö: SNT-Liiton Ministerineuvoston Puheenjohtajan sijaisen ja Ulkoasiainministerin Vjatšeslav Mihailovitš Molotovin,

jotka, vaihdettuaan oikeiksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa liitossa olevan valtion taholta, Suomi uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulee taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi. Suomi kohdistaa tällöin kaikki käytettävissään olevat voimat puolustamaan alueensa koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa ja tekee sen Suomen rajojen sisäpuolella tämän sopimuksen määrittelemien velvoitustensa mukaisesti tarpeen vaatiessa Neuvostoliiton avustamana tai yhdessä sen kanssa. Yllämainituissa tapauksissa Neuvostoliitto antaa Suomelle tarpeen vaatimaa apua, jonka antamisesta Sopimuspuolet sopivat keskenään.

2 artikla
Korkeat Sopimuspuolet tulevat neuvottelemaan keskenään siinä tapauksessa, että 1 artiklassa tarkoitetun sotilaallisen hyökkäyksen uhka on todettu.

3 artikla
Korkeat Sopimuspuolet vakuuttavat tarkoituksenaan olevan mitä vilpittömimmin osallistua kaikkiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen sopusoinnussa Yhdistyneet Kansakunnat -järjestön päämäärien ja periaatteiden kanssa.

4 artikla
Korkeat Sopimuspuolet vahvistavat Pariisissa 10 päivänä helmikuuta 1947 allekirjoitetun rauhansopimuksen 3 artiklaan sisältyvän sitoumuksen olla tekemättä mitään liittoja ja osallistumatta liittymiin, jotka ovat suunnatut toista Korkeata Sopimuspuolta vastaan.

5 artikla
Korkeat Sopimuspuolet vakuuttavat päättäneensä toimia yhteistyön ja ystävyyden hengessä Suomen ja Neuvostoliiton taloudellisten ja kulttuurisuhteiden jatkuvaksi kehittämiseksi ja lujittamiseksi.

6 artikla

Korkeat Sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan suvereenisuuden ja riippumattomuuden molemminpuolisen kunnioittamisen ja toisen valtion sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatteita.

7 artikla
Tämän sopimuksen toteuttaminen tapahtuu Yhdistyneet Kansakunnat -järjestön periaatteiden mukaisesti.

8 artikla
Tämä sopimus on ratifioitava ja pysyy voimassa kymmenen vuotta sen voimaantulopäivästä lukien. Sopimus tulee voimaan ratifioimiskirjain vaihtamisesta, mikä tapahtuu Helsingissä mahdollisimman pian. Ellei kumpikaan Korkea Sopimuspuoli ole sanonut sopimusta irti vuotta ennen mainitun kymmenvuotiskauden päättymistä, se pysyy voimassa viisivuotiskausittain, kunnes jompikumpi Korkea Sopimuspuoli tekee vuotta ennen kulumassa olevan viisivuotiskauden loppua kirjallisen ilmoituksen aikomuksestaan lopettaa sen voimassaolo. Tämän vakuudeksi valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja varustaneet sen sineteillään.

Tehtiin Moskovan kaupungissa 6 päivänä huhtikuuta 1948 kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena, ja molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.