Uusi, mutta kallis ihmenäppäimistö

Yksi monista käytännön ongelmista, joihin Venäjän ja Lännen välillä työkseen sukkuloiva törmää aivan päivittäin, liittyy näppäimistöihin. Olen kuullut, että kirjoituskonetta keksittäessä ongelmana oli tiettyjen usein käytettyjen, vierekkäin sijaitsevien kirjasimien vipuvarsien juuttuminen yhteen. Ongelman ratkaisemiseksi näppäimistön kirjasinjärjestykseksi otettiin tuo meidän kaikkein tuntema QWERTYUIOP..., jossa useimmiten käytetyt kirjaimet olivat mahdollisimman etäällä toisistaan. Senkin jälkeen kun ollaan siirrytty ensin sähkökirjoituskoneisiin ja siitä nykyisiin elektronisiin tekstinkäsittelylaitteisiin, joissa ei tuota mekaanisten kirjoituskoneiden ongelmaa enää ole, vanha näppäimistön kirjainjärjestys on jäänyt.

Kyrillisillä kirjaimilla puolestaan on oma "klaviatuuransa", йцукенгшщзхъ... En tiedä sen alkuperää, ehkä tämänkin järjestyksen alkuperäisenä tavoitteena on ollut välttää mekaanisen koneen kirjasinvarsia sotkeutumasta toisiinsa. Joka tapauksessa järjestys on samalla tavalla siirtynyt muuttumattomana mekaanisista elektronisiin laitteisiin, vaikka sen alkujaan synnyttänyt tarve on jo kadonnut.

Latinalaisen ja kyrillisen näppäimistöjärjestyksen erot ovat niin huomattavia (itse asiassa vain "C" näyttää olevan kummassakin näppäimistössä samalla paikalla -- mutta niiden äännearvot ovat tässäkin tapauksessa erilaiset!), että nopea ja jatkuva siirtyminen yksistä aakkosista toisiin on ainakin minulle hankalaa. Jonkin verran kirjaimistojen erillään pitoa auttaa, jos ne ovat eri värillä, esimerkiksi latinalainen valkoisella ja kyrillitsa punaisella. Vielä parempi, jos saa eri aakkoset sijoitettua näppäinkuutioiden eri sivuille, esimerkiksi kyrilliset kirjaimet näppäinten etupuolen alasivulle, latinalaiset taas näppäinten päälle. En ole suostunut käyttämään sellaista näppäimistöä, missä sekä latinalaiset että kyrilliset kirjaimet ovat samassa tasossa -- lyöntivirheitä syntyisi silloin aivan mahdottomasti, kun QWERTYUIOP- ja йцукенгшщз- systeemit koko ajan törmäisivät yhteen.

Kumpiakin aakkosia käyttävät ovat tavallisesti hankkineet koneeseensa siirtokirjaimia, jotka ovat itse liimanneet näppäimistöön. Se on tarkkaa touhua, eikä esteettinen jälki aina ole paras mahdollinen. Olen nähnyt myös näppäimistöjä, jossa kummatkin aakkoset ovat valmiina, mutta ne ovat olleet juuri tuota mainitsemaani mallia, missä kirjaimistot ovat samassa tasossa. Sen laitteen valmistaja ei näytä ajatelleen kirjoitustyön psykologista puolta, siis kirjainjärjestysten konfliktia, ollenkaan.

Tilanteen ollessa tämä kiinnostukseni tietysti heräsi, kun huomasin uutisen Venäjällä kehitetystä uudesta "ihmeklaviatuurasta": näppäimistöstä, jossa jokainen yksittäinen näppäin muodostaa pienen LED-näytön. Tähän näppäimistöön voidaan parilla napin painalluksella ohjelmoida mikä tahansa aakkosisto -- latinalaisen ja kyrillitsan lisäksi vaikkapa arabialainen, heprealainen tai gruusialainen. Eli hyvästi siirtokirjainten liimailu! Näppäimistön on kehitellyt moskovalainen Lebedev-studio ja sen esittely löytyy mm. osoitteesta http://www.inmoskau.de/blog/archives/tastatur-von-art-lebedev-moskau.php.

Innostukseni suositella tätä näppäimistöä on kuitenkin laimentunut sen jälkeen kun kyseisillä esittelysivuilla vierailleet kollegani huomauttivat laitteen hinnasta: 44 000 ruplaa eli noin 1260 euroa. Lisäksi kyseinen studio pystyy toimittamaan ihmenäppäimistöään vain pienissä erissä. Joten on parasta jäädä odottamaan hintojen halpenemista.

Mutta silti en voi olla kysymättä: miksi näin yksinkertainen keksintö on tehty vasta näin myöhään ja miksi mikään isompi firma ei ole tehnyt sitä? Yksi vastaus tähän kysymykseen taitaa olla, että suuret tietokonevalmistajat, ennen kaikkea Microsoft, lähtevät siitä että heidän asiakkaansa ovat englanninkielisiä. Joten englannin tarpeisiin riittävä näppäimistö saa kelvata kaikille muillekin maailman kansoille. Tilanteen muuttaminen on ollut yllättävän vaikeaa; jopa sellainen suhteellisen pieni reformi kuin pohjoismaisten ä-, ö- ja å-merkkien "hyväksytyksi" saaminen on vaatinut kovaa kädenvääntöä.

VESA OITTINEN